Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Suomi ei ole mallioppilas

9.6.2017
Maria Pettersson

Käyttäjän Maria Pettersson kuva
Maria Pettersson on europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natrin (sd) avustaja.

Olemme kuuliaisimpia EU:n mallioppilaita. Kaikki muut kiertävät sääntöjä paitsi me. Ainoastaan me otamme EU:n ohjeet kirjaimellisesti.

Kuulostaako tutulta? Näin valittavat saksalaiset. Ja itävaltalaiset. Ja ruotsalaiset. Ja, tietenkin, suomalaiset.

Olemme kaikki väärässä, mutta kuuliaisuus on jämäkkä osa omakuvaamme. Meillä suomalaisilla on vankka näkemys itsestämme ja siitä, mihin sijoitumme erilaisissa EU:n laajuisissa vertailuissa.

Monesti omakuva ei vastaa todellisuutta.


Suomalaiseen omakuvaan kuuluu esimerkiksi se, että työmarkkinoilla sukupuolten tasa-arvo on varsin hyvällä mallilla muihin EU-maihin verrattuna. Joissain asioissa, kuten naisten työssäkäynnissä, tämä pitääkin paikkansa, mutta usein meillä on väärä kuva itsestämme.

Suomessa on esimerkiksi vähemmän naisjohtajia kuin EU:ssa keskimäärin. Näkisittepä bulgarialaisten, romanialaisten, puolalaisten ja espanjalaisten naamat, kun heille kertoo, että heidän maissaan on suhteessa enemmän naisjohtajia kuin Suomessa.

Sukupuolten välisessä palkkaerossa emme myöskään ole tähtioppilaita. Ero vaihtelee EU:ssa noin 70 prosentin ja 90 prosentin välillä. Suomi sijoittuu puoliväliin. Suhteellinen ero naisten ja miesten palkkojen välillä on 84 prosenttia. Pienin ero on Portugalissa, jossa naisten palkat ovat miltei 90 prosenttia miesten palkoista, toiseksi pienin Espanjassa ja kolmanneksi pienin Italiassa.

Entäpä sitten ”miesten ja naisten työt”? Jos tuntuu siltä, että Suomessa on tosi vähän miessairaanhoitajia tai naisia raksalla, tunne osuu kohdalleen. Suomalaiset työmarkkinat jakautuvat eurooppalaisittain poikkeuksellisen voimakkaasti naisten ja miesten töihin.

Sukupuolijako on EU-maiden kuudenneksi selkein. Kun verrataan toimialoja, ero on vielä selvempi: Suomen sukupuolijako on EU-maiden neljänneksi voimakkain. Tasaisempi jakautuminen korjaisi palkkaeroa ja auttaisi työvoimapulasta kärsiviä aloja.


Entä onko Suomi poikkeuksellisen byrokraattinen maa, kuten usein valitetaan? Tässä totuus on mukavampi kuin omakuva. Esimerkiksi yrityksiltä kuluu verobyrokratiaan EU:ssa keskimäärin 176 tuntia, Suomessa vain 93 tuntia.

Entäpä se kuuliaisuus? Siinä Suomi on skarpannut. Joitakin vuosia sitten Suomi sai kolmanneksi eniten huomautuksia siitä, että ei ollut noudattanut direktiivejä tai oli vitkastellut niiden toimeenpanossa.

Vuonna 2015 vähemmän uusia rikkomuksia oli kuudella ja saman verran kolmella muulla maalla. Kokonaismäärässä kuuliaisempia ovat muun muassa Malta, Tanska, Viro ja Latvia. Entä kuka noudattaa direktiivejä kaikkein kunnollisimmin?

Kroatia. Tämä yllättää kroatialaiset, koska se ei istu heidän omakuvaansa sitten ollenkaan.




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.