Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogikuva: Lauri Tiainen
Tässä blogissa Annakaisa Suni selvittää, miten ruotsalainen tasa-arvo eroaa suomalaisesta. Suni on Vihreän Langan politiikan toimittaja ja viettää syksyn työvaihdossa Tukholmassa.

Tässä blogissa Annakaisa Suni selvittää, miten ruotsalainen tasa-arvo eroaa suomalaisesta. Suni on Vihreän Langan politiikan toimittaja ja viettää syksyn työvaihdossa Tukholmassa.

He jakavat tasan

3.10.2016

Annakaisa Suni

Me jaamme tasan. Vi delar lika.

Käsite yleistyy lastentekovaiheessa olevien ruotsalaisten keskuudessa ja tarkoittaa sitä, että kahden vanhemman heteroperheissä äiti on vauvan kanssa kotona noin yhdeksän kuukautta ja isä noin yhdeksän kuukautta. 14 prosenttia vanhemmista jakaa tasan.

Keskimäärin ruotsalaisisät käyttävät vanhempainvapaista 25 prosenttia, kun suomalaisisät käyttävät niistä alle 10 prosenttia.


Tasa-arvo ei
ole Ruotsissa lisääntynyt perheiden valinnanvapauteen luottamalla. Eriväriset hallitukset ovat jo pitkään houkutelleet ja tuuppineet miehiä viettämään enemmän aikaa kotona lastensa kanssa.

Järjestelmä on selkeä. Kummallekin vanhemmalle on varattu kolme kuukautta, 90 päivää, vanhempainvapaata. Jos isä (tai äiti) on kotona lyhyemmän aikaa, ylimääräiset päivät jäävät koko perheeltä käyttämättä. Vanhemmat saavat lisäksi jakaa valitsemallaan tavalla 210 päivää.

Tältä ajalta kotona olevalle vanhemmalle maksetaan noin 80 prosenttia palkasta.

Lisäksi vanhemmat saavat jakaa mielensä mukaan vielä 90 päivää, mutta pienemmällä korvauksella.

Kotihoidon tukea ei ole.

Viesti on erilainen kuin Suomessa, missä äidille on varattu noin neljä kuukautta ja isälle noin kaksi kuukautta vauvan kanssa, ja noin kuuden kuukauden vanhempainvapaan perhe saa jakaa haluamallaan tavalla. Sen jälkeen alkaa mahdollisuus kotihoidon tukeen, josta naiset käyttävät 94 prosenttia.

Ruotsin viranomaiset eivät virallisesti edes puhu äideistä ja isistä, vaan vanhemmista.


Edellinen porvarihallitus uskoi etenkin porkkanaan, ja maksoi perheille 100 kruunua, reilut kymmenen euroa, jokaisesta päivästä, jonka isä oli kotona kolmen kuukauden jälkeen. Nykyinen punavihreä hallitus ei pidä niin sanottua tasa-arvobonusta tehokkaana, ja se poistuukin vuoden 2017 alussa. Sen sijaan nykyhallitus on nostanut isille varattujen päivien määrän 60:stä 90:een.

Keinot vaihtelevat, mutta ruotsidemokraatteja ja kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta kaikki puolueet haluavat ohjata perheitä kohti parempaa tasa-arvoa.


He jakavat tasan,
sanoi ruotsalainen kaverini viimeksi eilen tuttavapariskunnasta, joka on saanut vauvan. Sehän on mahtavaa, hieno juttu, minä vastasin.

Minä ja kaverini emme ole ainoita, jotka hehkuttavat toisten lastenkasvatuspäätöksiä. Huomaan, miten pitkiä vanhempainvapaita pitävät ruotsalaisisät saavat ihailua ja kysymyksiä osakseen. Tasan jakavat perheet eivät Ruotsissakaan ole oletus, vaan tasa-arvon edelläkävijöitä.

Määrätietoinen politiikka ja kriittinen keskustelu ovat vieneet Ruotsista koko ajan tasa-arvoisempaan suuntaan, mutta asenteet muuttuvat hitaasti.

tasa-arvo 





Viite