Vihreän Langan logoVihreän Langan logo
Blogi

Mitä Kelan toimeentulotukimokasta tulisi ottaa opiksi?

20.3.2017
Sotepäiväkirja

Käyttäjän Sotepäiväkirja kuva

Vuoden alusta toimeentulotuen perusosan maksaminen siirrettiin Kelan vastuulle. Valitettavasti kaikki ei ole mennyt kuin Strömsössä. Päinvastoin.

Viime viikkoina olemme lukeneet paljon ikävä uutisia toimeentulotuen käsittelyn ongelmista. Kela ei ole pystynyt hoitamaan tehtäväänsä asianmukaisesti ja asiakkaat eivät ole saaneet tukiaan ajallaan. Tämä on johtanut inhimillisesti täysin kohtuuttomiin tilanteisiin. Tällaista ei ole Suomessa koskaan ennen tapahtunut.

Iso kysymys on, että miten Kela onnistui mokaamaan asian näin pahasti, ja mitä siitä voisi ottaa opiksi?

Kun toimeentulotuen siirtoa Kelaan alettiin valmistella, niin Kela ilmoitti hoitavansa tehtävän merkittävästi pienemmällä henkilökuntamäärällä kuin kunnat. Käytännössä Kelan kunnianhimo asian suhteen on ollut aivan liian korkealla. Vuoden alussa toimeentulotuen etuuskäsittelijöitä oli vain puolet verrattuna kuntien aikaisempiin käsittelijöihin.

Ensimmäinen opetus on, että Kela yliarvioi oman kykynsä ja tehokkuutensa ja aliarvoi pahasti kuntien osaamisen. Tällainen ilmapiiri oli ollut havaittavissa koko valmistelun ajan. Kunnat   ihmetelivät epäuskoisina, että aikooko Kela tosiaan selvitä tällaisella resursoinnilla. Ei selvinnyt.

Kelan ylimielistä asennetta selittää paljon sen erikoisasema suomalaisessa yhteiskunnassa. Kela on suoraan eduskunnan alainen laitos. Sen toimintaa ohjaa ja valvoo kansanedustajista nimettävät valtuutetut.

On sanonta, että sosiaalipoliittisissa kysymyksissä eduskunnan vahvin ryhmä on ”Kela-puolue”, joka ensi sijassa suojelee Kelan etua lainsäädännön valmistelussa. Jokainen ymmärtää, ettei 12 kansanedustajaa pysty käytännössä mitenkään valvomaan noin 6000 työntekijän organisaatiota, joka vastaa 14 miljardin sosiaaliturvamenojen maksatuksesta.

Toinen opetus on se, että Kelan asema tulisi arvioida uudelleen. Laitoksen valvonta ja ohjaus tulisi saattaa ulkopuolisten viranomaisten tehtäväksi.

Nyt kun sote-uudistusta ollaan valmistelemassa, niin Kelan ohjaukselle ja valvonnalle voisi luoda samanlaisen rakenteen kuin maakunnille on tulossa. Sosiaali- ja terveysministeriö ottaa maakuntien sote-tehtävät ohjausyksikkönsä tiukkaan ohjaukseen ja valvonnasta tulee vastaamaan uusi valtakunnallinen valvontavirasto.

Toimeentulotuen asiakkaat ovat kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Tässä joukossa on paljon ihmisiä, joiden tilanne on erittäin vaikea ja he tarvitsevat paljon konkreettista ohjausta ja tukea.

Tähän asti Kelassa on totuttu ratkomaan hyvin suoraviivaisia etuusasioita. Lapsilisän, asumistuen tai kansaneläkkeen myöntämiskriteerit ovat melko yksinkertaisia ja helposti laskettavia. Toimeentulotuki onkin aivan jotain muuta. Se on viimeisin etuus, kun kaikki muut taloudellisen tuen keinot on jo myönnetty. Sitä myönnettäessä tulee arvioida hakijan ja hänen perheensä elämäntilanne tarkasti ja yksilöllisesti.

Kolmas opetus onkin, että Kelan pitäisi muuttua ihmisläheisemmäksi. Paras askel tässä olisi, että Kelan johto yksinkertaisesti pyytäisi anteeksi. Anteeksipyyntö ei tuo kenellekään rahoja tilille, mutta osoittaisi sen, että Kela kantaa vastuunsa epäonnistumisestaan ja pystyy ymmärtämään tilanteen kohtuuttomuuden hakijoiden kannalta.




Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.