Ei itketä Välimeren kuolleita

21.4.2015

Kati Pietarinen

Kirjoittaja on Vihreän Langan toimittaja.

Viikonloppuna Libyan rannikon edustalla upposi siirtolaisia kuljettanut alus, jolla pelätään matkustaneen yli 900 henkeä. Eilen tuli tieto Rodoksen saaren edustalta Kreikasta, että kolme ihmistä oli kuollut Turkista tulleen puuveneen ajettua karille ja hajottua. 93 ihmistä pelastettiin. Kadoksissa olleista ei ole tietoa, kuolleista ainakin yksi on kuusivuotias lapsi. Aktivistien sosiaalisessa mediassa välittämissä valokuvassa mies nostaa pientä, elottoman oloista punapipoista hahmoa rantaan.

Viime keskiviikkona jopa 400 ihmistä menehtyi vastaavassa turmassa, kun Libyasta kohti Sisiliaa matkannut alus upposi. The Times -lehden haastattelemien järjestötyöntekijöiden mukaan aluksella oli Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta saapuneita ihmisiä, jotka pakenevat fundamentalisteja.

Eilen EU-komissio ehdotti, että tulijoiden estämiseksi unionin olisi hyökättävä aseellisesti siirtolaisten salakuljettajia vastaan, ja tuhottava heidän aluksensa – ilmeisesti kuitenkin silloin, kun ne ovat tyhjiä, ei täynnä siirtolaisia. The Guardian -lehden mukaan aseellinen hyökkäys vaatii YK:n mandaattia.

Tässä tilanteessa me eurooppalaiset siis Guardianin mukaan olemme: anomassa YK:lta mandaattia sotilaalliseen hyökkäykseen sen estämiseksi, että ihmiset esimerkiksi Syyriasta, Egyptistä, Malista tai Somaliasta pääsisivät Eurooppaan. Olen seurannut maahanmuuttopolitiikkaa ja kuolemia Välimerellä vuosikymmenen, mutta tätä en silti olisi osannut odottaa nimissäni tehtävän. 

Olisi ehkä pitänyt: on helppo unohtaa, että merikuolemista eivät ole vastuussa vain ne julmat salakuljettajat, jotka vievät siirtolaisilta viimeiset rahat ja jättävät merikelvottomat alukset seilaamaan ilman päämäärää, vaan me kaikki EU-kansalaiset.

Tulijat eivät maksa kiskureille jopa 1000–2000 euroa romupaattimatkasta reitin jännittävyyden vuoksi tai meri-ilman raikkautta haistellakseen vaan sen takia, ettei heitä päästetä niille Grimaldi Linesin lautoille, joille kansipaikan saisi Tunisista Palermoon torstaille 55 eurolla, sille huomiselle Alitalian aamulennolle Algerista Roomaan, joka maksaa 362 euroa,  tai sille Lufthansan lennolle Istanbulista Berliiniin, jonka saisi torstaiksi vähän alle kolmella sadalla.

Niitäkään tulijoita ei päästetä laillisesti matkaan, jotka ovat perillä oikeutettuja turvapaikkaan, jota voi hakea vain perillä: konfliktimaista tuleville ei yleensä myönnetä viisumeita. Siksi useimmille ainoa keino saapua on tappava meritie.

Haaksirikkoutuneita palvelevan ympärivuorokautisen avustuspuhelimen viime lokakuussa perustanut Watch the Med -aktivisti- ja järjestöverkosto vaati maanantaisessa kannanotossaan suoria lauttareittejä Tripolista ja muualta Pohjois-Afrikasta Eurooppaan, sekä turvallisia ja laillisia reittejä saapua vaarantamatta henkeään.

Suomessa kansalaisjärjestö Suomen pakolaisapu on kampanjoinut vaalien alla niin sanottujen humanitaaristen viisumien puolesta, joiden avulla turvapaikanhakijat voisivat matkustaa Eurooppaan turvallisia ja laillisia reittejä. Järjestön mukaan humanitaarisen viisumin käyttöönotto ei vaadi lakimuutoksia: se on jo olemassa sekä Suomen että EU:n viisumilainsäädännössä. Myös Euroopan parlamentti on selvittänyt humanitaaristen viisumien myöntämistä viime syksynä.

Suomessa merkittävää on, että pääministeripuolueeksi noussut keskusta suhtautuu aloitteeseen positiivisesti.

Pakolaisavun kysymykseen siitä, miten Välimeren ylittäjien turvallisuutta voidaan lisätä, puolue linjasi: ”Voimme edistää turvapaikanhakijoiden pääsemistä turvallisesti ja laillisesti EU-alueelle laillisten maahantulokeinojen, kuten humanitaarisen viisumin, käyttöä lisäämällä”.

Myös sdp suhtautuu aloitteeseen myönteisesti, vihreät puolestaan kannattaa parempia mahdollisuuksia saapua laillisesti töihin EU-alueelle.

Nyt tarvitaan kansalaisyhteiskunnalta ja keskustan potentiaalisilta hallituskumppaneilta voimaa vaatia, että aloite humanitaaristen viisumien myöntämisestä toteutetaan. Aloite ei ole ongelmaton, eikä se yksin estäisi kuolemia merillä: viisumeita tuskin myönnettäisiin kaikille kiinnostuneille, jolloin meriteitse linnake-Euroopan muurien yli yrittäviä aina riittäisi. Jotkut se kuitenkin varmasti pelastaisi, ja yhdelläkin ihmisellä on merkitys.

Ei itketä Välimeren kuolleita, vaan tehdään asialle jotain.

pakolaisuus  välimeri  siirtolaisuus  keskusta