Demokratian surmanajot

Kreikan velkakriisi uhkaa demokratiaa. Näin julistaa Berliinin tiedekeskuksen ja Sydneyn yliopiston politiikan professori John Keane. Hänellä on sukulaissieluja Suomessakin – niin oikealla kuin vasemmalla.

”Kun kaikki on hyvin, voimme toimia, mutta kun tulee vaikeaa, demokratia halvaantuu”, tokaisi Sirpa Pietikäinen erään tuskaisan EU-huippukokouksen jälkeen. Myös Paavo Arhinmäki on väittänyt talouskriisin olevan myös demokratian kriisi.

Eikö ole ironista, että demokratian katsotaan syntyneen siellä, mistä sen globaali kriisikin on lähtöisin? 2 500 vuotta sitten Ateenan doorilaisten pylväikköjen varjossa yli 20-vuotiaat miehet kokoontuivat päättämään asioista saviruukunpalat äänestyslippuinaan. Nyt samojen pylväiden varjosta lentävät nuorten miesten polttopullot.

Vielä ironisempaa on, että samaan aikaan maailman suurin diktatuuri Kiina on nousemassa maailman johtoon ja lainaa rahaa velkaisille demokratioille.

Ei siis ihme, että kansalaisten usko on heikentynyt. Suomalaisista enää 55 prosenttia ajattelee demokratian toimivan, EU- alueella luku on enää vaivaiset 21.

Mutta onneksi ainakaan Keane ei ole lyönyt hanskoja tiskiin. Hänestä mielenosoittajia on kuunneltava ja rahoituslaitokset, IMF ja EU-komissio on otettava julkisen valvonnan piiriin. Ja valvonta on organisoitava rajat ylittävällä kansalaisten yhteistyöllä – demokraattisesti.