Huolellista vappua!

20.4.2011

Vaalitulos ei ainakaan vihreissä piireissä kannusta iloiseen vappujuomien kilistelyyn, joten kuohuvaa kannattaa vappuna ehkä käyttää mietiskelyyn.

Viini-intoilija. Lena Björklund kiistelee blogissaan makuasioista.

Kuva: Natalia Baer

Tai sitten voi ryhdistäytyä haastamaan ajan demokratiahenkeä ja mennä ravintolaterassille ja puhua ruotsia koko vapun.

Terassille matkatessa kannattaa julkisessa kulkuneuvossa olla erityisen ystävällinen maahanmuuttajille. Istuutua heidän viereensä, hymyillä heille ja heidän lapsilleen. Suomi tarvitsee nyt kipeästi tällaista aktiivista vastarintaa vainoharhaisen vierastamisen torjumiseksi.

Suomalaisten taipumusta sulkeutua on iät ja ajat yritetty torjua kotipolttoisilla ja kansallisesti tuotetuilla korkean alkoholisilla väkevillä juomilla. Viinit ovat vain vähitellen kasvattaneet osuuttaan. Siksikö, että ne tulevat ulkomailta?

Eräässä italialaisessa viinibaarissa niin asiakkaat kuin omistaja nauroivat taannoin katketakseen, kun vastasin kyllä heidän kysymykseensä siitä, valmistetaanko Suomessa viinejä. Kun sain ääneni taas kuuluviin kerroin, että täällä viiniä valmistetaan viinimarjoista. Ja taas maistui nauru.

Silloin en vielä tiennyt kertoa, että Suomessa valmistetaan viinimarjoista myös kuohuvaa ja samppanjamenetelmällä. Ranskasta oppinsa hakenut Viiniverla tekee sen sitäpaitsi luomusti.

Perinteisellä pullokäymisellä, méthode traditionnellellä, valmistettua Helinää löytyy sekä kuivana että puolikuivana. Se on valmistettu keltaisesta karviaismarjasta.

Helinää saa kolmen pullon laatikoissa, joten jos sitä ei löydy paikkakunnan parhaiten varustetusta Alkosta hyllyltä, on ylipuhuttava muutama tuttu osallistumaan ostokseen.

Itse maistoin viime vuonna niin hauskaa rosékuohuviiniä, etten muista toista. Ehkä tämä ranskalainen hauskuuttaja olisi erityisen paikallaan tänä vappuna.

Kyseinen kuohuviini on nimeltään FRV 100 ja se on valmistettu vanhimmalla tiedetyllä kuohuviinin valmistusmenetelmällä, méthode ancestralella. Tuottaja on Jean-Paul Brun, ihana viinintekijä, jonka viineistä pidän kovasti, mutta FRV on silti oma tapauksensa.

Siinä on alkoholia vain 7,5 prosenttia. Ikivanhassa menetelmässä viini pullotetaan ennen kuin kaikki jäännössokeri on muuttunut alkoholiksi ja se käy vielä pullossakin. Lopputulos on samppanjaa makeampi, silti raikas. FRV on samppanjaa kotoisampi. Sen kanssa ei tarvitse hienostella.

FRV:tä voi kysellä Helsingin Arkadian myymälästä. Mikäli sitä ei ole hyllyssä, joutuu keräämään porukan, joka jakaa kuuden pullon laatikon.

Voi tietysti panostaa myös biodynaamiseen samppanjaan, kovia pisteitä viinilehdissä saaneeseen ranskalaiseen Larmandier-Bernier Blanc de Blancsiin, jonka biodynaamisuudesta Alkon sivuilla ei hiiskuta mitään, mutta maahantuojan kylläkin.

Vinkit

  • Helinä, Alkon tilausvalikoima, nro 930677. 33,40 €.
  • FRV 100, Alkon tilausvalikoima, nro 922167. 16,98 €
  • Larmandier-Bernier Brut Premier Cru Blanc de Blancs, Alkon tilausvalikoima, nro 934887. 43,90 €.

Haaste, sokkotesti

Heikki Jokipii | 20.04.2011 21:14

Täällä on Sinulle haaste, sokkotesti:

http://www.tuottavamaa.org/uutiset.php?News_id=174

Keskittyen nimenomaan luomuun!

Kuohuviini Suomesta

Frank | 22.04.2011 21:07

"Silloin en vielä tiennyt kertoa, että Suomessa valmistetaan viinimarjoista myös kuohuvaa ja samppanjamenetelmällä."

Kyllä jokaisen täysi-ikäisen suomalaisen yleissivistykseen kuuluu tuntea Elysée!
Vaikkei tuo kuoharina kyllä kummoista olekaan ;-)

Tietämättömän tunnustuksia

Lena Björklund | 27.04.2011 10:30

Heikki Jokipiin linkki vie sivustolle, josta saa käsityksen, että olisin väittänyt erottavani sokkomakutestissä luomun ei-luomusta. Pois se minusta! Taatusti en erota! Kun kolme vuotta sitten aloin pitää viiniblogia jouduin tunnustamaan senkin, etten aina edes pidä luomuviineistä. Pidän viineistä, joita ovat tehneet taitavat viinintekijät, mieluummin maaperäänsä ja alueen alkuperäisrypäleitä arvostavat viinitaiteilijat, jotka sitkeyttään tai urheuttaan tai mitä lie eivät vielä ole suostuneet kumartelemaan kaikille yhtäkkisille viinitrendeille, vaan tekevät laatua. Viime vuosina olen tykästynyt yhä enemmän ns. luonnollisiin, eli myös alkuviineiksi kutsuttuihin viineihin, joissa rypäleet tuotetaan luomusti tai biodynaamisesti, hiivoina käytetään vain rypäleen omia hiivoja, käymistä ei manipuloida ja valkoviineissä kuorikontakti saa olla hyvin pitkäkin, viiniä ei suodateta ja sulfiittia lisätään vain pullotettaessa ja silloinkin hyvin vähän. En pidä hedelmäpommiviineistä ja varon visusti niitä viinejä Alkossa, joiden kohdalla hyllyssä lukee erittäin täyteläinen. Pidän myös siitä, että viinissä on kuin häntänä, lopussa, katkerahko sävy, niin kuin joissakin italialaisissa viineissä, joita saa paikan päältä.
Frankille: kiitos Elysee-muistutuksesta! Itse asiassa unohdin jopa sen, että se on olemassa!

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Toimitus pidättää oikeuden valita julkaistavat kommentit. Omalla nimellä jätetyt kommentit julkaistaan pääsääntöisesti, nimimerkillä jätetyt vain poikkeustapauksissa.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.