Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Juustosta löytyy päästö

Juha Peurala

Eno-kuvitus.
asiat mittoihinsa. Jos kaikki maailman ihmiset söisivät juustoa kuten suomalaiset, sitä kuluisi päivittäin satametrisen pyramidin verran. Toisaalta pystyyn nostetun urean korkeus on 120 metriä tarkalleen Leijonatornin kohdalla. Onko tässä maailmassa mitään mieltä?Juha Peurala

asiat mittoihinsa. Jos kaikki maailman ihmiset söisivät juustoa kuten suomalaiset, sitä kuluisi päivittäin satametrisen pyramidin verran. Toisaalta pystyyn nostetun urean korkeus on 120 metriä tarkalleen Leijonatornin kohdalla. Onko tässä maailmassa mitään mieltä?

28.11.2011

Eno

Erilaisia juustoja on vaikea laittaa pahemmuusjärjestykseen.

Nimimerkki Enoton kysyy: Kun se juusto on nyt niin kovin isokenkäinen hiilikuormaltaan, niin kerropa: onko paljon eroa vuohen- tai lampaanmaidosta tehdyllä ja lehmänmaidosta tehdyllä juustolla? Jos nyt oletetaan, että ne on kaikki tehty esimerkiksi Ranskassa ja kuljetetaan sieltä lentoteitse Suomeen. Entä jos ovat kotimaista valmistetta kaikki, mikä on kengännumeroero jalanjäljissä?

Eno vastaa: Isäukko teki sitten herkullista leipäjuustoa ja ekologistakin, ainakin nykyedameihin verrattuna. Isäukon juustoa alkoi käydä hakemassa väkeä naapuripitäjästä asti, etenkin sen jälkeen kun äijä keksi myydä ohessa muitakin tilan tuotteita. Kyllä minä kölvinäkin ymmärsin, ettei se ollut juustotehdas, jonka nimismies kävi sitten särkemässä.

Harmillista, että juusto on niin epäekologista, sillä se on sympaattinen ruoka. Toisin kuin esimerkiksi kassler, tuo ruokamaailman natsi.

Juuston hiilidioksidipäästöt ovat sian- ja naudanlihan väliltä, tutkimuksesta riippuen 7–16 kg CO2-ekvivalenttia. Eri tutkimuksissa päästöjä allokoidaan eri tavoin juustolle ja sen sivutuotteille, mikä selittää eroa. Kansallinen laskentasääntö on valmistumassa, minkä jälkeen juustolaatujen päästöistä saadaan vertailukelpoisempia tuloksia.

Päästöjä nostaa se, että juustokilon valmistamiseen tarvitaan kymmenisen litraa maitoa, joka tunnetusti tulee päästöjä aiheuttavista eläimistä.

Juustot voi laittaa väljään huonousjärjestykseen. Pahinta on lampaanmaidosta tehty juusto, vuohi ja nauta ovat melkolailla tasoissa. Lammas on kova tuottamaan kasvihuonekaasuja vaikka noin muuten onkin mukava ketojen vaeltelija.

Suurin osa juuston päästöistä tulee alkutuotannosta, kuljetusten osuus hiilijalanjäljestä on pieni. Ja jos kaikki kolme erilaista juustoa kuljetetaan Ranskasta samalla välineellä, niiden välillä ei ole eroa. Todellisuudessa tuo väline ei kuitenkaan ole lentokone vaan useimmiten rekka, laiva ja rekka. Kovin suurta eroa hiilijalanjälkeen eivät tuo myöskään karjasuojat, joita tarvitaan Suomessa enemmän kuin Ranskassa.

Kukaan ei ole tutkinut, paljonko eroa on kotimaisen ja ranskalaisen juuston hiilijalanjäljessä, saati niin että pystyisi sanomaan vaikkapa että ranskalainen kutunjuusto olisi ekologisempaa kuin kotimainen lehmänmaitojuusto.

Mutta on tärkeää, ettei ymmärrä lähiruokaa väärin. Ei ole ekologista, jos lähtee hakemaan kilon juustoa autolla idyllisestä maatilajuustolasta 40 kilometrin päästä. Ellei sitten osta samalla koko talven juureksia takakonttiin. Tai tilaviinejä, sen isäukkokin olisi ymmärtänyt. Joskin hänen reseptillään tilaviiniä keittelevä saisi vieläkin nimismiehen kimppuunsa.





Viite