Kalkkikivilouhoksen viinikätkö
Moldovan pääkaupungin Chisinaun alla, 40–85 metrin syvyydessä, on parisataa kilometriä 1970-luvulla louhittuja kalkkikivikaivoksia, joiden maanalaisille käytäville Moldovan valtiollinen viinintuottaja Milestii Mici on löytänyt mainion käytön.
Viini-intoilija. Lena Björklund kiistelee blogissaan makuasioista.
Kuva: Natalia BaerSyvällä maan alla lämpötila on vakio, 12–14 lämpöastetta, ja kosteus 85–95 prosenttia. Oivallinen paikka viineille! Ei kulu sähköä ainakaan lämpötilan vakioimiseen.
Viinikellareiksi maanalaisista käytävistä on muutettu vain neljäsosa, viitisenkymmentä kilometriä. Siellä viinit kypsyvät ja säilyvät tammessa ja osan aikaa terästankeissa. On erilaisia vuosikertoja ja kun joku suurempi ostaja haluaa tietyn määrän jotakin vuosikertaa, ostajalle pullotetaan sitä. Vasta silloin.
Tätä viiniä on nyt tuonut Suomeen Vino Vinces ja sitä saa Alkon tilausvalikoimasta, valkoista ja punaista.
Pullotuksen jälkeen viinin luvataan kestävän ainakin vuoden. Niinpä viime lokakuussa pullotetut viinit kestänevät mainiosti ainakin tämän vuoden.
Pullotuksen päivämäärä on leimattu etikettiin, mutta kun pullon avaa ja kaataa juomaa lasiin, saa juotavakseen aika vanhaa viiniä: Codru on vuoden 1987 satoa.
Yleensä tavallinen viininharrastaja joutuu juomaan uudempia vuosikertoja. Kovin harvoin saa maistella edes näin vanhoja.
Valkoinen Traminer on vuosikertaa 1988 ja pullotettu viime lokakuussa sekin.
Punainen on tehty Cabernet Sauvignonista ja Merlot´sta, valkoinen Traminer-rypäleestä, mutta hämmästyisin, jos joku tunnistaisi Traminerin valkoviiniä maistaessaan. Turha pelätä – tai toivoa – kukkaisuutta. Tammitynnyri läpäisee happea ja kun aikaa on kulunut näinkin monta vuotta siitä, kun tämän viinin valmistus käynnistyi, korostuu viinissä ennen kaikkea hienostunut kuivuus. Hiukan Tio Pepe -sherryn tyyppisesti, mutta valkoviininä silti.
Molemmissa viineissä alkoholiprosentti on vain 11. Tervetullutta näinä 14–15 prosentin hilloviinien aikoina!
Valtionyhtiö Milestii Mici on aiemmin hoitanut vain viinitekoprosessin, kaikki rypäleet se on ostanut. Muutama vuosi sitten siitä tuli myös viljelijä, istutettuaan viiniköynnöksiä nelisenkymmentä hehtaaria.
Neuvostoliiton aikana Moldova – silloin Moldaviaksi kutsuttu – oli supervallan viiniaitta. Erityisesti sen brandyt olivat kuuluisia ja kilpailivat paremmuudesta armenialaisten brandyjen kanssa.
Nykyään tuskin muistetaan, että sellainen maa kuin Moldova on olemassa. Siihen ja muihin unohdettuihin takamaihin voi tutustua puolalaisen Andrzej Stasiukin mainossa matkakirjassa Matkalla Babadagiin (Like 2006). Moldovaa Stasiuk kuvaa näin:
”Koko ajan on vihreää, koko ajan hedelmällistä, maisema aaltoilee, näköpiiri kohoaa ja laskee paljastaen vain sitä mitä osasi jo odottaa, ikään kuin se ei haluaisi pahoittaa mieliämme.”
”Viiniköynnöksiä, auringonkukkia, maissia, joitakin eläimiä, viiniköynnöksiä, auringonkukkia, maissia, lauma lehmiä ja lampaita, välillä puutarhoja ja koko ajan pähkinäpuiden rivistöt tien vierellä. Maisemassa ei ole vapaata tilaa...”
Täältä on siis tuotu Suomeen Codru, jota Vino Vincesin Tommi Lehtonen suosittelee nautittavaksi lampaanpaistin tai muun lammasruuan kanssa. Tramineria hän on nauttinut onnistuneesti jäniksenpaistin kanssa.
Näissä viineissä voi nauttia myös etiketeistä. Niissä on jotain perinteisen arvokasta. Hauska on myös korkkikorkin päälle varmuudeksi laitettu vaha. Sitä pois nirhiessä viinipullon avaamisessa on hauskasti seremoniaa.
Viinivinkki
- Codru. Vuosikerta 1987, pullotettu 28.10.2010. Alkon tilausvalikoima nro 913077, 12,47 euroa pullo.
- Traminer. Vuosikerta 1988, pullotettu 26.10.2010. Alko tilausvalikoima nro 901907, 11,74 euroa pullo.
Ainakin Helsingin Erottajan Alkossa näitä viinejä saa suoraan hyllystä.
- Free-sopimuksista (10:48)
- Mistä elintaso syntyy? (20.5.2012)
- Miksi aina juuri - ostaminen? (20.5.2012)
- Retki Viikinsaareen (20.5.2012)
- "Cityvihreys" onkin vihreiden perusongelma. (18.5.2012)
- Kannattaa ottaa venäläisistä mallia. (15.5.2012)
- Raporttia kun katsoo (15.5.2012)
- Demokraattinen, demokraattisempi, ay? (15.5.2012)
- Jälleen yksi cityvihreiden pilvilinna! (15.5.2012)
- Aika teoreettiset 16000 (14.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Vegfest 18.-20.5. Tampereella (12.5.2012)
- Aidattu. (11.5.2012)
- (6 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (26.4.2012)(10 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (26.4.2012)(71 kommenttia)
- Guggenheim – politiikka (23.4.2012)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (17.4.2012)(23 kommenttia)
- (19 kommenttia)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (28.3.2012)(7 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (26.3.2012)(53 kommenttia)
- Ydinvoimasta (15.3.2012)(6 kommenttia)
- Propaganda (5.3.2012)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (26.2.2012)(110 kommenttia)
- Turkki vai somiste (16.2.2012)(14 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)









Viini epäekologista tuhlausta
Jos kerran ollaan päästy jo vihreäsä aateessa niin pitkälle, että lihansyönti on epäekologista niin millä ilveellä sitten viininjuominen perustellaan?
Lihan terveysvaikutukset tiedetään eli rasvaliukoiset vitamiinit ja etenkin B12 ja D vitamiinit. Viinillä vastaavat vaikutukset ovat pienemmät.
Jos kerran halutaan olla tiukkapipoja niin samantein minä syyllistän viinit turhakeena. Olut ja muu alkoholi mukaanlukien.
Viinin ekologisuus
”Jos kerran halutaan olla tiukkapipoja niin samantein minä syyllistän viinit turhakeena. Olut ja muu alkoholi mukaanlukien.”
Tämä onkin se paras argumentti alkoholin epäekologisuuden puolesta. Hengissä säilyy ilmankin viinaa, joten turha sillä on aiheuttaa pieniäkään päästöjä.
Jos ja kun haluaa elämästään kuitenkin nauttia, on alkoholi huomattavasti ekologisempi vaihtoehto kuin esimerkiksi lomalle lentäminen tai television katselu. Varsinkin olut pärjää varsin hyvin elintarvikkeiden ekovertailuissa. Sen ekologinen selkäreppu on muistaakseni samaa luokkaa kuin leivällä.
Olen tässä alkoholiasiassa Lenan kanssa samoilla linjoilla: ”Vähennän hiilijälkeäni jollakin muulla elämänalueella.” (http://www.vihrealanka.fi/vihrea-viiniblogi/kartonkipakkaus-ei-kiitos)
Himena vähemmän/paljon vähemmän - kuluttaa se silti
Taas törmätään tähän "himan/paljon vähemmän" filosofiaan. ..ja siis jonka rehellisyydestä voi olla montaa mieltä...itsekukin omalla elämänalueellaan.
Karseita kirjoitusVIHREITÄ
Miksiköhän ne kirjoitusvirheet eivät näy silloin kun kirjoittaa, mutta ne lositavat köh .... loistavat sen jälkeen kun on lähettänyt asian?
Tässä on varmasti joku luonnonlaki........ nööbelin paikka sille joka keksiii tämämn perhosefekti-teorian.
"Himena vähemmän/paljon vähemmä"
Mitä se viini oikein on?
Ihmettelen-nimimerkin kauhistukseksi kerron tässä hetimiten seikan, josta aion kirjoittaa enemmän parin viikon kuluttua: olen alkanut pitää huolellista viininvalmistusta maatalouden taidemuotona, voisiko sanoa maatalousrunoutena! Kuluttajalla jokainen päivä ei kuitenkaan voi olla runon päivä, tarvitaan proosaakin, joten epäekologista käyttäytymistä ei tule harjoittaneeksi tiuhaan. Mutta myönnän: sataprosenttisesti ekologisesti en elä, mutta hyvällä prosenttitasolla kumminkin.
Kirjoita uusi kommentti