Keskustelu netissä käy kuumana

Sen lisäksi, että Facebook-kaverini päättävät jo mitä uutisia seuraan, nettikansalle on nyt annettu suora masinointilinja myös televisiouutisiin. Yle Uutiset Suora linja on uusi, sosiaalisen median uutislähetys, jossa koetellaan, kuinka monella tavalla juontaja voi ilmaista ajatuksen ”keskustelu aiheesta käy verkossa kuumana”.

”Nolointa, mitä televisiossa on vähään aikaan nähty”, tylytti Aamulehden Simopekka Virkkula (10.1.).

Ei minusta. Pidän monista ohjelman kokeiluista. Se vie journalistisen suunnittelutyön ja palautteen avoimuuden astetta muita toimituksia pidemmälle. Toimituksen palaveriraportit ja päivälistat Facebookiin vaan! Oikeasti, muut mediat, ei teillä mitään niin suuria uutisia ole, että joku ne varastaisi.

Suoran linjan Facebook-sivussa on aineksia eräänlaiseen ”avoimeen Wikileaksiin”, uutisten vuotoväylään. Jos seinälle jätetyt aiheet kasvavat valtakunnallisiksi uutisaiheiksi, siitä voi tulla houkuttelevakin tapa tuoda asioita julki.

Mutta en ole varma, toimiiko somen ja television ristiin siittäminen suorassa lähetyksessä.

Netti ja televisio voivat tukea toisiaan. Kun televisio näytti Linnan juhlat, Twitteriin syntyi värikäs, vaihtoehtoinen keskusteluväylä. Sosiaalisen median maailmaa ei kuitenkaan sekoitettu television toimitettuun sisältöön.

Suora linja ei hygieniasta piittaa. Sille Audioboo, Facebook ja Hangout ovat välineitä, joilla sosiaalisten verkostojen puheensorina kanavoidaan uutislähetyksen isoon megafoniin.

Ratkaisussa on vaaransa. Puheensorina voi jäädä kakofoniaksi, kun se irrotetaan yhteisöstään. Tämä vaikutelma korostuu, koska Suoran linjan uutiset eivät ole olleet kovia uutisia vaan some-turinan pehmeähköjä jatkeita.

Yleisradio kamppailee saman ongelman kanssa kuin muutkin suuret mediatalot: ihmiset ovat siirtymässä mediakulutuksessaan muualle, usein someen. Accenturen selvityksen mukaan perinteinen television katselu on suorastaan romahtanut (Forbes 9.1).

Onko Suora linja hyvistä puolistaan huolimatta vanhan maailman vastaus tähän murrokseen? Se repii tiedon irti sosiaalisesta verkostostaan, paisuttaa sen uutiseksi, ja toivoo, että ihmiset tulevat taas leirinuotion ääreen kuulemaan isoa tarinaa.

Reseptiin sisältyy hieman alentuva ajatus: teidän tarinoistanne tulee oikeasti merkittäviä vasta, kun ne pääsevät televisioon. Miksi ihmiset tulisivat, kun he juuri ovat lähteneet tv:n äärestä pois?