Mesiangervo, Filipendula ulmaria
Mesiangervon ohi on vaikea kävellä huomaamattaan. Niittyjen kuningatar (reine des prés) huumaa voimakkaalla tuoksullaan ja komealla ulkomuodollaan keskikesällä.
Mesiangervo kasvaa yleisenä tuoreilla paikoilla, kuten rannoilla, joenvarsilla ja tuoreissa metsissä. Korkeus vaihtelee 50-150 cm välillä. Varsi on tanakka ja pysty sekä yläosastaan haaroittunut. Lehdet ovat 3-5 pariset ja toistamiseen sahalaitaiset. Kesä-elokuussa kellanvalkeat mesiangervon kukat ihastuttavat tuoksullaan.
Antiikin aikoina kasvin rohto-ominaisuuksia ei vielä tunnettu, mutta keskiajalla sen käyttö yleistyi. 1800-luvulla mesiangervo otettiin jälleen käyttöön sen terveyttä edistävien ominaisuuksien vuoksi. Myös Suomessa kasvia on käytetty kansanlääkinnässä.
Haudutettua teetä on nautittu mm. kihtiin, reumatismiin ja lisäämään virtsan eritystä. Yrttitee voi olla hyödyksi myös flunssapotilaalle. Käytön selittää mm. kasvin sisältämä salisyylihappo , jonka johdannaiset alentavat kuumetta ja lievittävät kipuja.
Rohtomaisten ominaisuuksien vuoksi mesiangervoa ei tule käyttää suuria määriä, vaan silloin tällöin mausteeksi tai rohdoksi. Samoin kuin viljellyissä lehtivihanneksissa, on luonnonvaraisissa kasveissa aineita, jotka voivat suurina annoksina olla haitaksi.
Tämän vuoksi on tärkeää muistaa monipuolisuus ja vaihdella luonnonvaraisten kasvien käyttöä. Kannattaa pitää kasvio keruumatkalla ja luonnossa liikkuessa mukana tai pyytää kasvientuntija retkelle mukaan. Poimi ja syö vain kasveja, jotka tiedät myrkyttömiksi.
Villivihannesten poimija kerää mesiangervosta talteen lehtiä ennen kukintaa. Kukkia poimitaan talteen heti, kun ne avautuvat. Perinteisesti kukilla on maustettu juomia, kuten olutta ja viinejä.
Lehdet sopivat teeaineeksi. Jotta kasvin sisältämät aromiaineet pääsisivät vapautumaan, kannattaa lehdet hiostaa ennen käyttöä. Teeaineksena mesiangervo sopii hyvin myös sekoitettavaksi koivun, mansikan, horsman ja vatun lehtien kanssa. Mesiangervoteetä voidaan käyttää myös hiushuuhteeksi edistämään hiusten kasvua ja hyvinvointia.
Onpa huumaavan tuoksuista kukkaa Carl von Linnen mukaan käytetty kaunistamaan häähuoneen lattiaakin Länsipohjassa.
Mesiangervotee ja jääkuutiot
Perinteisesti mesiangervonkukilla on maustettu juomia. Nykyaikaan sopii käyttö jääkuutioiden sisällä koristeena tai hiostettujen lehtien käyttö teenä. Aseta kukkia jääkuutiolaatikkoon ja kaada päälle vettä. Pakasta. Lisää booliin tai suoraan lasiin muutama kaunis jääpala koristamaan kesäjuomaa.
- Armeijan suuruus (2.9.2010)
- Asennevammako? (2.9.2010)
- Uutisen kirjoittajalle (2.9.2010)
- Kirjoittaja kirjoittaa kai (2.9.2010)
- Navi säästää vielä enemmän (2.9.2010)
- Kortit käyttämättä (2.9.2010)
- seniorikultamitaliuimari (2.9.2010)
- fuksista nobelistiksi (1.9.2010)
- Mies hoitaa lapsia vaikka (1.9.2010)
- vihreä liike ja vanhukset (1.9.2010)
- Outoa? (31.8.2010)
- Ei pienempää pahaa ole (31.8.2010)
- Mihin toimenpiteisiin Vihreät aikovat ryhtyä (31.8.2010)
- Ansioero ei ole palkkaero (31.8.2010)
- Viitteet? (31.8.2010)
- Anarkiaa (31.8.2010)
- Saksassa 20 000 megawattia (30.8.2010)
- Kannattaisi rakentaa (30.8.2010)
- Kuka saa sanoa itseään vihreäksi? (2.9.2010)(27 kommenttia)
- Kuluttaja kääntää selkänsä GM:lle (31.8.2010)(1 kommentti)
- Vihreät & pakkoruotsi (31.8.2010)(62 kommenttia)
- ITÄSALMI ON ITÄSALMI (27.8.2010)(32 kommenttia)
- Ydinvoimasta (27.8.2010)(1 kommentti)
- Pakkoruotsi (12.8.2010)(78 kommenttia)
- Vihreiden lähdettävä hallituksesta! (9.8.2010)(32 kommenttia)
- Reilu kauppa (9.8.2010)(8 kommenttia)
- Aurinkolämmitys kerrostalossa (4.8.2010)(4 kommenttia)
- Miten kasvissyöjäksi käytännössä? (3.8.2010)(73 kommenttia)
- Vinkkejä kierrätyssotaan kerrostaloissa? (28.7.2010)(10 kommenttia)
- jätevesiasetus (8.7.2010)(14 kommenttia)
- eläinsuojelu (26.6.2010)(10 kommenttia)


















Kirjoita uusi kommentti