Metropolien maailma

Kuntaliitoksia on selvitetty, suunniteltu ja toteutettu Suomessa viime vuosina kohtuullisen paljon, vaikka moni hanke on myös ehtinyt tyssätä kuntalaisten vastustukseen.

Näin on käymässä esimerkiksi Lahden seudulla, kun kuntalaiset tyrmäsivät suunnitelmat Suur-Lahdesta kansanäänestyksissä selvitysmies Osmo Soininvaaran (vihr) päinvastaisista suosituksista huolimatta.

Vaikka kuntaliitokset ovat jo tähän mennessä herättäneet suuria tunteita ympäri maata, isoa osaa suomalaisista koskevat väännöt ovat vasta edessä, kun pääkaupunkiseudun kuntien liitoksia ryhdytään lähikuukausina tosissaan puntaroimaan.

Tällä viikolla julkisuuteen tulleen selvityksen mukaan Helsingin ja Vantaan yhdistyminen maksaa yli sata miljoonaa euroa vuodessa, jos uuden 800 000 asukkaan kaupungin palvelut halutaan pitää Helsingin nykyisten palvelujen tasolla.

Parhaillaan valmisteltava hallituksen selonteko metropolipolitiikasta nostanee pääkaupunkiseudun liitokset ja kuntapolitiikan myös eduskuntavaalien teemaksi, vaikka puolueet ovatkin asian suhteen enemmän tai vähemmän sisäisesti hajallaan. Selonteon on määrä valmistua marraskuussa.

Laajemman näkökulman aiheeseen antaa tuore Foreign Policy-lehti, jonka teemanumerossa maalaillaan paluuta menneisyyteen. Kiinaan, Intiaan ja arabimaihin nousevien megalomaanisten metropolien painoarvo kansainvälisessä politiikassa ja kaupankäynnissä korostuu kansallisvaltioiden merkityksen pienentyessä.

Maailma siis kaupungistuu vauhdilla. Vaan mitä tekemistä kasvavilla jättimäisillä metropoleilla on harvaanasutun ja asukasmäärältään pienen Suomen kanssa?

”Mikään valtio ei voi menestyä ilman ainakin yhtä kukoistavaa urbaania ankkuria”, tutkija Parag Khanna toteaa Foreign Policyn artikkelissaan.

Se on hyvä pitää mielessä täällä meilläkin.