Nauti, älä dokaa!

Tämä on viimeinen viiniblogini Vihreässä Langassa. Yli kolmen vuoden ajan olen voinut jakaa kiinnostavimmat viiniä ja viinintekoa koskevat asiat näkymättömien – ja aika hiljaisten – kavereiden kanssa.

Blogia on mainostettu vihreänä, vaikka aloitin sen luomuviinikritiikillä. Olen maistanut monia surkeita luomuviinejä eikä luomu viinissä ole ollut minulle automaattisesti ostospäätöstä kiirehtivä piirre.

Mutta paljon ehtii kolmessa vuodessa muuttua: viininteko, maailma, minäkin.

Ensinnäkin: luomuviljelijöiden viinintekotaito on parantunut.

Toiseksi: luonnolliset viinit, joita myös alkuviineiksi kutsutaan, ovat löytäneet oman erityisen lokeronsa viinimarkkinoilla. Juuri ne ovat eniten kasvattaneet luomuviinisympatioitani.

Luonnollisten viinien tekeminenhän alkaa luonnonmukaisesta maanviljelystä. Joko perinteisestä luonnonmukaisuudesta tai biodynaamisesta viljelystä. Rypäleet poimitaan käsin pieniin laatikoihin, käymiseen tarvittava hiiva saadaan rypäleessä luonnollisesti olevasta hiivasta, viininteon prosessia ei manipuloida eikä lääkitä sulfiiteilla, viiniä ei suodateta ja pullotusvaiheessa lisätään vain vähän sulfiitteja tai ei ollenkaan.

Lähden kesäkuun lopussa toiviomatkalle Sloveniaan ystäväporukassa. Viinimatkalle, joka on ihan käsin poimittu. Olemme valinneet yhdeksän luonnollisia viinejä tekevää viinitilaa tutustumiskohteiksi.

Olen sähköpostitellut, soitellut, kirjoittanut kortteja ja saanut viimein kaikki kiinni tavalla tai toisella. Tulemme tapaamaan monenlaisia uranuurtajia ja itsenäisiä ajattelijoita.

Ruotsalaisessa artikkelissa väitettiin tällä viikolla, että luonnollisista viineistä puhuminen on nyt kaikkien huulilla. No eipä ainakaan Suomessa! Suomea ja Ruotsia yhdistävä asia näyttää olevan vain se, ettei näitä viinejä ole valtioiden alkoholiyhtiöiden perusvalikoimassa, vain tilausvalikoimassa.

Yksi syy siihen on luonnollinen: alkuviinejä tuottavat pienehköt tuottajat, jotka haluavat pienehköinä myös pysyä. Mutta kyllä Alko silti voisi keksiä keinon tuoda alkuviinejä. Onhan sillä kuukausittain valikoimissaan tuotteita, joita se on tuonut vain muutama sata pulloa. Miksei se voisi olla tasokas luonnollinen viini?

Luonnollisten viinien legendaarisimmat nimet ovat järjestäytyneet Triple A:han. Puzelatit Loiressa ovat on yksi heistä. Marcel Lapierre Beaujolais´ta on toinen. Slovenialaisia Branko ja Vasja Cotaria unohtamatta.

Triple A, eli kolme A:ta: agricoltore, artigiano, artista. Maanviljelijä, käsityöläinen, taiteilija. Kaikkea sitä vaaditaan aidon viinin tekemiseen. Suoraa suhdetta maahan ja sen viljelemiseen, käsityöläisen tuntumaa työhön, taiteilijan herkkyyttä, jotta syntyy suuria viinejä.

Kaikkien yllä mainittujen luonnollisia viinejä löytyy Alkon tilausvalikoimista.

Osa luonnollisten viinien valmistajista on järjestäytynyt Vin Natur -nimiseen järjestöön. Sinne kuuluu muun muassa Elisabetta Foradori, jonka Teroldego rotalianosta valmistamaa punaviiniä olen ennenkin kehunut. Sekin on Alkon tilausvalikoimissa.

Ja sitten on alkuviinikimppa, joka on järjestäytynyt todellisten viinien järjestöön: Vini veri. Siihen kuuluu loistavia italiansloveeneja Koillis-Italiasta. Heidän tekemiään viinejä Suomesta ei ainakaan vielä saa.

Hyvä viini on kuin taideteos, tavallaan ihme. Sitä ei kannata haaskata dokailuun. Siitä voi nauttia ystävien kanssa niin kuin hyvästä, useamman lukemasta kirjasta nautitaan: keskustellen. Voi humaltua hyvästä olosta.

Ja nauttia kesästä!

Vinkit

• Marcel Lapierren Raisins gaulois, punaviini, tilausvalikoima, nro 926047. Hinta 14,98 €, jos löytyy hyllystä. Muutoin saattaa joutua ostamaan koko laatikon.
• Puzelatin veljesten Clos duTue-Boeuf Cheverny Rouillon, punaviini, tilausvalikoima, nro 907927. Hinta 23,20 €, jos löytyy hyllystä.
• Cotarin Terra rossa, punaviini, tilausvalikoima, nro 924447. Hinta 36,30 € - mutta kannattaa. Toivottavasti löytyy hyllystä.