Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Blogi

Päin lakia, lakia päin!

Taisteluparit.
Kilpakumppanit. Blogisarjassa seurataan samoista paikoista taistelevien ehdokkaiden vaalitaistoa.

Kilpakumppanit. Blogisarjassa seurataan samoista paikoista taistelevien ehdokkaiden vaalitaistoa.

27.12.2010

Jyrki Kasvi

Lex Nokia –nimellä tunnettu Sähköisen viestinnän tietosuojalain muutos nostatti vajaat kaksi vuotta sitten tunteita eduskunnassa ja sen ulkopuolella.

Lakimuutoksella työnantajille ja muille yhteisötilaajille annettiin oikeus käsitellä käyttäjien sähköisen viestinnän tunnistamistietoja väärinkäytöstapauksissa luvattoman käytön tai yrityssalaisuuksien vuotamisen selvittämiseksi. Tiukan väännön jälkeen laki hyväksyttiin, mutta siihen lisättiin eduskuntakäsittelyssä rajauksia ja valvontaa, joilla lain antamien valvontavaltuuksien väärinkäyttö haluttiin estää.

Kriittinen julkisuus ja lain edellyttämä byrokratia nostivat kynnyksen lain suomien valtuuksien käyttöönottoon hyvin korkealle. Itse asiassa yksikään yritys ei ole halunnut tahrata mainettaan ilmoittamalla tietosuojavaltuutetulle ottavansa lain ensimmäisenä käyttöön. Lex Nokian kriitikoille onkin irvailtu, että he pitivät melua tyhjästä, vaikka nimenomaan kritiikin ansiosta lakia kiristettiin.

Liikenne- ja viestintäministeriö perusti seurantaryhmän arvioimaan Lex Nokian toteutumista. Seurantaryhmän tuore väliraportti paljastaa ikävän todellisuuden. Neljä seurantaryhmän nimettömään kyselyyn vastanneista 48 yrityksestä ja yhteisöstä on ottanut lain suomat valtuudet käyttöön, mutta yksikään niistä ei ole tehnyt asiasta lain edellyttämää ennakkoilmoitusta tietosuojavaltuutetulle. Siis yli 8 prosenttia.

Moni kyselyyn vastanneista yhteisötilaajista ilmoitti myös, ettei osaa sanoa, soveltaako lakia vai ei.

Käytännössä laittomasta tietoliikenteen seuraamisesta on tullut maan tapa. On kohtalon ironiaa, että Lex Nokian kriitikot joutuvat nyt turvautumaan saman lain pykäliin puolustaessaan työntekijöiden ja opiskelijoiden oikeutta luottamuksellisten viestien suojaan.

Seurantaryhmän väliraportin mukaan yhteisötilaajien on ollut vaikea tulkita, miten lakia tulisi soveltaa eri tilanteissa. Lex Nokia onkin hyvä esimerkki siitä, miten vaikeaa teknologian käyttöä säätelevien lakien laatiminen on. Näitä lakeja valmisteltaessa tulisikin kuunnella nykyistä herkemmällä korvalla niitä tekniikan ammattilaisia, jotka joutuvat lakeja työssään soveltamaan.

Juristien ja insinöörien on opittava ymmärtämään toisiaan!

Seurantaryhmän havainnot pakottavat avaamaan keskustelun Lex Nokiasta uudelleen. On ilmeistä, että laki ei toimi, että sitä käytetään ja ymmärretään väärin.

Koko lain lähtökohta on hyvin kyseenalainen. Jos poliisin valtuudet eivät riitä tunnistamistietojen käsittelyyn epäillyn väärinkäytöksen selvittämiseksi, onko oikea ratkaisu antaa poliisia laajemmat tutkintavaltuudet asianosaiselle eli yhteisötilaajana toimivalle työnantajalle, oppilaitokselle tai taloyhtiölle?

Esitutkinta ja pakkokeinot kuuluvat viranomaisille, eivät asianosaisille. Kansalaisten oikeusturva edellyttää, että esitutkintaa ja pakkokeinoja valvotaan, ja niistä voi valittaa. Yhteisötilaajilta puuttuu laillisuusvalvonta, eikä niiden tekemistä päätöksistä voi valittaa.

Kirjoittaja on kansanedustaja ja vihreiden ehdokas ensi kevään eduskuntavaaleissa.





Viite