Sampoo on kemikaalipommi

9.11.2011

Sampoo on hyvä esimerkki tuotteesta, jota myydään epäolennaisuuksilla. Esimerkiksi vaahdolla ei ole mitään tekemistä hiusten puhdistumisen kanssa.

Luonnonkaunis. Toimittaja Mia Malmi seikkailee ekokosmetiikan maailmassa.

Vaahtoavat yhdisteet, kuten sulfaatit vain pesevät pois päänahan luonnollisen rasvan ja varsinkin talvisaikaan päänahan kuivuus aiheuttaa monelle hilseilyä. Lisäksi sulfaatit voivat aiheuttaa ympäristöongelmia päätyessään vesistöihin.

Valtaosa kuluttajista haluaa hiustenpesun olevan hyväntuoksuinen elämys. Sampoon halutaan myös säilyttävän tuoksunsa ja ulkonäkönsä ja ominaisuutensa mahdollisimman pitkään, jolloin lukuisat säilöntäaineet ovat välttämättömiä. Hajusteet, värit ja säilöntäaineet voivat kuitenkin aiheuttaa herkkäihoiselle liudan erilaisia iho-oireita.

Puhdistavina ainesosina käytettävät natriumlauryylisulfaatti ja vaahtoa muodostava natriumlauryylieetterisulfaatti voivat ärsyttää silmiä ja aiheuttaa ihottumaa, hiustenlähtöä sekä allergisia reaktioita. Eläinkokeissa niitä käytetään ärsyttävinä aineina.

Hajusteina käytettävät ftalaatit voivat vaikuttaa ihmisen hormonituotantoon. Parabeenit, jotka parantavat sampoon säilyvyysominaisuuksia, aiheuttavat usein epämiellyttäviä ihoreaktioita. Kelatointiaine EDTA voi ärsyttää silmiä. Natriumdodekyylisulfaatti on haitallinen limakalvoille, ja sen arvellaan aiheuttavan suun aftoja. Säilöntäaineet butyylihydroksihappo ja butyylihydroksitolueeni voivat sisältää syöpää aiheuttavia karsinogeenejä.

En ole no-poo-ihmisiä(=sampooton elämä), enkä jaksa väsäillä omia kotisampoita, joten käytän kaupan tuotteita jatkossakin, vaihdan ne vain ekomerkkiin.

Testasin kuukauden ajan seuraavia merkkejä, jotka eivät sisällä tensidejä, parabeeneja, väriaineita, petrokemian tuotteita tai sulfaatteja, eikä niitä testata eläinkokein. Arviointi 1–5 tähteä perustui tuotteen tehoon, hinta-laatusuhteeseen riittoisuuteen, tuoksuun/tuoksuttomuuteen, sekä pakkauksen käytettävyyteen.

Earth Line Balans kaikille hiustyypeille; 200 ml, 9,7 e

Vaahtosi mukavasti ja pesi puhtaaksi. Kätevä pumppupullo. Koostumus tuntui hoitavalta ja hiukset kiilsivät. Tuoksu olisi voinut olla miellyttävämpi.

* * *

www.skinorganics.fi

BeSave normaaleille ja rasvoittuville hiuksille; 500 ml, 13,9 e

Mitäänsanomaton koostumus ja tuoksu. Vaahtosi kyllä kivasti. Riittoisa ja edullinen. Houkutteleva, painava pakkaus.

* * *

www.ekovista.fi

K pour Kárite normaaleille ja kuiville hiuksille; 200 ml, 9,90 e

Paras hinta-laatusuhde. Kulkee kätevästi jumppakassissa. Puhtaus säilyi useamman päivän.

* * * * *

www.ekovista.fi

Mádara eco hair värjätyille hiuksille; 250 ml, 13,65 e

Riittoisa. Miellyttävä tuoksu ja koostumus. Ei mailman kätevin pakkaus.

* * * *

www.madara.fi

Melvita arnikkishampoo; 200 ml, 16,8 e

Pakkaus ei houkutellut. Tuntui, että hiukset kaipaavat pesua heti seuraavana päivänä.

*

www.naturellement.fi

Voittajaksi selviytyi tällä kertaa K pour Kárite.

Viherpesua ja kierrätystä?

Virpi Kauko | 24.11.2011 17:09

Päivittäistuotteiden ympäristövaikutukset ja ekoystävällisten tuotteiden esittely ovat tärkeitä aiheita käsiteltäväksi tässäkin lehdessä.

Mutta ei kai voi olla oikein, että blogiartikkelista puolet on kopioitu sellaisenaan pari vuotta vanhasta artikkelista ja esitetty muka omana tekstinä?

http://www.vihrealanka.fi/node/5632

Aihetta on tässä myös käsitelty aika kritiikittömästi. Jotkut aineet leimataan haitallisiksi, koska ne "saattavat" ja niiden "arvellaan" aiheuttavat sellaisia ja tällaisia haittoja, ja sitten suositellaan muita tuotteita, joissa on liuta muita kemikaaleja.

Esimerkiksi blogissa mainostettu Madara Ecohair -shampoo sisältää seuraavia aineita:

Sodium Cocoamphoacetate, Glycerin, Lauryl Glucoside, Sodium Cocoyl Glutamate, Sodium Lauryl Glucose Carboxylate, Cocamidopropyl Betaine, Glyceryl Laurate,

Mistä me tiedämme, että nuo eivät aiheuta allergiaoireita tai vahingoita vesistöjä siinä missä natriumlauryylisulfaattikin? Kun vielä samalla mainostetaan, että tuotteista ei ole testattu eläinkokeilla, niin miten voitaisiinkaan tietää?

Madaran schampoosta

Aura Lehti | 30.11.2011 17:38

Madaralla on Ecocert-sertifikaatti (josta voi lukea lisää osoitteessa http://www.ecocert.com/en/certification) joka takaa sen että schampoon ainesosat eivät ole luonnolle haitallisia.

Mitä tulee näihin "kummiin ainesosiin" joita schampoon INCI-listasta löytyy: Madaran nettisivuilta löysin täydellisen raaka-aineluettelon selvityksineen siitä, että mitä kyseiset aineet ovat ja mitä ne tekevät schampoossa. Esim mainitsemasi Lauryl Glucoside on nettisivun mukaan "Mieto, kasviperäinen puhdistusaine, joka tehdään kookosöljystä ja sokerista. Tuo shampoisiin ja suihkutuotteisiin miedosti vaahtoavat ja puhdistavat ominaisuudet."

Itse olen aloittanut schampoottoman elämän, mutta kaksivuotiaalle tyttärelleni löytyy suihkukaapista karmeimpia takkuja varten juuri Madaran vauvaschampoo. Sitä itsekin kokeilleena ja Madaran ihonpuhdistussarjaa käyttävänä olen ainakin merkkiin ja sen ympäristöystävällisyyteen sekä informatiivisuuteen erittäin tyytyväinen. Ja niin, toimii se puhdistaviltakin ominaisuuksiltaan aivan loistavasti :)

Viherpesua ja kierrätystä:

Mia Malmi | 05.12.2011 19:50

Hei,

Kiitos kommenteista. Pyrin blogillani ihmettelemään ekokosmetiikan valtaisaa kirjoa tavallisen kuluttajan silmin. Tarkoitus ei ole esittää mitään absoluuttisia totuuksia tai väittämiä, vaan ainoastaan esitellä asioita, etsiä vastauksia, sekä tietenkin tarjota vertaistukea esim. tuotetestien muodossa. En myöskään ole mikään "ekojeesus", joten maanläheiset tekstini saattavat ehkä tuntua joistain asiaan paremmin vihkiytyneiltä liian kritiikittömiltä. Koitan jatkossa parantaa.:)

Useimmin olen käyttänyt materiaalina testiryhmäni haastatteluja, välillä asiantuntijoiden haastatteluja, tutkimustietoa, sekä aiheesta tehtyjä kirjoituksia. Kaikkia lähteitä on mahdotonta lisätä blogien loppuun, mutta tarkoitukseni ei ole ollut kopioida ketään. Joka tapauksessa blogi, johon viittaat, sisältä arvokasta ja vielä tänä päivänäkin paikkansa pitävää tietoa ekosampoista.

Madara Ecohair on saanut ranskalaisen ecocert -sertifikaatin. Jos haluaa kyseenalaistaa kansainväliset ekosertifikaatit, se on sitten toinen juttu. Luonnonkosmetiikan johtavia ajatuksia on kuitenkin se, että jos syntyy pienikin epäilys siitä, että jokin raaka-aine saattaa olla yleisesti ärsyttävä tai haitallinen, sitä ei käytetä. Edellisissä blogeissani olen kehottanut kysymään neuvoa asiantuntevilta myyjiltä, rai maahantuojilta, jos jokin asia esim. tuotteen INCI-listassa mietityttää.

Hienoa, että blogini herättävät keskustelua. Hyvää joulunodotusta,
Mia:)

Viherpesua ja kierrätystä

Virpi Kauko | 07.12.2011 14:52

Aura Lehti:
"Esim mainitsemasi Lauryl Glucoside on nettisivun mukaan "Mieto, kasviperäinen puhdistusaine, joka tehdään kookosöljystä ja sokerista. Tuo shampoisiin ja suihkutuotteisiin miedosti vaahtoavat ja puhdistavat ominaisuudet.""

Myös natriumlauryylisulfaattia käytetään shampoissa samasta syystä, siis vaahdon ja puhdistuksen takia, ja sitäkin tehdään kookosöljystä.

Tämä tieto ei vielä kerro mitään siitä, onko jompikumpi noista aineista toista haitallisempi joko ympäristölle tai iholle tai molemmille.

Mia Malmi:
"Jos haluaa kyseenalaistaa kansainväliset ekosertifikaatit, se on sitten toinen juttu. Luonnonkosmetiikan johtavia ajatuksia on kuitenkin se, että jos syntyy pienikin epäilys siitä, että jokin raaka-aine saattaa olla yleisesti ärsyttävä tai haitallinen, sitä ei käytetä."

Tuo olisi järkevä periaate, mikäli epäilyttävän aineen voisi vain jättää pois. Mutta kun se yleensä on pakko korvata jollakin muulla aineella, jotta tuote ylipäänsä toimisi siten kuin on tarkoitus, niin tuo ei todellakaan riitä.

Pitää olla myös jotain tutkimustietoa niiden korvaavien aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Muutenhan voidaan joutua ojasta allikkoon.

Hyvä esimerkki on zeoliitti, jota alettiin käyttää pyykkipulvereissa vedenpehmentimenä fosfaatin sijasta, joka rehevöittää vesistöjä. Mutta zeoliitti saostuu vaatteisiin ja pesukoneisiin lyhentäen näiden käyttöikää, kun taas kunnollisessa vedenpuhdistamossa fosfaatti saadaan talteen ennen kuin jätevesi lasketaan vesistöön. Ei ole lainkaan selvää, onko zeoliitti loppujenlopuksi sen ympäristöystävällisempi vaihtoehto kuin fosfaattikaan.

Mitä taas allergisoivuuteen tulee, niin sehän on hyvin yksilökohtaista. Joku saa oireita aineista, jotka toisille sopivat hyvin. Saavathan jotkut esim. pähkinästä jopa hengenvaarallisia allergiaoireita, mutta ei kai sen takia kaikkien tarvitse pähkinän syömistä lopettaa.

Allergisoivuutta voi jokainen helposti testata omalla ihollaan, mutta ympäristövaikutuksia ei voi arvioida pelkkien käyttökokemusten nojalla. Siksi ympäristövaikutuksista pitäisi olla kunnollista tutkimustietoa ennen kuin väittää, että jokin tuote on ekompi kuin toinen.

OK, voinhan minä itsekin niitä sertifikaatteja kaivella, mutta jos näistä asioista työkseen kirjoittaa niin ajattelin että sen kaivelu ehkä voisi ikäänkuin luontevasti kuulua siihen työhön.

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Toimitus pidättää oikeuden valita julkaistavat kommentit. Omalla nimellä jätetyt kommentit julkaistaan pääsääntöisesti, nimimerkillä jätetyt vain poikkeustapauksissa.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.