Siankärsämö, Achillea millefolium

Historiassa muinaisesta Egyptistä lähtien ovat erityisesti miehet olleet kiinnostuneet siankärsämöstä.

Sen voimasta ovat hyötyneet niin Troijan sodan urhein sotilas Akhilleus, kuin Neron armeijan sotilaat sekä viikingit, intiaanit, puusepät ja monet muut. Näitä miehiä on yhdistänyt alituinen haavoittumisen vaara, ja siankärsämöhoiteella he ovat lääkinneet vaivojaan.

Siankärsämö on 20–70 cm korkea ryydintuoksuinen ruoho, jota esiintyy yleisesti koko maassa pientareilla, pihoilla ja niityillä. Alkujaan se on vanhan maanviljelyksen ja liikenteen tuoma, ja kasvaa nykyisin yleinen monilla ihmisen muokkaamilla mailla.

Varsi on pysty ja ryydintuoksuiset lehdet pariliuskaiset. Valkoiset tai punertavat kukat ovat pienissä mykeröissä ja muodostavat huiskilon. Kukinta-aika on heinä-elokuussa.

Siankärsämö sisältää huomattavan määrän kivennäisaineita, kuten mangaania ja magnesiumia sekä eteerisiä öljyjä. Sen nuoret ja pehmeät lehdet ovatkin oivaa salaattiainesta ja yrttimaustetta nykypäivän villivihannesten kerääjälle.

Kuivatut kukat ja lehdet ovat myös kaunis lisä teesekoitukseen.  Siankärsämö sopii terveyskylpyihinkin. Kansanperinteen mukaan kasvia on käytetty muun muassa ummetuksen ja ruoansulatusvaivojen, ientulehdusten ja päänsäryn sekä haavojen hoitoon.

Keruu tapahtuu, kun kukat ovat juuri puhkeamassa tai puhjenneet. Lehtiä voi poimia pitkin kesää. Kukat ja lehdet kuivatetaan ritilän tai voipaperin päällä ja säilötään lasipurkkeihin.

Virkistävä jalkakylpy

Kerää siankärsämön tuoreita kukkia ja lehtiä ja asettele vadin pohjalle. Kaada päälle kuumaa vettä ja anna jäähtyä haaleaksi. Pulauta väsyneet jalat virkistävään siankärsämökylpyyn pitkän päivän päätteeksi.