Wahlroos – luonnollisesti

Hesari haastatteli Sampo-konsernin, UPM:n ja Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroosia. Sitten parin päivän päästä Hesari selitteli, miksi oli haastatellut Björn Wahlroosia.

Tiedotusväline on hauskimmillaan, kun se selittelee. Siihen verrattuna savolainenkin on suora.

Pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfield kirjoitti lehtensä puolesta, ettei Wahlroosilta voi sulkea silmiään. Että Wahlroos istuu kaikenlaisilla palleilla ja juttelee kabineteissa. Että se on kärjekäs ja se on taitava, kun sillä on paljon rahaa.

Oikeasti Hesari haastattelee Wahlroosia siksi, että tämä on äärisyrjäytynyt yhteiskunnasta, tai ainakin näyttelee hyvin sellaista. Kuka muu elää kuin feodaaliherra, pitää pinkkejä housuja ja ampuu fasaaneita Ruotsin kuninkaan kanssa? Tuolla tavalla todellisuudesta erkaantunut mies sanoo aina jotain typerää. Silloin kun jotain suostuu sanomaan.

Eri puljujen hallituspomolla olkoon se valta, mikä hallituspomolle kuuluu. Mutta toimenkuvansa ulkopuolella Wahlroos on kansalainen, tavallinen rivisälli joka huutelee presidentille. Sen puheista ei ole mikään pakko välittää eikä pitäisikään.

Sinänsä pöhköjen puhuminen on myyvää viihdettä. Kysykää vaikka Seiskalta ja Matti Nykäseltä. Björn Wahlroos tietenkin sopii paremmin sellaiseen omasta mielestään kovin etabloituneeseen välineeseen kuin Hesari.

Mutta mielipidevaltaa Wahlroosilla on juuri niin paljon kuin sitä annetaan. Wahlroosilta voi sulkea silmät.

Juttu on niin, ettei Hesari tai mikään muukaan tiedotusväline halua sulkea silmiään Nallelta.

Ajatus menee niin, että kun Wahlroosilla on rahaa, sillä on valtaa. Siis niin paljon valtaa, että se lähtee valtionpään kanssa samalta viivalta. Tällainen ajatus halventaa demokratiaa valtavasti: jos haluaa vaikuttaa asioihin, kannattaa olla vähintään jokunen miljoona perstaskussa.

Jos tämä ajatus on totta, niin miksi media yllyttää ihmisiä äänestämään? Miksei sanota suoraan, että valta on wahlrooseilla eikä kansanedustajilla, kunnanvaltuutetuilla sun muilla joutavilla luottamushenkilöillä?

Hesarin perustelun mukaan Wahlroosilla on valtaa jotenkin väistämättä, ihan luonnostaan. Kulttuurintutkimuksessa ja sosiologiassa tällaista luonnollistamista pidetään vahvana keinona lujittaa tietty vaihtoehto vaihtoehdottomuudeksi.

Eli kun Wahlroosin höpöttelystä seuraa paheksuvia kommentteja, tämä näennäinen keskustelu vahvistaa sen, että Wahlroos on asemassa, jossa sen höpöttelyillä on oikeasti merkitystä.

Elämä on laiffii.