Altistaako ajattelu vihreydelle?

Brysselin liepeillä tehtiin toukuun lopussa mielenkiintoinen ihmiskoe.

Tuolloin yli 350 eurooppalaista osallistui niin sanottuun keskustelevaan mielipidemittaukseen (deliberative poll), jonka on alunperin kehittänyt Stanfordin yliopiston professori James Fishkin.

Mielipidemittauksen aluksi satunnaisesti valitulta, edustavalta otokselta eurooppalaisia eri maista kysyttiin puhelimitse mielipiteitä ilmastonmuutoksesta ja maahanmuutosta. Samalla selvitettiin heidän kannattamansa puolue eurovaaleissa.

Tämän jälkeen 400 satunnaisesti valittua haastateltua kutsuttiin Brysselin lähellä sijaitsevaan La Hulpeen viikonlopuksi keskustelemaan ja väittelemään EU:n toimintatavoista maahanmuuton ja ilmastonmuutoksen suhteen. Yli 350 saapui paikalle. He saivat aiheista etukäteen taustamateriaalia valistuneen keskustelun rakennusaineiksi.

Viikonlopun päätteeksi mielipidemittaus uusittiin, ja kappas vain, vihreiden kannatus oli kasvanut kahdeksasta prosentista kahdeksaantoista prosenttiin. Samaan aikaan suurimpien europarlamenttiryhmien, eli konservatiiviryhmä EPP-ED:n ja sosialistiryhmä PES:in kannatus oli laskenut.

Pikainen johtopäätös on se, että asiat kuten tieto, yhteiskunnallinen osallistuminen ja porukalla ajattelu saavat ihmisen kannattamaan vihreitä.

Oma lukunsa on tietenkin se, kenen näkökulmasta osallistujille annettu perehdyttämisaineisto oli laadittu, ja miten keskusteluja ohjattiin. Viikonlopun mittaisella propagandatuokiolla tavallisen ihmisen pään saisi luultavasti halutessaan kääntymään moneen suuntaan. Tämä tuskin kuitenkaan on ollut tutkijoiden tavoitteena.

Ihmiskokeen tärkein lopputulos taitaa olla se, että yhteiskunnallinen keskustelu - tai sen puuttuminen - vaikuttaa merkittävästi ihmisten poliittisiin käsityksiin.

Jos olisi olemassa jonkinlainen aidosti yleiseurooppalainen julkinen tila, jossa käytäisiin elävää keskustelua EU-asioista, europarlamentin kokoonpano voisi näyttää toisenlaiselta kuin nyt.