Apulaisosaaja

”Laupiaisohjaaja? Lupiaisohaaja? Apulaisosaaja?”

Nuori mies lukee kirjoittamaani sanaa ja yrittää lausua titteliään. Hän on 23-vuotias assistenttini, joka vaikutti pitkään olevan enemmän kiinnostunut tytöistä ja omista vatsalihaksistaan kuin elokuvan tekemisestä.

Vaikutelma muuttui, kun aloin antaa hänelle enemmän vastuuta kuvausten vetämisestä. Hänestä kuoriutui loistava apulaisohjaaja, joka vaatii aikataulun pitämistä ja ryhdikästä etenemistä niin tiukasti, että osa ryhmästä säikähti.

Kuvaukset ovat edenneet yli puoliväliin, ja tunnelma on ristiriitainen. Kaikki ovat väsyneitä tuotannon ongelmiin. Osa henkilösuhteista on niin tulehtuneita, että välillä kuvaukset keskeytyvät nurkan takana pidettäviin jäähyihin. ”Odotan vain, että tämä loppuu” tunnusti ohjaajan assistentti. Ennen kuvauksia hänen tunnuslauseensa oli: ”Let's have fun!”

Samalla kuvausryhmä on skarpannut. Aikaisemmin meillä suomalaisilla oli marttyyrimainen olo: tässä me raadamme, ja paikalliset katsovat vierestä. Nyt tunnelma on muuttunut.

Ääniassistentti, joka kuvausten alussa ei tiennyt äänestä juuri mitään, tarkkailee vakavan näköisenä nauhalle tulevaa ääntä. Suomalainen äänittäjä palaa kotiin vähän ennen kuvausten loppua, ja assistentti ottaa vastuun.

Oma assistenttini huolehtii kuvausten etenemisestä niin varmalla otteella, että saan aikaa ratkoa tuotannon ongelmia. Kameraradan rakentamiseen, valaisuun ja tavaroiden kantamiseen löytyy heti käsiä avuksi.

Viime viikolla Lusakan elokuvateatterissa sai ensi-iltansa teatterin historian ensimmäinen sambialainen elokuva. The Lawyer -nimisen toimintaelokuvan laatua on kritisoitu, mutta näytökset ovat loppuunmyytyjä päiviksi eteenpäin. Elokuva on paljon suositumpi kuin teatterissa samaan aikaan pyörivät Sex and the City ja Indiana Jones.

The Lawyer -elokuvan pääosaa esittää mies, joka on myös meidän elokuvamme miespääosassa. Hän oli ensi-illan jälkeen pettynyt. ”Odotin paljon enemmän. Uskon, että Suwilanji täyttää odotukset.”

Meistä ei tunnu ihan samalta. Tuotannon katastrofit vaikuttavat laatuun, ja joka päivä joudumme yksinkertaistamaan kohtauksia. Myöhästely, näyttelijöiden vaihdokset ja viime hetken suunnitelmien muutokset tekevät työstä taiteen tekemisen sijaan selviytymistaistelua, jossa dramaturgia, näyttelijäntyö ja kuvakerronnan toimivuus jäävät taka-alalle.

Olo on silti seesteinen. Vaikka elokuvasta tulisi surkea, siitä todennäköisesti tulee Sambian tähänastisen elokuvahistorian paras teos. The Lawyer -elokuvan suosio kertoo, että sambialaiset kaipaavat teattereihin kotimaisia elokuvia vielä kipeämmin kuin suomalaiset. Jostain niiden tekeminen on aloitettava.

Samalla projekti jättää nuorille sambialaisille ammattitaidon, josta on toivottavasti hyötyä myös jatkossa. YK-järjestöt pyrkisivät samaan kalliissa hotelleissa järjestettävillä työpajoilla. ”Hiljaisuus setissä”, huutaa isoihin aurinkolaseihin ja lökottäviin farkkuihin pukeutunut uusi apulaisohjaaja. Pakahdun ylpeydestä. Hän on loistava. Paljon parempi kuin minä.