Eduskunta Day Spa

Kävin eduskunnassa sattumalta juuri talon liikuntapäivänä, joten en juuri kansanedustajiin törmännyt. Koska veteraanikansanedustajana minulla on Eduskunta Day Span käyttöoikeudet, osallistuin liikuntapäivään käymällä punttisalilla, jossa ahkeroi joukko talon työntekijöitä.

Saunaan en päässyt, sillä remontin takia joudumme jumppaamaan leiriolosuhteissa väestösuojassa. Varsin tyhjää punttisalilla on yleensä muutenkin. Kansanedustajilla ei ole aikaa urheilla.

Stubb on oma lajinsa, poliitikko mallia 2.0. Hänessä on enemmän ominaisuuksia kuin muilla, jotka eivät osaa pyöräillä, uida, juosta, hiihtää ja kehua Euroopan unionia saman päivän aikana. Ehkä hänkin menisi eduskunnassa pilalle ja jämähtäisi juoruilemaan luppoajoiksi kahvilan etuosan miestenpöytiin.

Entisiä kansanedustajia punttisalilla näkyy vielä vähemmän. Talon palveluita voi toki käyttää muutenkin. Yksi pitkäaikaistyötön entinen kansanedustaja käy kuulemma jo toista vuosikymmentä hoitamassa kaikki puhelunsa eduskunnan aulan yleisöpuhelimesta, mutta itse en ole koskaan häntä bongannut, en varmaan edes tunnistaisi.

Olimme taannoin Donnerin kanssa samaan aikaan saunaosaston yhteydessä olevalla pikkupunttisalilla. Jörkka ihmetteli, miksi niin harvat veteraanikansanedustajat käyttävät tätä hienoa mahdollisuutta.

Epäilin, että meillä vapaaehtoisesti lähteneillä on vähemmän traumaattinen suhde eduskuntaan ja osaamme suhtautua sen virkistysmahdollisuuksiin asianmukaisella kepeydellä.

Ainoa harmi eduskunnassa urheilusta on haju. Peruspihinä suomalaisena käytän tietenkin aina talon kimppadödöä, joten haisen eduskunnalta lopun päivän. Ennen vanhaan saunassa oli kimppameikkejäkin, mutta niistä luovuttiin kun naisväki sai sosialisoiduista ripsiväreistä silmätulehduksen.

Nykyään kansanedustajien ajoittainen aamuinen punasilmäisyys tuskin johtuu ripsiväristä.