Elämän suurin ekomoka

Hyvä että olette tiedostaneet ongelman; älkää nyt ainakaan tehkö neljättä.

Ihminen kuormittaa eniten lisääntymisen kautta. 1950 -luvun globaalilla ihmismäärällä - 2,5 miljardia - meillä tuskin olisi ilmastonmuutosta. Ilmastonmuutos on väestöräjähdyksen kausaali, jonka taas on aiheuttanut halpa öljy. Tilanne kuitenkin korjaantuu halvan öljyn loppumisen kautta. Väestökehitys noudattaa vihreän vallankumouksen kautta ns. Hubbertin käyrää ja se nyt laskeva. Ikävää aikaa maailman köyhimmälle väestönosalle.

Olkaa iloisia onnenpotkustanne! Ei kaikkea voi ajatella vain ympäristönäkökulmasta, varsinkaan perhettä. Ilmastonmuutoksessa ja ympäristön pilaantumisessa on kyse poliittisen ja taloudellisen eliitin päätöksistä ja halusta (tai haluttomuudesta) säilyttää maapallo elinkelpoisena. Yksityisen ihmisen syyllistäminen (ja syyllistyminen) on turhaa! Valistuneet yksilöt voivat näyttää tietysti eliiteillekin mallia ympäristöystävällisessä elämässä, mutta todellinen muutos ei kuitenkaan ole heistä kiinni. Tärkeintä mitä yksi ihminen voi tehdä, on valita päättäjiksi ihmisiä, joille ympäristön suojelu on itsestäänselvyys!

Nauttikaa ihanasta perheestänne! Eläkää toivossa! Tehkää se mitä voitte ja luottakaa - kyllä maailma pelastuu!!!

Eihän tota pohdiskelua kannata vakavasti ottaa, keskustelijat. Blogihan on tehty ihan pilke silmäkulmassa! Mutta kiinnostavaa silti - ja virkistävää. Yleensä perheenäideille tollanen aihe lapsista ja ympäristöstä ei sovi edes vitsillä keskusteluun...
Hassua muuten, et lapsensaannin jälkeen ihmiset vasta alkaa ajatella ympäristöasioita, kun ne ryhtyy konkreettisesti miettimään, mitä tästä kaikesta jää tuleville sukupolville käteen. Että sikäli kannustaisin kaikkia lapsentekoon!

*** Ei kaikkea voi ajatella vain ympäristönäkökulmasta, varsinkaan perhettä. Ilmastonmuutoksessa ja ympäristön pilaantumisessa on kyse poliittisen ja taloudellisen eliitin päätöksistä ja halusta (tai haluttomuudesta) säilyttää maapallo elinkelpoisena. Yksityisen ihmisen syyllistäminen (ja syyllistyminen) on turhaa! ***

Monenlaista huttua sitä saa lukeakin. Ei ole toista niin kuormittavaa kuin länsimainen lapsiperhe. Ja siinä suomalainen etunenässä. Lapsiperheet siirtävät hiilidioksidikuormituksen aina muiden syyksi. Johtunee siitä, että ajattelu pyörii 10 cm säteellä omasta navasta. Ja ekoteot annetaan muiden tehtäväksi.

Mutta ei hätää; Gaian järjestelmät kyllä korjaavat tilanteen.

Miksi täytyy olla noin synkkä, Nimetön? Toi on just tyypillistä linkolalaista ajattelua, jonka mukaan parasta olisi, että koko Suomen kansa kuolee sukupuuttoon ja koko maa julistetaan Natura-alueeksi. Miten käy huoltosuhteen, jos kukaan ei täällä saa lapsia? Kuka hoitaa sinua, kun olet vanhainkodissa?

Sitä paitsi en usko, että kukaan jättää hankkimatta lapsia PELKÄSTÄÄN siitä syystä, että se on epäekologista?

*** Miten käy huoltosuhteen, jos kukaan ei täällä saa lapsia? Kuka hoitaa sinua, kun olet vanhainkodissa? ***

Nuorisotyöttömyys on nyt 25% ja siinä varmaan pysyykin. Ylimääräipania on siis tullut tehtyä tuo määrä. Ja seuraukset rasittavat ilmaston lisäksi huoltosuhdetta.

Niin, kyllä linkolalainen ajattelu kertoo nämä syyt selkeästi. Oikeastaan ei tulisi puhua linkolalaisesta ajattelusta vaan pelkästään ajattelusta. Ajattelulla - sen mekitystä Pentti Linkolakin korostaa - nämä asiat valaistuisivat perinpohjin, mutta ajattelu ei ehkä ole "muotia". Sensijaan 7-päiväistyminen on, ei ajatella mitään vaan tehdään niinkuin muukin lauma.

Kun joskus toivon mukaan tulen vanhaksi, minua hoitaa ehkä kaunis filippiini- tai thaityttö jossain kaukana palmun alla. Yhteiskunnalle olisi neroleimaus perustaa vanhainkodit jonnekin kauas, missä ilmasto olisi leppeämpi ja kustannustaso kohtuullinen. Luulenkin, että on vain ajan kysymys kun tähän ratkaisuun mennään.

Kun tulen vanhaksi, ei minua kiinnosta lähteä mihinkään thaimaaseen hikoilemaan ja vieraita kieliä solkkaamaan. Voisiko tässä vakavasti puhua siitä, miten Suomi pysyy pystyssä, kun suuret ikäluokat vanhenevat? Kuka maksaa verot? Kuka eläkkeet? Rapistuuko hyvinvointiyhteiskunta, kun väestöpyramidi kääntyy väärinpäin? Eikä kannata puhua vain tästä, kyllä ympäristö meidät suomalaiset kestää. Todelliset ongelmat ovat muualla, mutta tyypillistä syyllistää tätä pientä kansaa, joka valistuksella ja ohjauksella voisi elää aivan luonnon kantokyvyn mukaan.

Vihreän Langan tuore numerokin tai siinä haastatellut syksyn ympäristökirjailijat kehottivat perustamaan perheen ympäristökatastrofista huolimatta, en löytänyt juttua tähän hätään netistä...

Juuri lapsensaannin jälkeen ihmiset useimmiten unohtavat ympäristöasiat, koska se on niin työlästä ja siitä tulee huono omatunto ja paha mieli. Elintason nosto tai säilyttäminen tulee monille tärkeämmäksi.
Ja oikeasti jotkut vaipat ei paljon paina, jos nyt miettii koko 5- henkisen perheen ekologista jalanjälkeä kokonaisuutena, verrataan vanhempien lapsuusajan kulutusmaailmaan nykymaailman tasoon ja haetaan sieltä vinkkejä ekoiluun (esim. "tarpeellisen" tavaran ja menemisen määrä...). Isot linjat ovat tärkeämpiä.

Ja kun nuorisotyöttömyys on jotain 20 %, voidaan ehkä unohtaa se jargon lapsista veronmaksajia... Nuorisotyöttömyys kun valitettavasti johtaa usein pitkäaikaistyöttömyyteen, sillä työnantajat palkkaavat mieluiten ihmisiä, jotka ovat edes joskus olleet töissä ja tällä hetkellä on työnantajan markkinat. Tekeekö joku muuten oikeasti lapsia valtiolle?

Ajatelkaa vähän enemmän :)

Älä heitä kirvestä kaivoon vaikka kestoilu ei tällä hetkellä sujukkaan. Osakestoilu päivisinkin on parempi kuin ei mitään. Siitä on helpompi siirtyä kokopäiväiseen ja yölliseenkin kestoiluun. Teillä on kuitenkin kotoan jo esikoissen vanhoja vaippoja. Pienelle vauvalle voi iskeä melko paljonkin imua viappaan, kun liikkumaan eivät vielä hetkeen tarvitse päästä. :)

Kyllä se kestoilu onnistui mun äidiltä 80- luvulla, tosin sitä ei silloin pidetty minään hyvän vanhemman meriittinä vaan pikemminkin köyhän ;) Niin se maailma muuttuu.
Ihmettelen vaan mitä kauheaa siinä on käyttää kertavaippoja, jos se lisää kaikkien perheenjäsenten unimäärää ja siten hyvinvointia...

Maailma ei pelastu vaippoja vaihtamalla. Relevanttia on ainoastaan se, mikä määrä niitä pieniä perseitä on, johon niitä vaippoja vaihdetaan. Keskustelu vaippojen laadusta on sitä neäennäisvihreää; liikutaan ehkä millimetri oikeaan suuntaan kun pitäisi liikkua kilometri. Tämänlaatuinen keskustelu on sitä mukavihreää, puuhastellaan mukavien asioiden kanssa ja hankitaan puhdasta omaatuntoa vähän samaan tapaan kuin ruokahalua reippaalla kävelylenkillä.

Noita linkolalaisia ajatuksia ei kuitenkaan haluta kuunnella. Ikävien totuuksien sijaan kuunnellaan mielummin "mukavia valheita" ja senlaatuisia juttuja, joita tässäkin keskustelusarjassa on ilmaantunut.

Olen aivan samaa mieltä nimettömän kanssa, että kestovaippailu on päästöjen kannalta täysi kuriositeetti. Pesuveden lämmittäminen ja pyykkikoneen pyörittäminen vie niin paljon energiaa, että sarjatuotantona tehdyt muovivaipat eivät ekotasapainossa kestoille juuri häpeä.

Älyttömintä on rinnastaa autoilu ja kestovaipat. Autoilun päästöt ovat oikeasti merkittäviä, ja jokainen ajamatta jäänyt kilometri tuo merkittäviä päästövähennyksiä. Kestovaippailusta ei voi edes puhua samana päivänä.

Ja luomuruoka... en jaksa edes aloittaa. Ei luomua ole olemassakaan. Kaikki lajikkeet ovat jostain jalostettuja. Jos maailman 9 miljardia ihmistä halutaan joskus ruokkia, on geenimanipuloinnin hyväksikäyttö ruoantuotannossa ainoa vaihtoehto.

Mielenkiintoista keskustelua.

Britannian ympäristövirasto tutki kesto- ja kertakäyttövaippojen ympäristövaikutusten erot vuonna 2008.

"Lifecycle assessment study for reusable and disposable nappies 2008" -tutkimus löytyy googlesta.

Tutkimuksen tulos oli, että jos britannialainen lapsi käyttää kertakäyttövaippoja 2,5 vuotta, hiilidioksidipäästöt ovat 550 kiloa. Kestovaipoilla päästöt ovat hieman suuremmat, eli 570 kiloa.

Kestovaippojen kuormitusta voidaan vähentää pesemällä ne 90 asteen sijaan 60 asteessa, kuivaamalla ne pyykkinarulla eikä kuivausrummussa ja kierrättämällä ne toiselle lapselle. Tällöin kestovaippojen päästöt putoavat 370 kiloon kahdessa ja puolessa vuodessa.

Säästöä syntyy maksimissaan siis 200 hiilidioksidikiloa koko kestovaippojen käyttöajalta. Vuodessa säästöä syntyy 72 kiloa.

72 kilon vuosisäästöä kannattaa verrata keskimääräisiin vuosipäästöihin. Yksi britti tuottaa vuodessa 12 000 kiloa hiilidioksidia.

Näin ollen kestovaippojen käytöllä voi vähentää hiilidioksipäästöjään 0,6 prosenttia vuodessa verrattuna kertakäyttövaippojen käyttöön.

Toisin sanoen kestovaipoilla voi maksimissaan säästää noin 400 kilometrin automatkan verran päästöjä vuodessa.

Tutkimuksen mukaan kestovaippojen käyttö voi siis vähentää päästöjä, mutta varsin vähän.

Käytän omille lapsillenikin kestovaippoja, ja olin aika hämmästynyt, kuinka marginaalinen niiden ympäristöhyöty on.

Ehkä tein virheitä laskuissani? Kannattaa itse tutustua tutkimukseen, jos asia kiinnostaa.

Monet valitsevat kestovaipat ensisijaisesti säästääkseen rahaa tai lapsen ihoa, joten tutkimuksessa käytetyt taustaoletukset eivät kovinkaan hyvin vastaa tapaa, jolla ympäristön säästämisestä kiinnostuneet ihmiset käyttävät kestovaippoja.

Kuten tutkimuksessa todetaan kestovaippojen valmistuksesta,

"Only one complete set of manufacturing data for wraps was obtained, and this has been used in the assessment."

Käytännössä harsoina voi käyttää monenlaisia kankaanpaloja, joilla ei enää ole muuta käyttöä, kuten mummon vanhan flanelliyöpaidan helmoja. Myös muotoonommeltuja vaippoja voi ommella erilaisista tähdepaloista (ks. esim. http://www.kestovaippainfo.fi/tsi/vaipat/28/), ja lisäksi kestovaippoja kierrätetään innokkaasti lapselta toiselle. Uudet harsot ja sisävaipat voi myös ostaa luomupuuvillaisina.

Kestovaippojen normaali pesulämpötila on nimenomaan 60 astetta, ei 90 (ks. esim. http://www.jly.fi/vaippaopas09.pdf). Vaippakuoria ei yleensä voi pestä näinkään kuumassa.

Kukaan tuntemani kestovaippojen käyttäjä ei kuivaa vaippoja koneella vaan perinteisesti pyykkinarulla. Harsot kuivuvat hetkessä, ja nopea kuivuminen otetaan yleensä huomioon myös muotoon ommeltujen vaippojen suunnittelussa.

Kestovaippojen käytöstä syntyvä ilmastohyöty ei välttämättä paina paljoa kerskakuluttajan ekologisessa jalanjäljessä, mutta jos on johdonmukaisesti pyrkinyt ekologiseen elämäntapaan, 72 kilollakin on merkitystä.

Yleensä tutkimuksissa on myös päästy brittejä optimistisempiin arvioihin kestovaippojen paremmuudesta. YTV:n oppaan mukaan kertakäyttövaippojen ympäristökuorma on noin kolminkertainen kestovaippoihin nähden (ks. http://www.jly.fi/vaippaopas09.pdf). Tässäkään tutkimuksessa taustaoletuksia ei ole optimoitu vastaamaan ympäristöystävällisintä toimintatapaa.

Lisäksi kestovaipat tukevat pienestä pitäen lapsen ekologista identiteettiä. Ainakin omaa kasvuani ympäristötietoiseksi kuluttajaksi on tukenut tietoisuus siitä, että käytin pienenä pääasiassa käsin pestyjä kestovaippoja sen sijaan, että vauva-aikojeni muistomerkkinä kohoaisi kaatopaikalla haiseva vaippavuori.

Moni valitsee kestovaipat ensisijaisesti säästääkseen rahaa tai lapsen ihoa, joten tutkimuksessa käytetyt taustaoletukset eivät kovinkaan hyvin vastaa tapaa, jolla ympäristön säästämisestä kiinnostuneet ihmiset käyttävät kestovaippoja.

Kuten tutkimuksessa todetaan kestovaippojen valmistuksesta,

"Only one complete set of manufacturing data for wraps was obtained, and this has
been used in the assessment."

Käytännössä harsoina voi käyttää monenlaisia kankaanpaloja, joilla ei enää ole muuta käyttöä, kuten mummon vanhan flanelliyöpaidan helmoja. Myös muotoonommeltuja vaippoja voi ommella erilaisista tähdepaloista (ks. esim. kestovaippainfon sivu kierrätysmateriaaleista valmistetuista vaipoista), ja lisäksi kestovaippoja tosiaan kierrätetään innokkaasti lapselta toiselle. Uudet harsot ja sisävaipat voi ostaa luomupuuvillaisina.

Kestovaippojen normaali pesulämpötila on nimenomaan 60 astetta, ei 90 (ks. esim. Jätelaitosyhdistyksen Innostu kestovaipoista -opas, ladattavissa verkosta). Vaippakuoria ei yleensä voi pestä näinkään kuumassa.

Kukaan tuntemani kestovaippojen käyttäjä ei kuivaa vaippoja koneella vaan perinteisesti pyykkinarulla. Harsot kuivuvat hetkessä, ja nopea kuivuminen otetaan yleensä huomioon myös muotoon ommeltujen vaippojen suunnittelussa.

Yleensä ympäristötietoiset ihmiset käyttävät tuulisähköä sekä ekologista pesuainetta, mikä vähentää vaippojen pesusta syntyviä ympäristöhaittoja. Monet kestovaippojen suosijat pyrkivät alusta asti myös osittaiseen vaipattomuuteen, mikä vähentää energian kulutusta.

Kestovaippojen käytöstä syntyvä ilmastohyöty ei välttämättä paina paljoa kerskakuluttajan ekologisessa jalanjäljessä, mutta jos on johdonmukaisesti pyrkinyt ekologiseen elämäntapaan, 72 kilollakin on merkitystä.

Yleensä tutkimuksissa on myös päästy brittejä optimistisempiin arvioihin kestovaippojen paremmuudesta. Jätelaitosyhdistyksen Innostu kestovaipoista -oppaan mukaan kertakäyttövaippojen ympäristökuorma on noin kolminkertainen kestovaippoihin nähden. Tässäkään tutkimuksessa taustaoletuksia ei ole optimoitu vastaamaan ympäristöystävällisintä toimintatapaa.

Lisäksi kestovaipat tukevat pienestä pitäen lapsen ekologista identiteettiä. Ainakin omaa kasvuani ympäristötietoiseksi kuluttajaksi on tukenut tietoisuus siitä, että käytin pienenä pääasiassa käsin pestyjä kestovaippoja sen sijaan, että vauva-aikojeni muistomerkkinä kohoaisi kaatopaikalla haiseva vaippavuori.

Linkolalainen nimetön voisi - vaikka olen samaa mieltä ns. näennäisvihreydestä - vihdoinkin valoittaa mistä linkolalaisten mielestä pitää aloittaa kun ryhdytään harventamaan näitä ihmislapsia. Omasta mielestäni linkolalaiset voisivat aloittaa urakan omassa lähipiireissään.

Hassua, että täällä teilataan kestovaipat ja luomuruoka. Tietenkään niillä saatavat päästöt eivät ole samaan luokkaa, kun autotta oleminen tai lapsettomuus. Kyllähän ne pienetkin teot kuitenkin jotain merkitsevät. Ei tarkoita, että kun syö luomu ruokaa tai käyttää ksetovaippoja, että olisi silloin muuutoin lepsu. Jostain nyt vaan on hyvä aloittaa.
Onhan tietenkinn hienoa, että osa meistä kantaa huolen maapallon tulevaisuudesta jättäytymällä lasten teosta. näin kai voi olettaa ylläolevista kirjoittajista.

Oletettiinko muuten tuossa brittitutkimuksessa, että kestovaipat kuivataan aina kuivausrummussa (niin kuin britanniassa kai kaikki muukin pyykki)? Suomessahan kuivaurumpujen käyttö on huomattavasti vähäisempää. Lisäksi ne kestovaipat eivät kasvata samalla tavalle jätemäärää kaatopaikoilla kuin kertikset.

... sitä ekompaa se on! Eli jos käyttää parinkin lapsen käyttämiä kestovaippoja, hiilikuorma putoaa entisestään. En itse jaksanut etsiä Jussi Karmalan mainitsemaa tutkimusta netistä, mutta jos jo toinen kestovaippojen käyttäjä pudottaa hiilikuorman puoleen, kolmas ja neljäs käyttäjä tuottavat enää murto-osan tuosta alkuperäisestä 570 kilosta. Sen jälkeen vaipoista ei taida olla kuin lumpuksi. Paitsi harsovaipoista, joiden imukyky vain paranee paljosta käytöstä. Samoja harsoja voi käyttää vaikka kuinka kauan, siinä ei paljon hiilikuormaa enää synny!

Sitä paitsi kestovaipat kannattaa pestä 40 asteessa ja vain silloin tällöin 60 ja hyvin harvoin 90 asteessa! Eikä meillä kuivausrummutkaan ole yhtä yleisiä kuin Britanniassa.

Aiheesta täytyisi tehdä suomalainen tutkimus ja sitten vasta tulokset pätisivät täälläkin. Varmasti paljon riippuu myös siitä, vaihtaako vaipat joka pissan jälkeen, kuten jotkut tuntuvat tekevän.

Joka tapauksessa hienoa, Jussi Karmala, kun tuot vähän tutkimustietoa keskusteluun! Ja totta on, että tälläinen vaippaekoilu ei ole mitään verrattuna esimerkiksi liikenteen aiheuttamiin päästöihin. Mutta jostain on aloitettava. Älköön kukaan yrittäkö lannistaa meitä kestoilijoita tollaisella tälläkin palstalla jylläävällä "maapallo tuhoutuu kuitenkin" -läpyskällä, pienikin teko on tärkeä!

En tiedä minä vuonna Ella Vihelmaa on syntynyt, mutta ainakaan 80- luvulla kestovaippojen käyttäjä ei todellakaan ollut mitenkään trendikäs vaan köyhä eikä vauva voi mitenkään ideologisesti iloita siitä, että käyttää kestovaippoja. Toki vanhemmat voivat sitten taaperoikäistä jo valistaa, että meidän perhe on parempi, kun välitämme ympäristöstä enemmän kuin naapurin perhe.

Itse aion käyttää sekä kesto- että kertavaippoja, mutta käytännöllisistä syistä. Samoista syistä olen lajitellut jätteitä, käyttänyt joukkoliikennettä, syönyt käsvisruokaa jne. jo kymmenen vuotta, mutta en jaksa koko ajan korostaa kuinka ilmastoystävällisesti yms. elän...

Minun pojat iältään nyt 11 sekä 15 oppivat nopsaan potalle täysin kestovaippoihin tukeutuessani. Olin yksinhuoltaja enkä koe että pyykkääminen tahi tiheämpi vaipanvaihto olisi vienyt yhtään enempää yhteistä aikaamme. Etikka vie kusenhajun mikäli se kiusallista.

On hienoa, että edes joissain puheenvuoroissa varovasti sivutaan liiallisen lisääntymisen aiheuttamia ongelmia. Odotan maailmanlaajuista perheen lapsiluvun rajoitusta kahteen(suunnittelemattomat kaksoset ensimmäisen lapsen jälkeen ovat tietenkin poikkeus). Lapsilukua rajoittamalla vähentyisivät nälänhädät ja sodat perheiden varjellessa vähiä lapsiaan joutumasta aseisiin. Ilmastonmuutoksen hallintakin helpottuisi, mutta vaatii toki muitakin ponnisteluja.

Pahoittelen, että kirjoitukseni ilmestyi lähes samassa muodossa kahteen otteeseen. Se luokittui molemmilla kerroilla automaattisesti spämmiksi ja ilmestyi näkyviin vasta pitkällä viiveellä.

"En tiedä minä vuonna Ella Vihelmaa on syntynyt, mutta ainakaan 80- luvulla kestovaippojen käyttäjä ei todellakaan ollut mitenkään trendikäs vaan köyhä eikä vauva voi mitenkään ideologisesti iloita siitä, että käyttää kestovaippoja."

Tietenkään en vielä vauvana 70-luvulla voinut "ideologisesti iloita" kestovaipoistani. Vasta myöhemmin olen osannut pitää kestovaippoja ekologisen identiteettini kulmakivinä, samoin kuin suren vanhempieni pahimpia erehdyksiä, kuten sitä, että jouduin lapsena syömään eläimiä. Mielestäni ekologista elämäntapaa olisi työläs rakentaa tyhjän päälle. Vegaaninakin pyrin säilyttämään tietyn kulttuurisen jatkumon lapsuuden ruokiin, eli syön mieluusti vaikkapa talkkunaan sekoitettua mustikkapöperöä.

Kestovaippojen muodikkuudesta tai imagosta en ole erityisen kiinnostunut vaan siitä, miten elämäni konkreettisesti vaikuttaa luontoon. Olen joutunut pienestä pitäen tottumaan siihen, etten ole trendikäs, mutta nykysuomalainen ei mielestäni ole erityisen hyvä mittatikku. Mieluummin kilvoittelen materiaalisesta vaatimattomuudesta ihmiskunnan enemmistön kanssa kuin muodikkuudesta jonkun kerskakuluttajan kanssa.

En kyllä ymmärrä ollenkaan ajatusmaailmaasi, Ella. Minäkin olen käyttänyt vauvana kestovaippoja ja sisarusten ym. vanhoja vaatteita jne, olen syönyt lihaa ja ollut innoissani katsomassa sirkus- ja delinaarioesityksiä. Näillä lapsuuden asioilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että nykyään olen kasvissyöjä, kierrätän edelleen yms.

Minusta lapselle voi antaa ideologisia lähtökohtia tulevaisuuteen kylläkin vahvistamalla vaikkapa luontosuhdetta, opettamalla oikeudenmukaisuutta ja kannustamalla harrastamaan jossain määrin liikuntaa ja kulttuuria. Joku vaippa tai WWF:n T- paita ei siihen kyllä riitä kuten ei sekään päinvastaisessa mielessä, että pukee vauvansa vain trendivaatteisiin ja kertavaippoihin.

Minulla itsellä ei ole tarvetta myöskään kilvoitella kenenkään kanssa vaikkapa materialistisista asioista. Kulutan vähän, mutta ei toisaalta kerskakulutuskaan ole ihmisen pahin synti; rutiköyhissä maissa tapahtuu paljon pahaa myös ihan yksilötasolla eikä köyhyys todellakaan ole synonyymi hyvyyden kanssa. Toki täällä rikkaassa Suomessa on helppo niin ajatella.
Mutta taisi mennä jo paljon vaippa-aiheen ohi ;)

"Sitä paitsi en usko, että kukaan jättää hankkimatta lapsia PELKÄSTÄÄN siitä syystä, että se on epäekologista?"

Minä jätän.

Laitan energiani ja hoivaviettini eläimiin.

***

"Sitä paitsi en usko, että kukaan jättää hankkimatta lapsia PELKÄSTÄÄN siitä syystä, että se on epäekologista?"

Minä jätän.

Laitan energiani ja hoivaviettini eläimiin. ***

Minä jätin myös. Lastenteko näihin edessäoleviin näkymiin osoittaa lähinnä egoismia ja narsismia. Näissä oloissa todellisen lapsirakkauden voi osoittaa adoption kautta. Tarjoamalla jo olemassaolevalle ihmiselle turvallisen kodin ja kasvualustan.