Hallitse fosforia, hallitse maailmaa

marokkoa voi mielistellä, mutta Marokon fosforissapa on kadmiumia, niin kuin fosforimalmeissa yleensä, ja kadmium tukkii munuaiset... Kotimainen Siilinjärven apatiitti on poikkeus eikä sisällä kadmiumia, mutta eikös joku taannoisista hallituksistamme myynyikin koko malmion ulkomaalaisomistukseen? "Eihän me tiedetty...", sanovat sitten vaaditaan päitä vadille.
Tulevaisuus taitaa olla kusessa.

Ei kait paskassa ja kusessa sitä fosforia juurikaan ole? Ei siis alkuunkaan sellaisia määriä mitä pellolla kasveille tervitaan. Niissä on kohtuu paljon typpeä, mutta fosforin määrä on aivan liian alhainen. Jos kasvien tarvitsema fosfori haetaan paskasta ja kusesta niin pelloille kipattaisiin hurjia määriä liikaa typpeä.Esim urea ei sisällä fosforia lainkaan (http://en.wikipedia.org/wiki/Urea) tosin siitä voidaan saada urea fosfaattia fosfaattihapon avulla, mutta mistäs se taas on peräisin?

Jos ja kun kaivannaisfosfori alkaa ehtyä, mistäs sitä fosforia sitten kaavitaan? Sieltä missä sitä edes vähäsen on. Uhkana on osittainen paluu todellisen luo-mu:n aikaan 1800-luvun alussa.

Tai ylipäätään järjestelmät joilla voidaan järkevästi huolehtia tuottamastamme lannoitteesta... lienee totta, että jo meistä keskustelijoista nuorimpien elinaikana on välttämättömyys ravinnontuotannon turvaamiseksi ryhtyä huolehtimaan luonnollisesti tuotetetusta ravintoaineesta.. syystä, että on tosipaljon mukavampaa kompostoida "kansantuotetta" kuin nähdä nälkää..
Oheen taulukko ravinteista
Yhden ihmisen käymäläjätteiden ravinnemäärät vuodessa ja niiden jakautuminen
Virtsa Kiinteä uloste Käymäläjätteet
Kg/hlö/a % Kg/hlö/a % Kg/hlö/a
Tuorepaino 329-438 26-51 365-511
Typpi (N) 4,0 89 0,5 11 4,5
Fosfori (P) 0,4 67 0,2 33 0,6
Kalium (K) 0,9 69 0,4 31 1,3
Yhteensä NPK 5,3 1,1 6,4

Ja linkki..
http://www.huussi.net/tietoa/pdf/Anja_Weckman.pdf

Voisi kait sanoa, että kohtapuoliin ollaan kusessa, mutta sillä itsellään voi asiaa helpottaa oleellisesti... Luonnonmukaisesti jopa..

Luin tuota linkin pdf:ää ja vaikutti siltä, että siinä on otettu oppia eteläisempien maiden kommervenkeistä. Aivan ei tiedettäisi mitään, siitä miten virtsan talteen otto täällä on hoidettu. Pitäisiköhän minun patentoida perinteinen menetelmä ja ruveta virtsamiljonääriksi vai -miljardööriksi tulevaisuudessa? Vai voiko vanhaa käytäntöä edes omia?

Itseänikin tuo ihmiskunnan ruokahuollon turvaaminen huolettaa. Fosfori varat loppuvat ja kasvihuoneilmiö uhkaa. Pitää toivoa, että levien viljely ratkaisee molemmat ongelmat. Vai törmätäänkö siinäkin lopulta ravinneongelmaan???

Fosfori saadaan talteen, näin tehdään esimerkiksi Helsingissä. Siitä tulee hyvää lannoitetta, mutta se ei missään tapauksessa kelpaa luomulle, sehän on "kemiallista" ainetta.

Ongelma ei siis suinkaan ole se että naudan lietelannassa olisi liian vähän fosforia, päinvastoin.

Toivottavasti jengi tajuaa panostaa näihin orgaanisiin lannoitteisiin ja ravinnekiertoon tulevaisuudessa, lietelannan kiintoaineksen mukana saataisiin kylläkin paljon fosforia kiertoon takaisin jos vain virtsasta saataisiin sakkautettua fosforit.... esimerkiksi Yara tekee tälläistä tutkimusta.

Jos erottaminen olisi helppoa, voisi typpirikasta virtsaa käyttää lannoitteena alueilla jotka ovat jo liialti fosforirikastuneet.

Vielä on toivova :)

... ja tilastotietoa Suomen fosforiongelmast löytyy täältä:

http://kullervokalervonpoika.wordpress.com/2010/01/30/vihreat-kiusaavat-...