Hidastetaan joukolla

Downshiftingin perusajatus on väärä.

Ekologisessa rakennemuutoksessa ei ole kyse tyytymisestä vähempään. Kyse on siitä, että vaaditaan vähemmästä enemmän.

Tuotannon ja palveluiden materiaalitehokkuus sekä energiatehokkuus pitää moninkertaistaa.

Jotta vaurauden kasvu voi jatkua, pitää vähemmästä saada enemmän. Eikä suinkaan enemmästä vähemmän, niin kuin downshiftingin perusajatus menee.

Downshifting on vain kauniisiin kääreisiin puettua linkolalaisuutta. Ja sitähän me emme halua.

*** Downshifting on vain kauniisiin kääreisiin puettua linkolalaisuutta. Ja sitähän me emme halua. ***

Haluat tai et, se tungetaan kurkustasi alas vähän samaan tyyliin kuin kalamaksaöljy kakaroille. Siis joko nielet, tai itket ja nielet.

Rajaton kasvu rajattomassa ympäristössä on mahdottomuus ja näitä rajoja nyt kolkutellaan. Downshifting aloitetaan ihmiskunnan koosta halvan öljyn loputtua. Tämä prosessi on jo alussa ja kiihtyy ensi vuosikymmenen aikana, jolloin meidän globaali määrämme hyvinkin alenee miljardilla parilla.

Jos joku toista väittää, vääntäköön seuraaavan sivuston uusiksi

http://www.wolfatthedoor.org.uk/

Huomenta,

Olin joskus nuorena kiinnostunut Linkolan ajattelusta ja luin muutamia hänen kirjojaankin. Liekö globalisaation seurauksena siirrytty markkinavetoiseen upshiftingiin missä ruuti on keksittävä yhä kiihtyvällä vauhdilla uudelleen. Tämä antaa ehkä pika-apua huonoon omatuntoon, mikä on yleinen, jo lähes sairaudeksi rinnastettava ilmiö nyky-yhteiskunnassa. Kyse on liian tietoisesta suhtautumista ongelmaan: ratkaisun ajatellaan usein olevan juuri tässä, mutta monesti se onkin toisaalla.

Yksi keino on miettiä porukassa asioita. Riskinsä on tietysti siinä, jos kaikki ovat samaa mieltä ongelman ja siihen liittyvän ratkaisun suhteen. Ratkaisu tähän ilmiöön voisi olla siinä, että suositaan dialogia siltä pohjalta mitä tulee mieleen, ei miten asiaan "pitäisi" suhtautua järkevän aikuisen tavoin.

Hei vaa

T. Jari

Päivää,

Ehkä olisi hyvä avata em. lahjakääröjä ja miettiä yhdessä mitä kukin haluaa ja mitä ei. Eivät ne arvot ja arvostukset hiljaa miettien kehity.

Pessilän kirjoituksen rivien välistä tuli lukeneeksi, ettei Linkolan ajatukset häntä paljoa jaksa kiinnostaa. Se on varmasti ihan hyväkin, sillä ajatukset maailman väkimäärän rajoittamiseksi johtavat vain masentuneisuuteen. Linkolan anti maailmalle on mielestäni kuitenkin siinä, että hän on nostanut väestön ja kulutuksen kasvusta aiheutuvan epätoivon esille. Kuka järkipattopoliitikko uskaltaa riskeerata oman hyväpalkkaisen uran moisiin pohdintoihin? Semmoista tuskin löytyy vihreiden ministereiden ja varapuheenjohtajien joukostakaan.

Muilta puolueilta onnistuukin hyvin materiaalisen elintason korottaminen aina puolueen missioksi asti. Siksi ihmiset niitä äänestävätkin, sillä tässä toivossa ja Toivon rukkaspuolueessa on hyvä elää.

Jottei henki loppuisi ja maailmanloppu tulisi pikavauhtia, eikö kannattaisi keskittyä maapallon väkimäärän kasvaessa luovuuteen ja ihmisten väliseen persoonattomaan ystävyyden kehittämiseen?

Elinkeinoelämän Älä ruoki lamaa -kampanja on mennyt hyvin perille.

Voi olla, tai sitten niin kuin itseni ja useimpien tuntemieni ihmisten kohdalla: emme lotkauta korvaamme sen enempää EVAn kuin Vihreidenkään kampanjoille, vaan ajattelemme itse ;-)

*** Linkolan anti maailmalle on mielestäni kuitenkin siinä, että hän on nostanut väestön ja kulutuksen kasvusta aiheutuvan epätoivon esille. Kuka järkipattopoliitikko uskaltaa riskeerata oman hyväpalkkaisen uran moisiin pohdintoihin? Semmoista tuskin löytyy vihreiden ministereiden ja varapuheenjohtajien joukostakaan. ****

Juuri näin. Mutta poliittinen establishmentti vihreitä myöten mielummin kertoo mukavia valheita kuin ikäviä totuuksia. Ja samalla tavalla kansa mieluiten kuuntelee. Munatonta politiikkaa ja samanlaisia poliitiikkoja. Kansan valitsemia. Tuohonkin adjektiivi eteen.

Ja sitten eräänä päivänä, mahdollisesti jo ensi vuosikymmenellä, ihmiskunta yllätetään tämän epätoivon kanssa housut kintuissa. Silloin etsitään syyllisiä.

Hei, olisiko tämä demokratian kriisiä; sillä järjestelmällä ei voida pelastaa tätä planeettaa?

Päivää,

Mielestäni kyse on nykyisen demokratian kriisistä. Demokratiaa enemmän nykyisin kyse on harvainvallasta: ja tähän ideologiaan ei kuulu nykyistä demokraattisempien yhteiskuntien kehittäminen.

Hyvä esimerkki harvainvallasta on luokitella ihmisiä, ovatko he esimerkiksi poliittisesti vasemmalla vai oikealla vaiko Vihreiden tapaan edellä. Vai ovatko he ilmastoskeptikkoja, fasisteja tms. vaaleansinipunaisia citytyöläis-kummajaisia.

Vihreiden kannattaisi olla ytimessä. Yksinvaltius ja harvainvalta, oli se valkoista, mustaa tai vaikkapa vihreää, ei tue ihmisen välisen luottamuksen kehittymistä. Tällöin kannattaa hankkia kissoja ja koiria, jotka ovat ihmisen parhaita ystäviä. En ihmettele. Siksipä ehkä kannattaa ajatella vain mitä itseltä puuttuu ja mitä kaikkea vempainta voisikaan entistä suuremmalla ostovoimalla hankkia. Viis muista, kunhan eivät haittaa elämääni.

Näin kun kaikki tekevät ja ajattelevat, haittaa ryhtyy aiheutumaan entistä varmemmin ja enemmän. Ja mitä enemmän väkiluku kasvaa ja harvainvalta sen kuin jyllää, sen enemmän haittaa ihmisten elämäntilanteisuudelle aiheutuu.

Jottei ydinräjähdystä seurausi, kannattaa kansalaisten mennä piiriin ytimen ympärille ja katsoa ja keskustella näkemästään, kuulemastaan, tuntemastaan ja kokemastaan.

Huomenta,

Luottamus ja yhteisöllisyys tulevat olemaan vielä arvossa arvaamattomassa jos alustavat tiedot sikainfluensasta pitävät paikkansa. Siinä jäävät ilmastonmuutokset, lamat ja muut ympäristöongelmat toiseksi kun oma henki on kyseessä.

Tämä on etenkin Vihreiden ongelma:

"Vihreän liikkeen juuret ovat luonnon- ja ympäristönsuojelussa, mutta myös rauha, ihmisoikeudet ja pyrkimys erilaisten ihmisten tasavertaisuuteen ovat meille tärkeitä. Pyrimme ajattelemaan globaalisti ja toimimaan reilusti myös maailman köyhiä maita kohtaan."

Ovathan nämäkin tärkeitä onnellisuuden osatekijöitä, mutta toisaalta kyse on melko yleisluontoisesta ja hengettömästä jargonista suhteessa toimeentuloon ja henkeä uhkaaviin elämäntilanteisiin.

Kannattaisi tavoitella ihmisen ja ihmiskunnan hyvää olemassaoloa ja esittää menetelmiä huonon olemassaolon korjaamiseksi.

Käsienpesusta on hyvä aloittaa.

T. Jari

"Rajaton kasvu rajattomassa ympäristössä on mahdottomuus"

Rajaton aineellinen kasvu on mahdotonta nyt tunnetussa maailmankaikkeudessa, joskaan fysiikan lakeja ym. ei tunneta lopullisesti. Näihin rajoihin on hyvin pitkä matka. Pelkästään tällä planeetalla rajoihin on hyvin pitkä matka, jos aineellisuuden suuntautumiseen tulee muutoksia.

Talouskasvusta koko ajan yhä suurempi osa on aineetonta kasvua. Sille ei ole mitään rajoja muuta kuin ihmisen kekseliäisyys.

Downshifting on mahdollista työttömillekin: työttömän elintaso on nelinkertainen 50-luvun keskiverto työläisen elintasoon nähden, totesi kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohja jo 90-luvulla.

Siihen ei silti tule pakottaa ketään. Ympäristöhaitoista pitää periä haitansuuruiset verot, jolloin ihmiset vapaaehtoisesti shiftaavat aineellisesta kulutuksesta ympäristötehokkaammin tuotettuihin aineellisiin ja aineettomiin tuotteisiin ja yritykset siirtävät tuotantoaan näiden suuntaan vastaavasti.

Lisäksi mahdollisimman moni voisi opetella nauttimaan elämän tärkeistä asioista statussymbolikulutuksen sijaan, mutta tällaiset konstit eivät paljonkaan vaikuta kannustimien rinnalla. Kannustimet eli ympäristöhaittaverot ratkaisevat eniten.

Päivää,

Jos tuo Ylä-Liedepohjan lausunto pitää edes vähänkin paikkansa, siinä onkin nyky-yhteiskuntamme suurin ongelma. Demokratian nimissä suoritettu mieletön luokkavertailu.

Ei ongelma ole siinä miten köyhän asema on vuosikymmenien mukaan kehittynyt, vaan miten köyhyyttä ylipidetään ja millainen tämän hetkinen ansainta/ostoivoima-suhde köyhän ja vaikkapa professorin välillä. Menneitä prosenteja on ihan turha tuijoittaa professorin 6000 e keskikuukausipalkalla ja 400 euron työmarkkinatuella.

On eri asia jos ihminen ei takerru rahaan saadakseen sitä itselleen. Sosiologin mielestä hän voi olla köyhä, mutta ns. luokitellulle köyhälle itselleen siftingeillä ei ole merkitystä.

Maailman on siinä mielessä kummallinen, että ihmisille kaikki tarpeellinen oppi tulee jo päivähoidossa. Muun muassa tasa-arvoiden ajatuksenvaihdon muoto, eli piirityöskentely. Eikö olekin ihmeellistä, että tästä muodosta luovutaan heti peruskoulussa ja myöhemmin siihen törmää lähinnä terapiassa ja uusi suunta akateemisille koulutuksessa. Tietoa tiedon päälle, mutta siinä ei tietoisuus pääse kukkimaan. Seotaan vain tietomäärän verkostoihin ja määrään.

Vihreiden ei kannatta olla tietoyhteiskunnan edelläkävijöitä vaan tietoisuusyhteiskunnan ytimessä.

T. Jari

Iltaa,

Näin se on. Sillä mitä muuta kannattaa hankkia kuin luksusta. Johtuneeko maailman kulutusongelmat siitä, kun erilaisia hyödykkeitä on tarjolla pilvin pimein, niitä on tarjottava sitten eri hintaisina sen takia, että rahat riittävät mahdollisimman moneen erilaiseen hyödykkeeseen. Maailmanlaajuinen alitajuinen konsensus jossa voittavat kaikki.

Mutta mihin sitä ihminen ekoluksusta tarvitsee? Aviopuolisot kierrätetään nykyään jo melko hyvin: antaessaan tunnetusti saa, mutta auttaisiko tässä asiassa downshifting? Ihminen ei taida tyytyä vähempään niin kauan kuin hän on onneton.

Vähempään tyytyminen ei ratkaise tätä onnettomuutta, vaan miten onnettomuutta vähennetään tai poistetaan mielestä.

Iltaa,

Tanssit on sitten tanssittu tämän illan osalta. Kiinnitittekö muuten Wilson Kirwan tyyliin kiittää kaikesta moneen kertaan vaikka tippui varsinaisesta kisasta?

Hyvä kysymys onkin lisääkö vähempään tyytyminen kiitollisuutta? Olen kuullut että kiittäminen antaa mahdollisuuden saada enemmän. Mikä onkin sitten haluamisen ydinolemus. Ilo ja kiitollisuus, ehkä muukin kokemus kuten turvallisuus, rauha, onnellisuus, jne...Voisiko ajatella, että syntyisi enemmän valinnan vapautta liiallisen kuluttamisen ja haluamisen ydinolemuksen tunnistamisen kesken? Edellinen kuluttaa rajallisia luonnonvaroja yhä kiihtyvällä vauhdilla kun taas jälkimmäinen vapauttaa.

Kiitokset jälleen, että olen saanut esitellä ajatuksiani.

Hei vaa,

T. Jari