Kööpenhaminan jälkeen
Kööpenhaminan ilmastokokouksessa poliittisten tähtien piti olla oikeassa asennossa. Valmiuden sopuun piti olla parempi kuin koskaan. Silti tulos oli pannukakku. Mikä meni pieleen?
Syyttävät sormet osoittavat moneen ilmansuuntaan. Kansalaisjärjestöt ovat vanhasta muistista haukkuneet Euroopan ja Yhdysvallat. EU ei lyönyt pöytään riittävän kovia päästötavoitteita ja rahoitustarjouksia. Obama ei lupautunut mihinkään merkitykselliseen senaatin vaatimattoman ilmastopaketin yli.
Toiset ovat ottaneet maalitauluksi kehitysmaat. Kun kehitysmaiden ryhmää vetänyt Sudan jarrutti neuvotteluja vetoamalla muotoseikkoihin, moni kuuli taustalta Saudi-Arabian kuiskaukset. Maailmanmahti Kiina kuohi laihasta sovusta pitkän aikavälin päästötavoitteet.
Joidenkin mielestä vika oli Tanskan epädiplomaattisessa tavassa emännöidä kokousta. Ehättivätpä jotkut syyttää kompuroinnista jopa aktivistien protesteja.
Useimmissa syytöksissä on totta toinen puoli. Varmimmin voi todeta, että riittävän monet maat eivät tulleet Kööpenhaminaan neuvottelemaan tosissaan. Harva oli valmis joustamaan kannoistaan kompromissin hakemiseksi. Uusia avauksia nähtiin vähän.
Kööpenhaminan mahalasku herättää myös vaikeita kysymyksiä YK-järjestelmän tulevaisuudesta. Vuosituhannen vaihduttua ei ole syntynyt yhtään merkittävää kansainvälistä sopimusta.
YK:n konsensuspäätöksenteko halvaannuttaa. Yksikin öljyntuottajamaa, kääpiövaltio tai sosialistinen diktatuuri voi jarruttaa ilmastosovun syntymistä. Olennaisinta on kuitenkin hakea vastausta toiseen kysymykseen: miten tästä eteenpäin. Muutaman asian uskaltanee jo sanoa.
Ensinnäkin pettymyksestä huolimatta neuvotteluja on yritettävä jatkaa. Joissakin asioissa edettiin hieman, jotkin askelmerkit vahvistuivat. Seuraavassa kokouksessa Meksikossa voidaan ottaa Kööpenhaminasta opiksi.
Toiseksi on mietittävä toimivampia tapoja neuvotella. 193 valtion kakofonisen torikokouksen sijaan tarvitaan työrukkanen, jossa on edustus suurten mahtien lisäksi kaikista maaryhmistä.
Kolmanneksi kansainvälisten neuvottelujen rinnalla tulee vahvistaa ilmastopolitiikkaa alhaalta ylös. Vähäpäästöistä yhteiskuntaa on rakennettava yrityksissä ja seurakunnissa, kylissä ja järjestöissä, kouluissa ja työpaikoilla.
Kööpenhaminan mahalasku oli pettymys, mutta se ei pysäytä ilmastonsuojelua.
- Kiva, että Suomessa joku (08:51)
- Sähkön tuotanto (20.5.2012)
- "Cityvihreys" onkin vihreiden perusongelma. (18.5.2012)
- Brasilia pahasti korruptoitunut (16.5.2012)
- Kannattaa ottaa venäläisistä mallia. (15.5.2012)
- Demokraattinen, demokraattisempi, ay? (15.5.2012)
- Särjet näemmä ui rantakiville (15.5.2012)
- Kaksinaismoralismi kukkii (15.5.2012)
- Aika teoreettiset 16000 (14.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Auer on syytön, törkeän panettelun uhri (13.5.2012)
- Vegfest 18.-20.5. Tampereella (12.5.2012)
- Aidattu. (11.5.2012)
- (6 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (26.4.2012)(10 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (26.4.2012)(71 kommenttia)
- Guggenheim – politiikka (23.4.2012)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (17.4.2012)(23 kommenttia)
- (19 kommenttia)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (28.3.2012)(7 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (26.3.2012)(53 kommenttia)
- Ydinvoimasta (15.3.2012)(6 kommenttia)
- Propaganda (5.3.2012)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (26.2.2012)(110 kommenttia)
- Turkki vai somiste (16.2.2012)(14 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)








Oraksen kolumniin Kööpenhaminan kokouksesta
Oras teki hyvän tiivistelmän Kööpenhaminan lopputuloksesta. Olen samaa mieltä. Mutta kyllä meidän siitä huolimatta pitää edetä heti Suomessa. Vaikka todella vaikutusvaltaiset tahot yrittävät kampittaa tekemisiä.
Suomeen yritetään ajaa kolmea asiaa, halpaa sähköä ja halpaa puuta ja kaukolämpöä alas. Silloin voi unohtaa energian säästön ja 38% uusiutuvan tavoitteen. Sähkö saadaan halvaksi tekemällä 3-5 ydinvoimalaa lisää ja puu saadaan halvaksi tekemällä sähköä ydinvoimalla ja ajamalla kaukolämpö (itse asiassa yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto, CHP) alas. Bioenergia on kilpailukykyistä vain CHP:ssä.
Valitettavasti osa vihreistäkin on hurahtanut näihin sähkökäyttöisiin lämpöpumppuihin ("maalämpöön"). Jos niitä tulee paljon, tarvitaan niitä pyörittämään ydinvoimaa ja säätövoimaksi 10 Vuotoksen kokoista allasta. Laskekaa vaikka. Vain kaukolämpö edistää kestävää bioenergian käyttöä. Jokaista lämpöpumppua pyörittää nyt kivihiililauhde, joka on meillä marginaalisähkönä 98% vuoden tunneista. Tulevaisuudessa halutaan ydinsähkö marginaalisähköksi. Ihan sama millaisen sähkösopimuksen tekee, kansalainen käyttää nyt käytännössä kivihiilisähköä.
Ajattelemisen aihetta
Oras Tynkkynen, olet esiintynyt pitkään ilmastopoliittisena asiantuntijana ja kirjoittanut ilmaston lämpenemisestä. Minua kiinnostaisi tietää, mitä ajattelet tällä hetkellä. Kööpenhamina lässähti, Pachaurin eroa vaaditaan, CRU:ssa tapahtui tietovuoto/hakkerointi, Himalajan jäätiköt eivät taidakaan sulaa ihan silmissä. Onko tullut mieleen pieni epäilys, että kaikki ei olekaan ihan niin kuin IPCC antaa ymmärtää. Sinulla lienee viimeiset hetket kääntää takkia, ennen historian kirjan sivun kääntymistä.
Orakselle ja muille!
Totuutta etsivä torvi vei sanat suustani. Näyttää siltä, että IPCC:n sisällä on totuutta muunneltu tarkoitushakuisesti. Vielä Kööpenhaminan alla Satu Hassi solvasi hyväkkäitä, jotka kehtaavat mustamaalata ilmastotutkijoita. Eikö nyt Oras kannattaisi ensin käydä kunnolla läpi IPCC:n likapyykki? Jos Kööpenhaminassa oltaisiin tehty sitovia päätöksiä, olisivat ne perustuneet osin valheelliseen taustamateriaaliin. Sitä tuskin kukaan haluaa?
Rahaa oikeisiin taskuihin
sitaatti: "Jos Kööpenhaminassa oltaisiin tehty sitovia päätöksiä, olisivat ne perustuneet osin valheelliseen taustamateriaaliin. Sitä tuskin kukaan haluaa?"
Tuota... Nämä virheet liittyvät kylläkin jäätiköiden sulamisnopeuden ennusteisiin, niillä ei valiettavasti ole mitään tekemistä ilmastokaasujen täysin kiistattoman lämmittävän vaikutuksen kanssa. Ilmastokaasujen suurin tuottaja on ihminen, hänen vaikutuksensa mtös näkyy ilmaston lämpenemisessä. Mutta ole huoletta: Kööpenhamina osoitti nimenomaan sen, että mitään sitovia päätöksiä fossiilisten polttoaineiden käytön hillitsemisessä ei tulla milloinkaan saamaan aikaiseksi. Siis täydellinen tyrmäysvoitto kaltaisillesi + tietysti öljyteollisuudelle ja muille häärääjille. Onnittelut!
Kun te sanotte, että ilmastotutkimusta tehdään vain, jotta tietty tutkijaporukka saisi haalituksi rahaa taskuihinsa, kannattanee miettiä sitäkin, kuka sitä rahaa on oikeastaan tahkonnut viimeiset sata vuotta öljyvaroja tuhlaamalla, metsät hakkaamalla,elinympäristöjä pilaamalla ja meret tyhjäksi kalastamalla - joutumatta mihinkään vastuuseen.
Kannattaisi myös miettiä, millä korvataan hupenevat luonnonvarat. Se savotta on vielä katkerana edessä. Siihen saakka hyvää yötä.
Lämpeneekö ollenkaan ja minkä vuoksi?
Nimimerkki "Me muut" toitottaa niin itsevarmana ilmastonlämpenemisestä faktana ja ihmisperäisten kasvihuonekaasujen osuudesta siinä, että vähäuskoisempia heikottaa.
Nämä lämpenemistrendit ja kasvihuonekaasujen osuus niissä joutuvat nimittäin tuoreimman ilmastotieteellisen tutkimuksen valossa aikalailla epäilyksen alaiseksi. Esim. USAn mannerosan lämpötilamittausten nousutrendit näyttävät selittyvän puhtaasti maan käytön ja kasvipeitteen muutoksilla:
Fall et. al., Impacts of land use land cover on temperature trends over the continental United States: assessment using the North American Regional Reanalysis, Int. J. Climatol. (2009)
https://dods.atmos.umd.edu/~ekalnay/FalletalLULCoverUS2009.pdf
”Because most of the warming trends that we identify can be explained on the basis of LULC changes, we suggest that in addition to considering the well-mixed greenhouse gases and aerosol-driven radiative forcings, multi-decadal and longer climate models simulations must further include LULC changes. In terms of using long-term surface temperature records as a metric to monitor climate change, there also needs to be further work to separate the local microclimate and non-climate station effects from the regional LULC change effects on surface temperatures.”
(LULC = Land Use and Land Cover)
Eli mitäpä jos IPCCn satuilut unohdettaisiin kokonaan ja annettaisiin rehellisten tutkijoiden tehdä työnsä ilman poliittista painetta ja vihreiden antikapitalistista agendaa?
Luonnon ja ihmisen puolesta
herää kysymys, että onko ilmastonmuutosepäilijöiden mielestä se, että yrittäisimme yhdessä elää vähemmän ympäristöä kuormittavasti, jotenkin haitallista? Onko siinä, että kierrätämme, säästämme sähköä, kuljemme pyörällä ja syömme enemmän kasviksia jotain haittaa? Tai siinä, että toivomme sähköntuotannolta edes jonkinlaista ympäristöystävällisyyttä? Heitetäänkö ilmastoneuvotteluissa kirves kiveen vain siksi, että joku on sitä mieltä että ympäristö ei ole muuttumassa? Mielestäni olisi hienoa, jos ihmiskuntamme voisi työskennellä yhdessä puhtaamman ympäristön puolesta, tuli sitä ilmastonmuutosta tai ei. Voidaanko hyviä ratkaisuja tehdä vain pakon edestä? Täytyykö näin olla? Jokaisella hyvällä teolla on jokin merkitys!
Rationaalisesti luonnon ja ihmisen puolesta
Saasteista ja muusta ympäristön kuormituksesta on tietysti syytä olla huolissaan. Ilmastonmuutosvouhotus on siitä huolestuttava ilmiö, että sen varjolla yritetään keskittää kaikki panokset yhden ongelman ratkaisuun - vaikka ongelma ei olekaan välttämättä todellinen.
Tällainen yhden totuuden järjestelmä johtaa siihen, ettei todellisia ympäristöuhkia välttämättä huomata tai niiden hoitoon ei riitä resursseja. Toinen ongelma tulee niistä ratkaisumalleista, joita yritetään täysin dogmaattisesti ajaa eteenpäin seurauksista välittämättä.
Johan nyt nähdään miten nettopäästöt kasvavat teollisuuden paetessa Kiinaan ja Intiaan, miten metsät häviävät ja köyhät näkevät nälkää biopolttoainevillityksen pyörteissä. Meillä kotimaassa pienhiukkaspäästöt ovat räjähtäneet puun pienpolton ja dieselautojen suosion kasvaessa jne.
Omasta mielestäni ympäristön suojelu on niin tärkeä asia, että sitä ei voi jättää väärien tietojen ja perusteettomien varassa tohottavien idealistien varaan.
Kirjoita uusi kommentti