Kriisi ei horjuta ekopankkeja
Rahoitusmaailman kriisi on kaatanut pankkeja ja saanut valtiot pitämään jäljelle jääneitä pystyssä miljardien tukipaketeilla. Yhdestä pankkimaailman osasta ei kuitenkaan ole viime aikoina pahemmin puhuttu, nimittäin ekopankeista.
Vihreä bisnes. Toimittaja Terhi Brusin seuraa blogissaan ekotaloutta, viherpesua, työtä ja kuluttamista.
Kuva: Mikael AhlforsAsemansa vakauttaneelta ekopankilta rahoituksensa saavat yritykset ovat näinä aikoina aika onnekkaassa asemassa. Niiden ei tarvitse pelätä lainansaannin loppuvan kuin seinään pankin omien vaikeuksien vuoksi.
Ekopankit ovat nimittäin pitäneet hyvin huolta siitä, että pääomapohja pysyy vakaana ja numeroilla on tiivis yhteys reaalitalouteen. Ne eivät ole spekuloineet pilvilinnoja tuoton tuoton tuotosta, jonka takana ei ole muuta kuin ilmaa.
Kriisistä puhuttaessa unohdetaan usein yksi siihen johtanut syy, huomauttaa Euroopan suurimman ekopankin, hollantilaisen Triodos Bankin johtoon kuuluva Marilou van Goldstein Brouwers artikkelissaan The Crisis in the financial sector – opportunities for change? Hän tarkoittaa rahan aseman epätervettä paisumista kaikkea muuta arvokkaammaksi.
"Terveessä taloudessa työvoima, luonnonvarat ja pääoma ovat tasapainossa. Kommunismi osoitti, että työvoiman yliarvostus ei toimi ja nyt nähdään, että sama koskee pääomaa", von Goldstein Brouwers kirjoittaa.
1980 perustettu Triodos rahoittaa vain sellaisia hankkeita, jotka luovat aitoa sosiaalista, ekologista tai kulttuurista lisäarvoa. Se on esimerkiksi taustarahoittaja monille Euroopan itälaidalla toimiville pienrahoittajille, jotka lainaavat pieniä summia tavallisten ihmisten ja yrittäjien tarpeisiin.
Triodos on mukana myös useissa reilun kaupan hankkeissa Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kotimaan lisäksi pankilla on toimipisteitä myös Belgiassa, Britanniassa ja Espanjassa sekä edustaja Saksassa.
Toinen tukevasti omilla jaloillaan seisova pioneeri on vuonna 1980 perustettu saksalainen GLS Gemeinschaftsbank. Sen nettisaitin ensimmäinen lause muistuttaa asiasta, joka tuntuu monelta unohtuneen: Raha on olemassa ihmistä varten!
En tiedä, mitä kaikkea GLS teki toisin kuin samoihin aikoihin perustettu ja paljon tunnetummaksi noussut Ökobank, mutta Ökobank kaatui ja sen varat ja asiakkaat siirtyivät Bochumissa perustetulle GLS :lle, jolla on nykyään konttori kuudessa muussakin saksalaisessa suurkaupungissa.
Hieman uudempi, mutta hyvin asemansa vakauttanut tulokas on nürnbergiläinen Umweltbank, joka perustettiin vuonna 1995, aloitti pankkitoiminnan vuonna 1997 ja listautui Frankfurtin pörssiin vuonna 2001.
Kaikille kolmelle on yhteistä, että ne eivät katso vain tuotto-odotuksia, vaan sitä, millaisen jäljen raha maailmaan jättää. Niihin rahaa tallettavilla ja sijoittavilla on mahdollisuus päättää itse, minkälaisiin hankkeisiin heidän rahansa käytetään.
Se on vastuuta ja avoimuutta, jollaisesta moni tavallinen pankki ja muukin yritys vain puhuu.
- Tappamisen kieltävästä laista (10.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Lähimmäisenrakkaus ehkä? (3.2.2012)
- Mamujen työttömyysaste on yli (1.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Mittauksista (1.2.2012)
- Greenpeacehan voisi ojentaa (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- Ei hyvältä näytä (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- Pelastakkaa kanssamme RADION BIODIVERSITEETTI (29.1.2012)
- vegaanisuus/veganismi (28.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)









Ekopankit
Mitä ekopankit oikein ovat, mikä tekee pankista ekopankin? Miten toiminta eroaa tavallisista?
Ekopankeista
Ekopankit tarjoavat asiakkailleen samat peruspalvelut kuin muutkin pankit: käyttötilit nettipankkeineen, säästötilit ja erilaiset sijoitusmahdollisuudet.
Tavallisista pankeista poiketen asiakas saa kuitenkin selvän rajauksen sille, mihin hänen pankkiin tallettamia tai sen kautta sijoittamia rahojaan voidaan ja mihin niitä ei voida käyttää.
Nimensä mukaan ekopankit rahoittavat ekologista yritystoimintaa. Tyypillisimpiä kohteita ekopankkeihin talletetuille tai sijoitetuille rahoille ovat uusiutuvan energian ja luomualan yritykset. Muita kohteita ovat ekologisen rakentamisen sekä vammaisten, vanhusten ja useamman sukupolven yhteisten asuinhankkeiden rahoitus, sekä mikä tahansa perustavasti ekologinen yritystoiminta.
Köyhemmissä maissa eurooppalaiset ekopankit rahoittavat mm. reilua kauppaa, mikroluotottajia tai vaikkapa naisyrittäjiä, kaikki sektoreita, joiden ei välttämättä ole helppoa saada lainaa tavallisilta pankeilta.
Selkeimmillään esim. säästötili tai rahastosijoitus on sidottu tiettyyn hankkeeseen.
Ekopankkia ei kiinnosta vain hankkeen odotettavissa oleva tuotto, vaan myös se, miten hanke vaikuttaa ympäristöönsä niin ekologisesti kuin sosiaalisesti.
Ekopankin rahoilla ei pelata pörssissä eikä niitä sijoiteta abstrakteihin sijoitustuotteisiin, vaan raha menee kokonaisuudessaan todellisiin yrityksiin ja hankkeisiin.
Suomalaiset ekopankit?
Ekopankkeja soisi olevan enemmänkin.
Pikaisella googlaamisella ei oikein elävän oloista ekopankkia suomesta löytynyt. Onko niitä?
Suomalaiset ekopankit?
Kysyn samaa kuin edellinen. Tälläkään hetkellä ecosia.org ei tarjoa suomalaista ekopankkia hakutulokseksi... Onko niitä Suomessa?
Kirjoita uusi kommentti