Lisää tuottoa, mutta mihin?
hallitus julkisti keskiviikkona ensimmäisen raportin ”kasvuhankkeesta”, jonka tavoitteena on nopeuttaa työn tuottavuuden kasvua.
Kummallista kyllä, Antti Tanskasen johtaman työryhmän raportti ei keskity yrityksiin, vaan terveydenhuoltoon ja muihin julkisiin palveluihin. Lisäksi se vaatii isoja julkisia investointeja tietoyhteiskunnan kehittämiseen, esimerkiksi laajakaistan ulottamiseen kaikkialle Suomeen.
Kasvuhankeen raportti on jonkinlainen huipentuma Suomessa jo parinkymmenen vuoden ajan harjoitetulle politiikalle, jossa julkisten palvelujen odotetaan toimivan yritystoiminnan logiikalla, mutta itse yritysten ei. Olemme niin tottuneita tällaiseen ajattelutapaan, että emme enää edes huomaa, että siinä on jotain outoa.
Tutkija Anu Kantola analysoi tätä ajattelua Jani Kaiston ja Miikka Pyykkösen toimittamassa kirjassa Hallintavalta. Kantolan mukaan ”kilpailukykyä” – tai ”tuottavuutta” – on Suomessa käytetty perustelemaan politiikkaa, jossa julkista rahaa on siirretty palveluista erilaisiin yritystukiin, joiden tehosta ei ole mitään näyttöä.
Kantolan laskelmat ovat hätkähdyttäviä. Suomessa sosiaalimenot ovat vuodesta 1990 vuoteen 2005 kasvaneet hitaammin kuin muissa Länsi-Euroopan maassa, ja ne ovat nyt kansantalouteen suhteutettuna pienemmät kuin missään muussa niin sanotussa EU15-maassa.
Koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut työllistävät vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
Sen sijaan yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan suuntautuneen julkisen rahoituksen kasvu on ollut nopeampaa kuin missään muussa OECD-maassa.
Tanskasen raportin mukaan tutkijoiden osuus työvoimasta on nyt Suomessa OECD-maiden korkein, 1,6 prosenttia, mutta tutkimuksen akateeminen taso on Pohjoismaiden heikoin.
Olisiko vihdoinkin aika vaatia lisää tuottavuutta Suomen maineikkaalta ”innovaatiojärjestelmältä” eikä aina vain sosiaalipalveluilta?
Ja hei, onko aivan varmaa, että tuottavuuden kasvu nopeutuu, jos valtio rakennuttaa laajakaistan sinne viimeiseenkin pussinperään?
- Velaksi eläminen vihreää? (14:36)
- Eutanasia ja poikien oikeus päättää ruumiistaan. (21.5.2012)
- Kiva, että Suomessa joku (21.5.2012)
- "Cityvihreys" onkin vihreiden perusongelma. (18.5.2012)
- Brasilia pahasti korruptoitunut (16.5.2012)
- Kannattaa ottaa venäläisistä mallia. (15.5.2012)
- Demokraattinen, demokraattisempi, ay? (15.5.2012)
- Jälleen yksi cityvihreiden pilvilinna! (15.5.2012)
- Joo ottakaa vaan esimerkkiä (14.5.2012)
- Aika teoreettiset 16000 (14.5.2012)
- Heikka veti överiksi! (14.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Eversti co. Ylioppilasteatterissa 24.5.-13.6. (13.5.2012)
- Vegfest 18.-20.5. Tampereella (12.5.2012)
- Aidattu. (11.5.2012)
- (6 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (26.4.2012)(10 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (26.4.2012)(71 kommenttia)
- Guggenheim – politiikka (23.4.2012)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (17.4.2012)(23 kommenttia)
- (19 kommenttia)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (28.3.2012)(7 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (26.3.2012)(53 kommenttia)
- Ydinvoimasta (15.3.2012)(6 kommenttia)
- Propaganda (5.3.2012)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (26.2.2012)(110 kommenttia)
- Turkki vai somiste (16.2.2012)(14 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)








Suomi nousuun laajakaistoilla?
Suomi, joka on luvannut ja olettanut olevansa informaatioyhteiskuntien etunenässä, on langattomien yhteyksien kehitysmaa. Ehkä siksi puhutaankin laajakaistoista.
Ehkä vaadimme enemmän
Ehkä vaadimme enemmän tuottavuutta julkiselta sektorilta kuin yritysmaailmalta siitä syystä, että julkisella sektorille on kyse MEIDÄN rahoistamme.
Anyhow, mielestäni Osmo Soininvaara kirjoitti julkisten palveluiden tuottavuudesta hyvän pamfletin: http://www.soininvaara.fi/wordpress/wp-content/uploads/2007/04/julkaisus....
sitra ja muut puristimet
Koulutus-, sosiaali- ja terveyspalvelut työllistävät vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa.
- Jätkät jakaa nämäkin rahat tekniikkaan , esim. kaikille julkisten palvelujen tarjoajille
omat monimutkaiset "tietojärjestelmät"
Sen sijaan yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan suuntautuneen julkisen rahoituksen kasvu on ollut nopeampaa kuin missään muussa OECD-maassa.
- syy sama kuin edellä , jaetaan vaan kaveriyrittäjille starttirahaa ja
yritystukea että saavat testata toimiiks tää uus jippo sen kaks vuotta
Tanskasen raportin mukaan tutkijoiden osuus työvoimasta on nyt Suomessa OECD-maiden korkein, 1,6 prosenttia, mutta tutkimuksen akateeminen taso on Pohjoismaiden heikoin.
- "akateeminen taso" ? - kun tutkitaan miten kaksi minkkiä käyttäytyy pienellä luodolla radiolähettimet selässään vuoden ajan
niin onko se sillain akateemista että kansantuotekkin saadaan
kasvuun ?
inssipojujen lelut maksaa - maksajina koulutus- sosiaali- ja terveyssektori ---
Kirjoita uusi kommentti