Maailma tukehtui tavarakasoihin
Moni on syksyn mittaan päivitellyt, miten kourallinen vastuuttomia pankkipelureita onnistui saamaan aikaan maailmanlaajuisen talouskriisin.
Vastaus on, etteivät he onnistuneetkaan. Talouslama ei johdu muutamasta huijarista ja huonosta pankkivalvonnasta, vaan globaalin talousjärjestelmän vääristymistä.
Lähikuukausina nousee varmasti esiin asiantuntijoiden tulkintoja siitä, mikä kaikki meni pieleen, mutta joulukuun alkamisen kunniaksi esitän omani: Talous tukehtui tavarakasoihin.
Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana maailmasta on tullut valtava kulutustavaratehdas, jossa alihankintaverkostot risteilevät maasta toiseen.
Länsimaiset merkkitavarafirmat ovat muuttuneet tyhjiksi kuoriksi. Ne eivät valmista eivätkä varastoi mitään, eivätkä sido pääomiaan mihinkään.
Sen sijaan ne ovat kehittäneet hankintaketjunsa niin ohuiksi ja tehokkaiksi, että voivat maksaa alihankkijoilleen vasta, kun kuluttajan käsi jo hamuaa pakkausta kaupan hyllyltä.
Tällainen ”just in time” -periaatteella toimiva halpatuotanto on hukuttanut maailman krääsään. Se on tehnyt vaatteista, leluista ja kännyköistä niin halpoja, että ne ovat lähes kertakäyttötavaraa.
Samalla se on tehnyt globaaleista kulutustavarafirmoista haavoittuvia. Kun yritykset eivät enää investoi eivätkä säästä, ne voivat jakaa kaikki voittonsa osinkoina omistajilleen. Siksi pienikin kriisi velkarahan saatavuudessa voi nyt kaataa koko systeemiin.
Tiukoilla on myös ultraohueksi piiskatun hankintaketjun loppupää, joka on pakotettu elämään kädestä suuhun. Kiinassa suljetaan jo tehtaita.
Näitä asioita on hyvä miettiä näin joulun ja taantuman aikaan, kun moni taho patistaa suomalaisia ostoksille. Turha tavara pilaa ilmaston ja tukehduttaa lopulta myös talouden.
- Tappamisen kieltävästä laista (10.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Lähimmäisenrakkaus ehkä? (3.2.2012)
- Mamujen työttömyysaste on yli (1.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Mittauksista (1.2.2012)
- Greenpeacehan voisi ojentaa (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- Ei hyvältä näytä (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- Pelastakkaa kanssamme RADION BIODIVERSITEETTI (29.1.2012)
- vegaanisuus/veganismi (28.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)








Onko ulospääsyä?
Kirjoituksessa mainitussa on paljon perää.
Ja nyt ihan pääministeri kehottaa meitä kaikkia toteuttamaan kulutusta, jotta kasvu ei hidastuisi liikaa.
Mitähän ihmeen erikoista kaikilta vielä oikein puuttuu?
Kuluttaminen kuluttamisen tai kuluttamisen laajojen mahdollisuuksien ylläpitämisen takia tuntuu ihan pöhköltä.
Myös kaiken kustantaminen velkarahalla yrityksissä tuntuu ongelmalliselta. Eikö yhdelläkään ole omia säästöjä?
Tosin velaksi eläminen on lisääntynyt myös kotitalouksissa. Takavuosina asunnon ostajalla piti olla myös säästöjä.
Itse asiassa äärimmäisen epäloogista on, että kotitalouksien velkaantumisaste on noussut Suomessa kymmeniä prosentteja muutamassa vuodessa korkeasuhdanteen aikana. Miksi pitää lainata paljon, jos rahaa muutenkin on paljon?
Moni asia mättää.
ilmasto
Ilmastonmuutos. On varmaan totta. Mutta menetelmät, miten ehkäistä? Tämmöinen tavis ei voi ymmärtää, miten ilmastoa voidaan suojella valtiovallan ohjeella tavalliselle kulutajalle eli osta, osta, osta, kuluta jne.Ja sitten taas, sammuta valot, kulje jalan, säädä huoneen lämpötila sinne ym.
Eikö ainoa ilmastoa säästävä toimenpide ole: alentaa kulutusta?
28.11 Elina Grundström
Kaikessa kaupassa on odotusarvoa.
Kun odotusarvo lähestyy nollaa ja saavuttaa sen.
Se kaupan osa romahtaa.
Suhteellinen matematiikka "euro"kielellä
€ x t = 1
€ = eurot
t = aika
Kauppa sisältäen pankkijärjestelmän romahtaa kuin sähköverkko.
Arvokatoinen pankinjohtaja tuntee itsensä, siten myös toisen pankinjohtajan ja luottamusta ei muodostu, ennenkuin voitot taas ovat riittävän korkeat.
Osmo Soininvaara taitaa kertoa asian omasta näkövinkkelistään jokseenkin samoin.
Syklien ohjaus voimakkailla työkaluilla helpottaa murheita.
Syklit ovat ylläolevan kaavan kuvaajia.
Tämä sykli noin 18 vuotta
Tunnetasolta tulisi siirtyä analyysiin ja toimintaan.
t. Asko Pankka
Kirjoita uusi kommentti