Pari tonnia vuodessa

13.5.2009

Kehittelin viime viikolla ilmastoystävällistä perusruokaa, jota on helppo tehdä ja joka on herkullista vielä pari päivää myöhemmin mikrossa lämmitettynä eväänä.

Vähemmän sikailua. Blogissa testataan ilmastoystävällistä ruokavaliota.

Yritin valita kaupasta vain aineksia, joiden hiilijälki on mahdollisimman pieni. Lopputuloksena oli tomaattikastike sekä peruna-porkkanasose, johon en käyttänyt maitoa tai voita vaan rypsiöljyä.

Hinnan ja maun vuoksi käytin tomaattikastikkeeseen ulkomailta tuotua tomaattimurskaa enkä kotimaisia luomutomaatteja, joiden pitäisi olla talvellakin lähes päästöttömiä. Toisaalta pahviin pakattu säilyke ei vaadi kylmäkuljetusta eikä -säilytystä, ja pakkauksen voi kierrättää.

Tomaatin lisäksi laitoin kastikkeeseen erilaisia kasviksia: oliiveja, papuja, paprikaa ja valkosipulia. Lopputulos oli varsin maukas ja taatusti vähähiilisempi kuin perinteinen perusruokani, eli lihalla ja juustolla tukevoitettu pasta.

Lupasin viime viikolla selvittää, millaiset päästöt syömisistäni on aiemmin syntynyt. Seuraavassa keskimääräisen päivän aterioistani aiheutuvat päästöt:

  • Aamupala 780 grammaa: puuro liedellä, leipää, kinkkua, juustoa ja mehua
  • Lounas 600 grammaa: tomaattipastaa
  • Päivällinen 1 200 grammaa: kanaa ja riisiä
  • Iltapala 1 270 grammaa: leipää, kinkkua, juustoa, mehua, jogurttia ja banaani

Laskelmat paljastivat ruokavaliostani kohtuuttoman kovia päästelijöitä: lihaleikkeet, juusto ja jogurtti nyt ainakin. Myös lämpimien ruokien hiilitaakasta löytynee nipistettävää, varsinkin esimerkkipäivällisestä.

Pelkästä perusruuastani tulee siis päivittäin lähes neljän kilon kasvihuonekaasupäästöt. Varovaisesti arvioiden ruokailuistani syntyy vuosittain reilusti yli tuhannen kilon päästöt.

Saman vahvistaa myös Helsingin Sanomien sivuilta löytyvä, varsin suurpiirteinen laskuri. Se arvioi päästöikseni 1 777 kiloa, joka vastaa kohtuullisen hyvin edellä tehtyä laskelmaa.

Lukuun pitää tietysti lisätä koko joukko satunnaisia herkkuja, esimerkiksi pihviä ja olutta. Suomalaisten suosimaa alkoholia ei kannata laskuista unohtaa, sillä jo yksi viinipullo tai mäyräkoira viikossa kasvattaa vuosittaista päästötaakkaa vähintään sadalla kilolla.

Hesaria hieman perusteellisempi, joskin briteille suunnattu, Food Carbon-laskuri antaa tulokseksi 2 500 kiloa. Tämä lienee, herkut huomioiden, lähempänä todellisuutta.

Tuota parin tonnin taakkaa minun pitää saada pienennettyä.

Ilmastosyntisimmät ruuat olen jo laittanut pannaan. Lihaa kuluu entistä vähemmän ja riisi vaihtuu usein perunaan tai porkkanaan. Jogurtin sijasta syön iltaisin greippiä tai rypäleitä, joilla on tosin takanaan huomattavasti pidempi rahtimatka kuin kotimaisella jogurtilla. Valinnat ovat joskus vaikeita!

Kirjoittaja on Vihreän Langan verkkotoimittaja, joka on syönyt tällä viikolla lähinnä salaattia, juureksia ja jäätelöä. Lisää vähähiilisiä ruokablogeja löydät täältä.

Juusto vai liha?

Kasvissyöjä | 13.05.2009 19:44

Kumpihan on pahempi, juusto vai liha vai ovatko yhtä pahoja? Kasvissyöjänä tulee syötyä aika paljon maitotuotteita ja välillä mietin onko sitä sitten pekkaa pahempi.

Juusto on aika paha

Lasse Leipola | 14.05.2009 8:37
Sadasta grammasta juustoa aiheutuu noin kilogramman päästöt. Se on vähemmän kuin naudasta (yli 1,5 kiloa), mutta enemmän kuin possusta tai kanasta. Juusto on selkeästi pahin maitotuote. Esimerkiksi täysmaidon päästöt jäävät noin sataan grammaan per desi. Toisaalta sekin on huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi oluen päästöt.

Jos jättää lihan pois eikä lisää juuston määrää ruokavaliossa, päästöt vähenevät. Sen sijaan jos lihaa alkaa korvaamaan juustolla, niin ilmaston kannalta hyöty jää aika pieneksi.

Annoksien pienentäminen auttaa

Lasse Leipola | 15.05.2009 14:44
Minulta kyseltiin sähköpostitse, eikö myös annoskoon pienentämisestä olisi apua. Vastasin jo kysyjälle, että toki on, mutta huomattavasti tehokkaampaa on vaihtaa raaka-aineita vähäpäästöisempiin. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö liikaa syöminen olisi tyhmää ja turhaa.

En tähän hätään muista noiden esimerkkiannoksien tarkkoja painoja, mutta ihan maltillisen kokoisia aterioita olivat.

Alkoipa mietityttämään

Nimetön | 15.05.2009 19:23

Alkoipa mietityttämään nuo laskuperiaatteet. Jos juustolle lasketaan jokin hiilipäästö, niin otetaanko huomioon, että siinä juuston/maidon tuotannon siivellä tuotantoeläin tuottaa myös lihaa, nahkaa, lantaa yms. Otetaanko juuston tuotannon hiilipäästöissä huomioon myös muu eläimen tuottamat asiat?

Väestöräjähdys

Nimetön | 18.05.2009 8:24

50-luvun alussa meidän globaali määrämme oli 2,5 miljardia. Ei sillä ihmispopulaatiolla tarvinnut tarkastella syömisen hiilijalanjälkeä. Nyt meitä on 6,8 miljardia ja syömisellä syyllistetään. Entäpä jos meidä pian olisi kaksinkertainen määrä, nytkin esitetyt ruokakuormitukset olisivat maapalllolle liikaa.

Herätkää nyt hyvät ihmiset näkemään metsä puilta. Meidän globaali määrämme ei ole ekologinen. Ja kuitenkin, joka kuukausi meitä on 6,7 miljoonaa enemmän. Onko tässä mitään järkeä?

Halvan öljyn loppuminen laittaa kuitenkin lopun tälle "kulutusjuhlalle". Ihmiskunnan koko on noudattanut ja tulee jatkossakin noudattamaan aika tarkkaan öljyn pumppausta kuvaavaa Hubbertin käyrää. Ruoan tuotanto tehomaatalouden avulla on öljyriippuvaista. Kohta loppuu ruoka, ensin köyhimmiltä ja sitten vähän varakkaimilta ja sitämyötä loppuu myös syömisellä syyllistäminen. Vuosisadan lopulla meitä on tuskin yhtä miljardia yksilöä tällä maapallolla. Sitten voimmekin laittaa suuhumme mitä tahansa jota saatavilla on. Onko saatavilla; se on sitten toinen kysymys.

Toistan vielä: suurin mahdollinen ekoteko jonka yksilö voi tehdä, on jättää lapsi tekemättä. Se on myös tällä lapslle paras vaihtoehto, sillä kuluva vuosisata ei ole ihmiselle kivaa aikaa. Tämä on kärsimysten vuosata ja jolla ihminen on lajina ja yksilönä koko olemassaolonsa suurimman katastrofin keskellä. Halvan öljyn loppuminen ja myöhemmin ilmastonmuutos rajoittavat määräämme. Olisi ollut myös toinen tie; Kiinan kaltainen yhden lapsen politiikka, mutta siihen ei haluttu ryhytä. Ihminen on sahannut kohta loppuun sen oksan, jolla itse istuu. Ja kohta rytisee.

Euroopassa alkuperäisväestö...

acc | 18.05.2009 10:57

Toistan vielä: suurin mahdollinen ekoteko jonka yksilö voi tehdä, on jättää lapsi tekemättä. Se on myös tällä lapslle paras vaihtoehto, sillä kuluva vuosisata ei ole ihmiselle kivaa aikaa.

Euroopassa alkuperäisväestö melko pitkälle noudattaa toivettasi ja ilman vierasperäistä väestöä väkiluku kääntyisi laskuun.

Tyhmyyttä vai tietoista ongelmapesäkkeiden paisuttamista?

Ei mitään logiikkaa | 18.05.2009 11:32

Vihreät saavat kuule katsoa itseään peiliin väestöräjähdyksineen ja ekologisuuskiihkoiluineen. He kun ovat omilla päätöksillään pitäneet huolen siitä että suurimpien hiilijalanjälkimaiden syntyvyys on saatu selkeään nousuun suuren syntyvyyden maista tulevan maahanmuuton takia. Nämä ihmiset eivät paljoa ekologisuuskiihkoiluistanne perusta.

Ennen olin niin typerä että ympäristö-, eläinsuojelu- ja tasa-arvokysymykset olivat minulle hyvinkin tärkeitä. Nyt olen ymmärtänyt sen että ketään ei todellisuudessa kiinnosta. Paljon puhutaan mutta toimitaan aivan päinvastoin. Eipä enää minuakaan kiinnosta. Itsekkyydellä pääsee hyvin pitkälle ja minäkin haluan osani. Tärkeintä on se että osaa perustella toimintansa turhalla sanahelinällä aivan kuten vihreät.

Maitotuotteet

Nokkosta | 27.07.2010 13:31

Onko olemassa ekologista maitotuotetta vai onko jo maito epäekologista? Haluaisin myös tietää munien kohtalon päästölaskennassa... Kuuluvatko kananmunat tai riistalintujen munat vähähiiliseen ruokavalioon?

Hiilijälkiä

Lasse Leipola | 28.07.2010 11:17

Oma käsitykseni on se, että kaikista maitotuotteista aiheutuu kohtuullisen runsaasti päästöjä. Tosin erot maitotuotteiden välillä ovat suuria ja juustot ovat kaikkein pahimpia. Eli kannattaa mielummin luopua juustosta kuin pelkästä (juotavasta) maidosta.

Munat ovat käsittääkseni aika jees. En ole ainakaan kuullut, että niistä aiheutuisi huomattavia päästöjä, enkä oikein ymmärrä, miten voisikaan.

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Toimitus pidättää oikeuden valita julkaistavat kommentit. Omalla nimellä jätetyt kommentit julkaistaan pääsääntöisesti, nimimerkillä jätetyt vain poikkeustapauksissa.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.