Pelastaako Obama maailman?
Ensi Vuosi ratkaisee maapallon tulevaisuuden, eikä se viime viikkojen perusteella näytä hyvältä. Vuoden 2009 aikana on määrä saada aikaan uusi kansainvälinen ilmastosopimus 2012 umpeutuvan Kioton sopimuksen tilalle.
Uusi sopimus solmitaan – jos solmitaan – Kööpenhaminassa ensi joulukuussa, ja sen on parasta olla Kiotoa tiukempi, jos halutaan välttää ilmastonmuutoksen yltyminen katastrofiksi.
Viime perjantaina päättynyt Kööpenhaminaa valmisteleva Poznanin kokous sujui kohtalaisen hyvin. Ensin vuoden kokousaikataulu kursittiin kokoon, ja metsäkadon ehkäiseminenkin saatiin vihdoin mukaan neuvottelupöytään.
Tämän viikon keskiviikkona hyväksytty EU:n ilmastopaketti oli sen sijaan raju pettymys. EU:n oli määrä näyttää tietä koko maailmalle, mutta se päätyikin antamaan ilmaiset päästöoikeudet lähes kaikille energiaintensiivisille teollisuudenaloille.
Pahimpia iltalypsijöitä oli Suomi. Maamme keplotteli ilmaiset päästöoikeudet metsäteollisuudelle, joka on niin vanhanaikaista ja kannattamatonta, että sen tukeminen on työllisyydenkin kannalta kyseenalaista.
EU on tähän asti ollut päästökaupan pioneeri. Hetken näytti jo siltä, että markkinamekanismit alkoivat todella tehdä puhtaasta energiasta kannattavaa. Taantuma on kuitenkin laskenut sekä öljyn että päästökiintiöiden hinnan alle puoleen siitä, mitä ne olivat viime kesänä, ja EU:n vesitetty ilmastopaketti vei systeemiltä lopunkin uskottavuuden.
Kun Kiinasta ei ole edes oman maansa pelastajaksi, katseet kääntyvät Washingtoniin. Barack Obama on luvannut leikata Yhdysvaltain hiilidioksidipäästöjä, mutta vasta ensi vuosi näyttää, kuinka paljon poliittista pääomaa hän on valmis sijoittamaan maailman pelastamiseen, kun Yhdysvaltain taloudessakin on tekemistä. Pallo on joka tapauksessa heitetty pois Euroopasta.
- Tappamisen kieltävästä laista (10.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Tuulivoiman varaan ei voi jättäytyä! (7.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Lähimmäisenrakkaus ehkä? (3.2.2012)
- Mamujen työttömyysaste on yli (1.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Mittauksista (1.2.2012)
- Greenpeacehan voisi ojentaa (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- Ei hyvältä näytä (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- Pelastakkaa kanssamme RADION BIODIVERSITEETTI (29.1.2012)
- vegaanisuus/veganismi (28.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)








Ympäristönsuojelu edellyttää Kööpenhaminan epäonnistumista
Mukavaa lukea, että realiteetit ja huoli yhteiskunnan ja maailman tilasta ylittivät painoarvoltaan ilmastokorruption.
vai vanhanaikaista on metsäteollisuus
Ajattelitko kenties, että paperinkulutus lopetetaan? Tai että takamus pyyhitään tästä eteenpäin ekologisesti kämmenellä? Jossain sitä mörkö-metsäteollisuutta on tulevaisuudessakin, eikö mieluummin täällä? Vai onko se vaan niin ärsyttävän vanhanaikaista.
Sähköä tulee seinästä
Sähköä tulee seinästä ja paperia saa kaupasta, eikös se vihreiden linjaus mennyt joten noin?
Onko Elina miettinyt asiaa siltä kannalta, että jos kielletään energian käyttö se tulee varmasti vähentämään työpaikkoja. Osa teollisuuden työpaikoista voidaan toki korvata palvelualoilla mutta ei läheskään kaikkea (kenellä niitä palveluita on varaa ostaa). Energialla on myös sellainen hassu ominaisuus, että se vapauttaa ihmisten resursseja kammenkääntämisestä tuottavempaan työhön, mikä taas johtaa yhteiskunnan tasolla siihen että tuottavuus per capita kasvaa. Jos energian käyttöä vähennetään mutta työtä silti tehdään samalla kaavalla tuottavuus per capita vähenee.
Miksi et ota esille oikeaa syytä ympäristöongelmille:
h=ihmisten määrä maapallolla
k=yhden ihmisen keskimäärin käyttämät resurssit
y=kaikkien maapallon ihmisten käyttämät resurssit.
y=h*k
Kumpaan yhtälön tekijöistä mielestäsi pitäisi puuttua h vai k. Itse olen sitä mieltä että k:ta pitää pyrkiä kasvattamaan (ja k:n hajontaa pienentämään) ja h:n lisääntyminen pitäisi pyrkiä lopettamaan ja kääntämään laskuksi (mikä ainakin länsimaissa on tapahtunut ihan itsestään ja on ekologisesti hyvä asia). Ja nyt puhutaan vähän pidemmästä aikavälistä kun vuosikymmen. Eniten olisin huolissani sellaisista puheista että länsimaissa pitäisi alkaa vauva talkoisiin tai että jokaisessa perheessä pitäisi olla vähintään 3 lasta. Jos oletetaan että jokainen perhe tekee vain 1:den lapsen 2.5 sijasta he tiputtavat tulevaisuuden ympäristön kulutusta moninkertaisesti omaan kulutukseensa verrattuna, erityisesti länsimaissa.
Hyvinvointia vai kulutusta?
"Jos
h=ihmisten määrä maapallolla
k=yhden ihmisen keskimäärin käyttämät resurssit
y=kaikkien maapallon ihmisten käyttämät resurssit.
y=h*k
Kumpaan yhtälön tekijöistä mielestäsi pitäisi puuttua h vai k. Itse olen sitä mieltä että k:ta pitää pyrkiä kasvattamaan"
Minä olen sitä mieltä, että h:ta pitää ehdottomasti alentaa, ja k:ta ei tästä tarvitse yhtään enää kasvattaa, ei varsinkaan ennen kuin resurssien kulutus y on kestävällä pohjalla.
On virhe samaistaa hyvinvointi ja resurssien kulutus, ne ovat kaksi täysin eri asiaa. Hyvinvointia voidaan kasvattaa tuottamatta yhtään tämän enempää krääsää, jätettä ja härpäkkeitä, kuluttamatta yhtään nykyistä enempää alkuperäisiä resursseja.
(Tai en tiedä, samaistatko niitä, vai pidätkö resurssien kulutuksen lisääntymistä sinänsä itseisarvoisesti tavoittelemisen arvoisena. Minulle tavoittelemisen arvoista on hyvinvointi (ja tiedon sekä ymmärryksen lisääntyminen), ei kulutus.)
Olen valmis väittämään, että hyvinvointia voidaan kasvattaa nimenomaan olemalla väkisin tuottamatta kaikkea mahdollista roinaa, ja käyttämällä aikaamme muuhun.
"Eniten olisin huolissani sellaisista puheista että länsimaissa pitäisi alkaa vauva talkoisiin tai että jokaisessa perheessä pitäisi olla vähintään 3 lasta. Jos oletetaan että jokainen perhe tekee vain 1:den lapsen 2.5 sijasta he tiputtavat tulevaisuuden ympäristön kulutusta moninkertaisesti omaan kulutukseensa verrattuna, erityisesti länsimaissa."
Aivan samaa mieltä. Ihmisten määrä ei voi jatkuvasti kasvaa, ja jotta väestömäärä voisi joskus tulevaisuudessa vakiintua nykyistä alemmalle tasolle, tulisi jokaisen nyt saada mieluiten alle kaksi lasta.
Kirjoita uusi kommentti