Soija-auton lyhyt historia

Henry Ford intoili soijasta, mutta sota tuli väliin.

Nimimerkki Teflon kysyy: Prisma-dokumentissa 16.2. kerrottiin biomuoveista ja sanottiin ”1941 Henry Ford esitteli soijamuovista tehdyn auton, mutta Pearl Harbourin pommitus teki hankkeesta lopun”. Mitä lauseella tarkoitettiin?

Eno vastaa: Suuren maanviljelijöiden ja työläisten ystävän, teollisuusmiehen, keksijän, antisemiitin ja Adolf Hitlerin kunnioittaman Henry Fordin eräs pakkomielle oli soijapapu. Hän kiinnostui soijasta 1920-luvun pörssiromahduksen aikoihin.

Alunperin Fordin ajatus oli ilmeisesti tukea soijapuheillaan pulaan joutuneita maanviljelijöitä. Täysin pyyteetön ele tämä ei ollut. Kyseiset viljelijät olivat Fordin asiakkaita ja oli tärkeää, että he olivat varoissansa ostaakseen autoja.

1930-luvun lopulla Ford kiinnostui soijasta auton raaka-aineena ja 1941 esitteli auton, joka oli valmistettu pääosin kasvisperäisestä muovista – tosin soijaa autossa ei ollut kovinkaan paljon.

”Soija-auto” oli noin 30 prosenttia kevyempi kuin kokometallinen, mutta valitettavasti kasvimuovi tuli terästä kalliimmaksi. Ford uhosi muoviautojensa tulevan sarjatuotantoon muutamassa vuodessa – mutta sitten Japani hyökkäsi Pearl Harbouriin.

Lausetta ei ilmeisesti purettu dokumentissä kunnolla: jo kaksi kuukautta sodan syttymisen jälkeen siviiliautojen valmistus Yhdysvalloissa loppui kokonaan. Siihen palattiin vasta 1946.

Fordin kuoleman jälkeen 1947 soija-auto hautautui arkistoihin – tosin auton osien valmistaminen muovista tuli tavaksi autoteollisuudessa. Muovi vain ei ollut ekologista soijamuovia, vaan tuota kaikille tuttua öljypohjaista.

Ehkä jossain vaihtoehtouniversumissa ajelisimme nyt soija-autoilla – mutta Fordin muut mieltymykset tuntien olisimme ehkä natseja. Ei hyvä.