Suomea, ei spektaakkeleita

Kannatettava ehdotus, mutta se ei tule toteutumaan niin kauan kuin kulttuuriministeri on Rkp:n mies.

Heille ovat muut asiat tärkeitä kuin suomen kielen edistäminen maailmalla.

Et Jarkko ole varmaan ajatuksinesi yksin. Saat tukeni hienolle ajatuksellesi. Kyllä tuo investointi on paljon parempi kuin herra ulkoministerin komiteat suomibrändistä! Nyt vaan keräämään tiedot missä kieltämme opetetaan ja suunnittelemaan missä pitäisi opettaa. Ja sitten vaan vaatimaan hommalle rahoitusta.

Onhan meillä ne kilttuurikeskuksetkin, mutta niillä on ihan toinen rooli. Vai onko?

Taidetta ei voi syödä. Juuri tuli uutinen Islannista, että heiltä oli loppumassa ruokavarannot, koska heidän ruokavarannot olivat täysin riippuvaisia maahantuonnista ja kun Islanti meni kansainvälisten "pankkiirien" ansiosta konkurssiin, niin kukaan ei enää ollut halukas rahtaamaan ruokaa Islantiin, kun heillä ei ollut varaa ostaa sitä.

Jos Suomesta poistuu kaikki ruokateollisuus, niin silloin olemme muiden maiden varassa. Islantiin eivät humanistit olleet rahtaamassa ilmaista ruokaa, vaikka Afrikkaan sitä viedään jatkuvalla syötöllä. Voimme siis olettaa, että islantilaiset olisivat kuolleet nälkään, elleivät olisi ottaneet IMF:n lainaa.

Lama on tulossa ja on aika epärealistista olettaa, etteikö myös suomalaisten säästöt katoa kansainvälisten "pankkiirien" käsiin "laman" tullessa. Mitä me silloin syömme kun muistakin maista on rahat kadonneet jonnekin ja vientiä ei harjoiteta maihin, josta ei saa jotain vastinetta?

Ymmärrän kyllä hyvin, että itsemurha on taidetta Auvisen kaltaiselle vasemmistolaiselle ja sosialistiselle Saarelle, mutta en usko että sen laajentaminen muihin ihmisiin on oikeutettua. Eli toki saat kotisi yksinäisyydessä puuhailla itsellesi mitä vain, mutta miksi kannatat Auvisen ja Saaren filosofiaa laajennetusta itsemurhasta? Luulenpa että muut suomalaiset eivät halua katselle Kiasman uloste/sperma/veritaidetta, vaan mielummin syövät kotimaista ruokaa, joka takaa että talouskriisinkin aikana kaikille suomalaisille on ruokaa tarjolla.

Yhdyn edelliseen, taidetta ei voi syödä. Maailma on täynnä surullisia esimerkkejä siitä, mitä tapahtuu, kun paikallistuotanto ajetaan alas. Kannattaisi valita kaupasta joskus se kotimainen vaihtoehto...

On tainnut jäädä perehtymättä Tontilla suuriin nälkävuosiin. Silloin oli jopa rahaa ostaa ruokaa ulkomailta, mutta tuli esteitä - ja 10- 20% suomalaisista kuoli nälkään. Luottamus on valtavan suuri näinä aikoina, jolloin raha tulee seinästä ja ruoka kaupasta.

Samalla tavalla EU:n CAP:illa tukemaa se Baltian satokin on. Muutenkin vihreässä aviisissa kuulostaa aika mielenkiintoiselle ajatus, jossa Suomi ajaa alas oman tuotantonsa ja siirtyy kovalla rahalla kilpailemaan ostajana maailman ruokamarkkinoista mm. kehitysmaiden kanssa, jotka ovat jo nyt ns. kusessa ruuanhinnan laukatessa ostovoiman ohi.

Kun maailmaan pökätään 6 miljoonaa suuta lisää joka kuu sekä kokoajan viljelymaa ja viljelykelpoinen maa-ala kutistuu. Kestävää kehitystä olisi siis lopettaa täällä mahdollinen ruuantuotanto? Siis siirrytään ostopuolelle nälkäisten suiden kanssa ja tuhotaan meidänkin edestä metsää muualla pelloiksi.

Kyllä tämä on sen arvoista, että läänintaiteilija saa lisää palkkaa keskinkertaiseen tuotantoonsa..

Hah!

Johan on vihreää. Kyllä se niin menee, että ensin perustuotanto, sitten huvit. Vieläkin.

Kuten jo aiemmin todettiin, ehdotuksesi "Suomibrändistä" tällä tavoin on toimiva. En silti ymmärrä viljelijöiden ja ruoan tuottajien vetämistä mukaan. Eikä se tuki oikeasti kovinkaan korkeaa elintasoa takaa, kuten tunnut väittävän. Sitäpaitsi maaseutu on suomalaista kulttuuria aidoimmillaan. Sillä on jo esteettistäkin arvoa.

Oletkos koskaan kuullut käsitteestä omavaraisuus?

Kriisin koittaessa voi viherpiiperölle tulla itku silmään ilman ruokaa. Siinä unohtuisi äkkiä valtion tukemat alastonperformanssit.

Tontti meni kyllä pahasti metsään höpistessään _viljelijöiden_ maataloustuetuista taulutelkkareista. Viljelijän tuloista tuet muodostavat varsin pienen osan, muistaakseni keskimäärin 16%, ja jos jakeluportaan voitoista osa tuloutettaisiin alkutuotantoon, ei tuokaan tuki olisi tarpeellista. Eläintuottajat sensijaan saavat vähintään puolet tuloistaan tukiaisina, usein yli 70%. Jostain syystä lihafarmin koko ja kannattavuus vain kasvattavat tukipottia, vaikka hyvin tiedetään, että eläintuotannon paikallinen ja alueellinen keskittyminen (esim. länsirannikon sika- broileri- ja turkis-keskittymät) on ympäristölle haitallista ja tuottaa järjettömät määrät ylijäämälietettä.
Tällaisen hölmöilyn tukemisessa ei huoltovarmuuden kannalta ole mitään järkeä, parempi olisi lopettaa tuet ja antaa lihan/juuston ihan reilusti olla ylellisyystuote jota ei päivittäin tarvita. Näin maataloustuista säästyisi suurin osa ja lopuilla voitaisiin turvata niiden varsinaisten viljelystuotteiden kotimainen saanti.

Tonttia ei mikään estä ostamasta ulkomaisia hiutaleita. Niitä saa kukatahansa tuoda virosta ihan vapaasti. Samoin kukatahansa voi ruveta maanviljelijäksi, jos tukieurot kadehdittaa. Tiloja on kyllä myynnissä kaikenlaisia. Sitten sopii ostaa kolmen euron tuntipalkalla taulutelkkareita.

Jirillä taisi mennä prosentit sekaisin. Kasvinviljelytiloilla tukien osuus on jopa 70%. Ne paljon parjatut turkistilat eivät saa tukea lainkaan, broilertilat hyvin vähän. Lisäksi turkistarhauksella on Itämerta puhdistava vaikutus. Se ylijäämälietkkään ei ole nykyään mikään ongelma, uloste on kovassa kurssissa.

Niiden ulkomaisten aamupuurohiutaleiden seuraksi Jarkon kannattaa kokeilla kiinalaista maitoa. Mielellään reilu annos.

Jos taannoin julkistettuja tukiaistilaistoja tarkastellaan niin niitten perusteella tukiaiset menevät kyllä eläintuotantoon, ja viljantuotannostahan osa on rehutuotantoa.
Eläintuotannon voisi huoletta lopettaakin lukuun ottamatta ehkä kohtuullista määrää suomenrotuisia nautoja.
Tontin maatalouspoliittinen ajattelu sen sijaan on niin kirkas, että se ihan häikäisee.
Ei käsittääkseni ketään suomalaista estetä keskittämästä ostopanostuksiaan ulkomaisiin tuotteisiin.
Ja jokainen saa lähteäkin tilapäisesti tai lopullisesti sinne viljaville maille ryynejä mutustamaan.
Ruoassa ja kirjallisuudessa on paljon eroa muutenkin kuin syötävyyttä ajatellen.
Ruokaa pitää koko ajan tuottaa uudelleen, mutta todella hyvää kirjallisuutta on maailmassa jo niin paljon, ettei edes päätoiminen lukija ehtisi niistä lukea kuin murto-osan. Eli uusia kirjoja ei välttämättä tarvita, vaikka paperi tehtäisiin kotimaisista pahnoista.
Pienillä tuilla elävien kirjailijoitten yksi lohtu kuitenkin on suuritukinen puoluekoneisto, joka jakaa osan tukimiljoonistaan myös lehdistölle. Sieltä voi vaikka kirjailija hankkia lisätuloja kolumneja kirjoittamalla.
Otapa tuosta ideasta Tonttikin vaari, niin saat oman taulutelevision.
Muuten tuo epäanalyyttinen maataloustukikritiikki kuullostaa ihan samanlaiselta kuin rasvanahkaisten metallityöläisdemarien höpinä joskus 1970-luvulla, ennen kuin tajusivat nauraa omille asenteilleen vaatiessaan Suomen telakkateollisuuden pelastamista, omaperäisen nokkelasta, valtion tukivaroin.