Suomesta tulee öljyvaltio

***Liikennepolttoaineiden kasvattaminen pelloilla ei ole pidemmän päälle kestävää. Maailma ei riitä sellaiseen.***

Tesla Motorsin blogisivuilla on varsin havainnollinen graafi biopolttoaineiden toivottomuudesta. Nykyisellä tekniikalla voitaisiin korvata n. 50 % nykyään USA:ssa ajetuista maileista viljelemällä etanoliviljaa. Vaadittava pinta-ala on ronskisti enemmän kuin koko Texasin osavaltion pinta-ala.

Niinikään graafi osoittaa , että selluloosapohjaiseen etanoliin (jonka tuotantotekniikka on yhä epävarma) siirtymällä ala putoaisi noin yhteen kolmasosaan. Mikäli sitten korvattaisiin kaikki ajetut mailit selluloosaetanolilla , vaadittava pinta-ala olis taas n. 60 % alkuperäisestä. Kun edelleen lasketaan mukaan myös kaikki maatalous- ja muut vastaavat polttomoottorikäyttöiset työkoneet sekä lentoliikenne , ollaan taas palattu alkuperäiseen graafiin.

***Greenpeacen laskujen mukaan laitokset vaativat Uudenmaan läänin verran öljypalmuviljelyksiä.***

Greenpeacesta on paljon näkökantoja , mutta juuri tässä varmaankin saavutetaan yksimielisyys : käytännössä asiat lienevät siten , että moottoripolttoaineiden korvaaminen vaikka sitten öljypalmulla tahi millä tahansa biopolttoaineella vaatisi kenties Australian mantereen kokoisen pinta-alan.

Tai sitten koko Etelä-Amerikka. Yhdentekevää , urakka on vain niin toivoton että alan yritykset ovat jonkin vuodet päästä asemassa joka on englanniksi laughing stock.

Niin , se linkki :

http://www.teslamotors.com/blog2/?p=22

Palmuöljy ei ole Neste Oilin mainosten mukaista vihreää ihmebensaa, mutta se ei myöskään ole suurin syy Indonesian sademetsien tuhoutumiseen, kuten Greenpeace väittää. Suurin syy ovat laittomat hakkuut ja puun salakauppa.

Oletko Elina käynyt itse Indonesiassa tutustumassa tilanteeseen? Minä olen, ja kovin hiljaiseksi vetävät ne valtavat entiset sademetsät jotka nykyään öljypalmupelloiksi on alennettu...

Kyllä, olen käynyt Indonesiassa useita kertoja. Tänä vuonna olen käynyt siellä kaksi kertaa, mm. Keski-Kalimantanin metsätuhoalueilla (tästä on juttua Vihreässä Langassa 23/2009) ja kansainvälisessä metsäntutkimusinstituutissa Ciforissa. On totta, että öljypalmunviljely laajenee Indonesiassa samaan aikaan kun sademetsät häviävät, mutta metsää hakataan harvemmin puhtaasti palmuöljyviljelysten vuoksi, vaikka tätäkin tapahtuu, varsinkin Sumatralla. Asiantuntijoiden mukaan suurin metsätuhojen syy ovat laittomat hakkuut, joita vauhdittavat Kiinan kysyntä ja se, että Indonesian omien paperi- ja sellutehtaiden puuntarve on yli kaksi kertaa suurempi kuin lailliset hakkuukiintiöt. Laillisetkin hakkuut ovat lisääntyneet 2000-luvulla hallinnon hajauttamisen vuoksi, kun hakkuuluvista on tullut houkutteleva tulonlähde paikallishallinnolle. Usein on vaikeaa tietää, onko öljypalmu muna vai kana. Onko metsä hakattu sen vuoksi vai istutetaanko palmuja valmiiksi ryöstöhakatulle alueelle? Keski-Kalimantanilla on lisäksi ongelmana se, että hakkuulupia myönnetään palmuöljyviljelyksiä varten, mutta öljypalmuja ei sitten viitsitäkään istuttaa, kun puut on myyty hyvään hintaan. Varsinkin Kalimantanilla on paljon hakattuja joutomaita, joille olisi hyvä saada edes niitä öljypalmuja.

Kirjoitettaessa "Se ei kuitenkaan ole mänty eikä kuusi – vaan öljypalmu." ....
"Greenpeacen laskujen mukaan laitokset vaativat Uudenmaan läänin verran öljypalmuviljelyksiä. "

luodaan mielikuvaa, että mänty tai kuusi olisivat jotenkin ekologisempia vaihtoehtoja. Tuo vaadittava pinta-ala mäntyä ja kuusta käytettäessä olisi kuitenkin dramaattisesti suurempi kuin öljypalmua käytettäessä. Muistaakseni numerot menevät suunnilleen niin, että jos täällä halutaan tuottaa 1m^3 nestemäistä polttoainetta puusta, kuluu puuta liki 10m^3. Siis prosessi on sulaa hulluutta. Jos sitä metsää nyt pitää ensinkään energian saamiseksi tuhota, niin se pitää polttaa suoraan.

Anteeksi tyhmyyteni..Jos kaikki öljykentät ja alueet jotka ovat tuhoutuneet öljyn pumppauksen takia ja/tai sen takia että ne on sodan takia tuikattu tuleen jne, niin minkähän kokoisen tuhoalueen siitä saisi aikaiseksi.Siis maata jota ei voi käyttää juurikaan mihinkään ENÄÄ.. Osaako joku kertoa?

Hei,

täällä olikin hyvä keskustelu metsäkadon syistä. Kun Greenpeace aloitti palmuöljykampanjaa, puhuimme pitkään siitä, miten voimme kiteyttää palmuöljyn roolin metsäkadossa. Päädyimme siihen että "palmuöljy on yksi suurimmista syistä" tai "palmuöljyplantaasit ja niihin liittyvät laittomat hakkuut ovat suurin syy". Sen jälkeen on julkaistu useampia kansainvälisiä raportteja, joissa palmuöljy todetaan suurimmaksi, joten näihin raportteihin on varmaan viitattu.

Kuten Elina hyvin kuvasi, asiat kietoutuvat toisiinsa niin, että ykköspaikkaa on vaikea jakaa. Suuressa osassa hakkuita joko käytetään plantaasin perustamista tekosyynä tai rahoitetaan plantaasin perustaminen hakkuilla. Mutta plantaasin perustaminen jonkun muun hakkaamalle joutomaalle on äärimmäisen harvinaista. Plantaasin perustamisesta ensimmäiseen satoon kestää noin viisi vuotta ja niin pitkän hankkeen toteuttaminen lainarahalla on Indonesian rahoitusmarkkinoilla hankalaa. Ja miksipä sen tekisi, kun plantaaseja annetaan perustaa metsiin, jolloin plantaasin perustaja saa tulot puun myynnistä.

Mutta kuten todettua, tilanne riippuu siitä, millä saarella on liikkunut ja keneltä kysyy. Ja todennäköisesti tilanne on taas nyt eri kuin pari vuotta sitten, kun palmuöljyn hinta oli huipussaan.

Varmaa on vain, että jos sekä palmuöljyn että kuitupuun kysyntää ei saada kuriin, metsät menetetään. Kuten asia minulle kiteytettiin sulawesilaisessa kylässä, kohta täällä on syötäväksi vain "kaki meja dan kulit kelapa muda", pöydän jalkoja ja nuoren kookospähkinän kuorta.

Lauri Myllyvirta
Greenpeace

Hyvä juttu Elina. Kolme lisäkysymystä palmuöljyn tuotantoon liittyen askarruttaa minua:
- Miten tehokasta voi palmuöljyn tuotannon settifiointi olla bulkkitavaralle köyhässä kehitysmaassa, kun palmuöljystä iso osa käytetään ruokaöljyn valmistukseen?
- Miten kiinnostuneita paikalliset tuottajat ovat eurooppalaisten palmuöljyn tuotannon ja biopolttoaineen standardeille, jos kiinalaiset tai thaimaalaiset asiakkaat eivät niitä vaadi?
- miten paljon biopolttoaineiden tuotanto vaikuttaa ruokaöljyn hintaan ja siten ruokaturvaan?
Suomen WWF:n analyysit sisältävät paljon tietoa mutta niissä on aivan liikaa oletuksia tuotantoketjun hallittavuudesta.

taitaakin olla se, että loogiseen päättelyyn kykeneviä insinöörejä on joukoissa valitettavan vähän. Puunhalaajahumanistit yrittävät ratkoa tekniikan ongelmia, kera Tontin.

Eikö kuitenkin ole hyvä, että Suomalainen yhtiö on kehityksen eturintamassa. Eiväthän ensimmäisessä aallossa menevät saa vielä kaikkea täysin kohdalleen. Ajattele vaikka metsäteollisuutta. Ei sielläkään ympäristönsuojelu ollut kehityksen alussa kohdallaan, mutta myöhemmin on saatu paljon aikaiseksi.

On siis hölmöä tuomita kehityksen alussa oleva teollisuuden ala.

Lauri Myllyvirta, Greenpeace:
Suuressa osassa hakkuita joko käytetään plantaasin perustamista tekosyynä tai rahoitetaan plantaasin perustaminen hakkuilla. Mutta plantaasin perustaminen jonkun muun hakkaamalle joutomaalle on äärimmäisen harvinaista. Plantaasin perustamisesta ensimmäiseen satoon kestää noin viisi vuotta ja niin pitkän hankkeen toteuttaminen lainarahalla on Indonesian rahoitusmarkkinoilla hankalaa.

Juuri näin. Sumeilematon hakkuu ilman seurauksien hallintaa perustuu tietämättömyydelle ja ahneudelle. Tuo on iso ongelma. Siksi toivonkin, myös palmumetsien tuoton hallinta siirtyy vastuulliselle ostajalle kuten Neste toivottavasti on. Nesten yhdessä vaikkapa Stora Enson kanssa voi saada aikaan muutoksen hyvään suuntaan. Metsistä elantonsa saava metsäyhtiö voi käyttää asiantuntemuksensa monikymmenvuotisen kierron kanssa istutuksesta sadon korjuuseen. Sosiaaliset vaikutukset toki on huomioitava esimerkiksi FSC sertifioinnilla.

Aikoinaan Suomessakin peltoja raivattiin kaskiviljelyllä polttamalla metsiä. Onneksi nykyään metsien arvo on nähty myös vuosikymmenien kierrossa eikä ryöstöpoltto tai -hakkuu toivottavasti pian onnistu missään maapallon kolkassa, ei Aasiassa ei Euroopassa.

***Anteeksi tyhmyyteni..Jos kaikki öljykentät ja alueet jotka ovat tuhoutuneet öljyn pumppauksen takia ja/tai sen takia että ne on sodan takia tuikattu tuleen jne, niin minkähän kokoisen tuhoalueen siitä saisi aikaiseksi.Siis maata jota ei voi käyttää juurikaan mihinkään ENÄÄ.. Osaako joku kertoa?***

No , mikäpä siinä.

Katsele ensiksi vaikkapa tätä Spindletopin "autiomaata".

http://www.geoexpro.com/sfiles/33/34/1/file/historyofoil.pdf

Toiseksi vilkaise vaikkapa Saudi Aramcon omaa kuvagalleriaa.

http://www.saudiaramco.com/irj/portal/anonymous?favlnk=%2FSaudiAramcoPub...

Tai miksipä ei vilkaista Shaybahin videota ...
http://www.youtube.com/watch?v=RJztP-Zy7zc

____________________________________________

Kaiken kaikkiaan öljy , vaikka se onkin paha ympäristöongelma jonkin aikaa , ei ole mikään lopullinen katastrofi. Öljy on loppujen lopuksi luonnontuote , ja vaikka tuhot ovatkin paikallisesti pahoja eivät ne silti ole mitään lopullisia.

Toinen asia on , että esimerkikisi Saudien Empty Quarter (tyhjä neljännes) on aina ollutkin autiomaata jossa ei koskaan ole mitään viljeltykään.

Hei,

Vaikka Nesteen käyttämä alihankkija hoitaisi oman tonttinsa miten hyvin (mikä ei tällä hetkellä ole tilanne), niin se ei riitä. Näin homma toimii Indonesiassa - Nesteen tai muun "vastuullisen" länsimaisen firman alihankkija ostaa vanhan, tuottavan plantaasin ja aiempi omistaja tai joku muu raivaa sademetsään uuden. Lopputuloksena on sademetsien hävitys ihan yhtä varmasti kuin jos Nesteen työntekijä laulattaisi sahaa.

Trooppisen sademetsän uudistaminen sademetsäksi on huomattavasti vaikeampaa kuin boreaalisten metsien. Avohakkuumetsätalous ei siellä toimi senkään vertaa kuin täällä.

Terveisin,

Lauri Myllyvirta

Lauri Myllyvirta: Vaikka Nesteen käyttämä alihankkija hoitaisi oman tonttinsa miten hyvin (mikä ei tällä hetkellä ole tilanne), niin se ei riitä. Näin homma toimii Indonesiassa - Nesteen tai muun "vastuullisen" länsimaisen firman alihankkija ostaa vanhan, tuottavan plantaasin ja aiempi omistaja tai joku muu raivaa sademetsään uuden.

Siksi onkin tärkeää määritellä itse ongelma. Ja löytää keinot ratkoa se. Pikaisesti.

Ongelma vaikuttaa kaupalliselta, poliittiselta ja hallinnolliselta, monitahoiselta. Miksi sademetsiä voi tuhota ilman asianmukaisia lupia ja sääntöjä jättää noudattamatta? Eikä alueita omista/hallitse kukaan? Eikö valtio pidä huolta vaallisuudestaan?

Hyvin asiansa hoitamaan pyrkivien yhtiöiden syyttäminen teoista jotka eivät ole heidän vastuullaan edellyttää sitä, että valtasuhteiden annetaan muodostua uudelleen. Miten valtiot saadaan välittämään varallisuudestaan, miten rahoitetaan jo nyt tuhotun sademetsän hyötykäyttö tai ennalleen palauttaminen?

Kuten Vihreä Lanka kirjoittaa - Nesteen rooli siellä saattaa jopa edistää sademetsien suojelua. Arvelen että nykyisin tuotteelle on sirpaleituneita ostajia jotka eivät pääse hallitsemaan tuotantoa. Kauppa on kaaoksessa. Kaaos aiheuttaa hävitystä. Ei ole edes tuottajan etu ylläpitää hävityskierrettä. Alueelle tarvitaan taitavia metsäyhtiöitä. Kun ostoerät keskittyvät paremmin, isolle ostajalle muodostuu valtaa vaikuttaa tapahtumiin. Pitäisikö keskitetty, hallittu raaka-ainepörssi kaaoksen kurissa?

YK:n arvion mukaan käytännössä kaikki Indonesian sademetsät ovat mennyttä vuoteen 2011 mennessä. Sumatran orangit kuolevat tällä menolla sukupuuttoon jo viiden vuoden sisään.

Palmuöljyn tuotannon ongelmat ovat tosiaan monitahoiset. Yritykset saavat hakkuuoikeuksia alueille, jotka Indonesian lain mukaan kuuluvat alkuperäisille asukkaille. Siitä huolimatta suuryritykset saavat luvat raivata alueille plantaaseja.

Neste Oilin ajama palmuöljyn kasvava kysyntä polttoaineeksi lisää painetta perustaa yhä lisää plantaaseja sademetsiin. Palmuöljyn tuotanto ei ole mahdollista kestävästi laajassa mittakaavassa, sillä pienviljelijät jäävät ja ovat jo todella pahasti jääneet massiivisesti laajentavien suuryritysten jalkoihin.

Esimerkiksi VTT:n tuoreessa tutkimuksessa liikenteen biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista todetaan, että palmuöljytonnin päästöt voivat olla moninkertaiset dieseltonniin nähden, eikä palmuöljyn sertifioinnista ole juuri mitään apua. Raportissa on myös kuvattu palmuöljyn tuotannon muita ympäristövaikutuksia.
Katso sivut 92-98. Erityisesti 92 ja 93.

http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2009/T2482.pdf

Useat viimeaikaiset tutkimukset puhuvat samaa kieltä siitä, että palmuöljystä tehdyn polttoaineen ilmastovaikutukset ovat katastrofaaliset. Kasvavan kysynnän vuoksi Indonesiassa on juuri muutettu lakia niin, että myös turvesuoalueita saa ryhtyä raivaamaan plantaaseiksi, ja se tapahtuu kuivaamalla ja polttamalla.

Kysyntä kasvattaa tarjontaa. Suomalainen valtionyhtiö Neste Oil haluaa maailman suurimmaksi biopolttoaineeen valmistajaksi ja tulee tarvitsemaan ainakin kaksi miljoonaa tonnia palmuöljyä vuosittain, kun rakentamansa maailman suurimmat biopolttoainelaitokset ovat valmiit. Mitään muuta raaka-ainetta ei tällaisia määriä ole tarjolla ainakaan kymmeneen vuoteen.

Maija Suomela
Greenpeace

Jännittävää, miten luonnonsuojeluun pyrkivät päätyvät eri valintoihin jotka ovat ristiriidassa keskenään.

Minä näen uusiutuvan polttoaineen mahdollisuutena kulkea uuteen suuntaan. Uusi suunta kääntyy pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä kohti uusituvia polttoaineita.

Ehkä näkemyserot johtuvat myös siitä, yhdistäänkö näkemyksensä isompaan kokonaisuuteen, vai keskittyy yksinomaan palmuöljyyn.

Neste on monissa poliittisissa päätöksissä tunnustettu vastuulliseksi yhtiöksi, jonka tavoitteiden kyseenalaistaminen pitäisi perustella myös liiketoiminnan ehdoista käsin ja globaalin tuotannon lähtökohdista. Mm. pääkaupunkisedun joukoliikenteessä hyödynnetään uusia polttoaineita.

Valitettavasti energia-ala on yhä keskittynyt fossiilisten raaka-aineita hyväksikäyttävään toimintaan. Nestemäisten polttoaineiden käyttöä on saatava vähenemään samaan aikaan kun raaka-aineissa on siirryttävä uusiutuviin biomateriaaleihin.

Liikenteen osalta sähkökulkuneuvot vaikuttavat olevan kapasiteetiltaan pienten kulkuneuvojen paras vaihtoehto, mutta rahtialukseen ei voi pakata valtavaa määrää akuja jotka kuljettavat sen valtamereltä toiselle. Raskas kalusto kulkee todennäisesti polttomoottoreilla vielä pari sataa vuotta. Kylmissä osissa eurooppaa, amerikkaa ja aasiaa sähköautot on lisäksi lämmitettävä. Siihen sopii hyvälaatuinen diesel.

Fossiilisita polttoaineista on päästävä eroon. Mikäli sen käyttö jatkuu nykyisellään, ei vain Sumatran orangit, vaan kaiken elollisen säilyminen maan pinnalla kyseenalaistuu.

On vain poliittista realismia kulkea nyt suuntaan, jossa Kaakkois-Aasian kansat pääsevät hyödyntämään luonnonrikauksiaan kuten fossiilista raaka-aineista ovat hyötyneet öljyvaltiot.

Ehdottamani uusi raaka-ainepörssi ja sen hallinta on perusta, johon voi rakentaa kestävän ja globaalin liiketoiminta-alan. Pörssistä ostavien yhtiöiden kyky vaikuttaa kestävään kehitykseen on parempi kuin nykyinen meikkien, ihovoiteiden ym. käyttöön perustuva raaka-aineiden ryöstö alkuperäiskansoilta sademetsätuhoineen. Hallitsematonta ryöstöhakkuuta ja maan polttoa en hyväksy.

Kaksi ihmistä voivat uskoa pyrkivänsä hyvään vaikka heidän toimenpiteensä olisivat täysin päinvastaiset. Arvostan kaikkea keskustelua joka auttaa meitä hahmottamaan ongelmien luonteet ja tekemään kestäviä ratkaisuja tulevaisuden ihmisten puolesta.

Fossiilisita polttoaineista on päästävä eroon. Mikäli sen käyttö jatkuu nykyisellään, ei vain Sumatran orangit, vaan kaiken elollisen säilyminen maan pinnalla kyseenalaistuu.

Näin ne arvostukset vaihtelevat. Itse taas arvostan yhden orangin hengen ja elämän n. miljoonan jormaliuksen arvoiseksi. Minulla on tälle myös hyvä perustelu, jokaista orankia kohden maapallolla on miljoona jormaliusta:

Orangit ovat hyvin uhanalaisia lajeja ja niiden lukumäärä on romahtanut. Sumatranorankeja on noin 7 000, ja eräät tutkijat arvelevat, että elinkykyiset kannat menetetään vuonna 2020. Metsänhakkuut, kaivostoiminta ja metsäpalot tuhoavat niiden elinympäristöä. Orankien asuttamia metsiä on raivattu riisipelloiksi ja öljypalmun viljelyyn.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Orangit

Frank: "Itse taas arvostan yhden orangin hengen ja elämän n. miljoonan jormaliuksen arvoiseksi. Minulla on tälle myös hyvä perustelu, jokaista orankia kohden maapallolla on miljoona jormaliusta"

En pahoita mieltäni, Frank, vaikka esititkin tyypillisen peitellyn uhkauksen, sillä et ole yksin. Sinunlaisia maailmassa riittää. Ihmisen arvo on vähäinen. Suomessa miehiä ei arvosteta edes orangin arvoiseksi, sillä vain mies voidaan määrätä lain voimalla menettää henkensä sotapalveluksessa, orankia ei määrätä. Ei myöskään naista.

Mutta nyt itse asiaan - taisit ymmärtää minut väärin. En ole missään vaiheessa sanonut, etten arvosta orankien elämänolosuhteiden säilyttämistä. Väärin. Arvostan. Haluan suojella sademetsiä. Totesin vain tosiasian, että maapallon tuhoutuessa elottomaksi kuumaksi palloksi, kuolevat niin orangit kuin ihmiset ja muu elollinen. Tämä tapahtuu mikäli ilmakehään syydetyt kaasut romahduttavat sen.