Sanoista tekoihin

17.12.2015 11.15

Lasse Leipola

Pariisissa syntyi viime lauantaina uusi, historiallinen kaikkia maita koskeva ilmastosopimus. Mistä tahansa näkökulmasta katseltuna sopimus on kaukana täydellisestä, mutta se on odotuksia parempi ja hyvin todennäköisesti paras mahdollinen.

Tässä jutussa esitellään, mitä Pariisin sopimus pitää sisällään ja miltä se näyttää Suomen, planeetan ja liike-elämän kannalta. Nämä nostot on sijoitettu niihin kohtiin sopimus, joista kyseinen kirjaus löytyy.

Varsinaisen 12-sivuisen sopimuksen lisäksi Pariisissa hyväksyttiin niin sanottu osapuolikokouksen päätösteksti. Vaikka se ei sido juridisesti, on se kuitenkin kaikkien maiden hyväksymä teksti, jossa on mukana merkittäviä linjauksia.

Siinä todetaan, että nykyiset päästövähennyssitoumukset johtavat 55 gigatonnin päästöihin vuonna 2030, kun kahden asteen tavoitteen kannalta yläraja on 40 gigatonnia. Tämän vuoksi vähennyssuunnitelmia tarkastellaan uudelleen jo vuonna 2018, jolloin myösö arvioidaan, mitä vaaditaan 1,5 asteen saavuttamiseen. Uudet kansalliset päästövähennyssuunnitelmat jätetään 2020. Ilmastorahoitukselle asetetaan vuoteen 2025 mennessä uusi määrällinen tavoite, joka on enemmän kuin vuodelle 2020 sovittu sata miljardia dollaria.

Yksi sopimuspaketin suurimmista heikkouksista on se, ettei laiva- ja lentoliikenteen päästöjä mainita lainkaan.

Tärkeintä Pariisin lopputuloksessa ei kuitenkaan ole se, mitä on saatu paperille vaan siihen johtanut prosessi. Lähes kaikki maailman maat ovat vuoden aikana tehneet kirjalliset ilmoitukset omasta ilmastopolitiikastaan. EU:n kohdalla tämä tarkoittaa ainoastaan aiemmin päätetystä politiikasta raportoimista, mutta kymmenissä maissa Pariisin kokoukseen valmistautuminen on tarkoittanut, että ilmastopolitiikkaa on alettu ensimmäistä kertaa todella harjoittaa.

Kaikki tämä on mukana Pariisin sopimuksessa

Alku: Julistusosa, jossa todetaan erilaisia periaatteita kuten ihmisoikeudet, mutta joka ei kuitenkaan sido osapuolia.

1. artikla Sopimuksessa käytettyjen käsitteiden määritelmät.

2. artikla Sopimuksen tavoite: lämpenemisen rajoittaminen kahteen asteeseen.

3. ja 4. artikla Varsinaiset päästövähennykset kansallisten tavoitteiden mukaan.

5. artikla Hiilinieluista huolehtiminen.

6. artikla Yhteistyö päästövähennysten ja sopeutumisen saavuttamiseksi.

7. artikla Sopeutuminen ilmastonmuutoksen vaikutuksiin.

8. artikla Ilmastonmuutoksen aiheuttamien vahinkojen ja menetyksien korvaaminen.

9. artikla Ilmastorahoitus.

10. artikla Puhtaan teknologian kehittäminen ja jakaminen.

11. artikla Haavoittuneimpien maiden kyky hillitä ilmastonmuutosta ja sopeutua sen vaikutuksiin.

12. artikla Ilmastovalistus ja tiedonsaannin takaaminen.

13. artikla Ilmastotoimien läpinäkyvyys.

14. artikla Toimien riittävyyden tarkastelu.

15. artikla Sopimuksen toimeenpanon valvonta.

16. artikla Sopimuksen alaisten kokousten säännöt.

17. artikla Sihteeristö.

18. ja 19. artikla Aiemmissa sopimuksissa perustettujen, esimerkiksi päätöksentekoa tukevaa tietoa tuottavien elinten tunnustaminen.

20. artikla Sopimuksen allekirjoittaminen on mahdollista New Yorkissa 22.4.2016 alkaen.

21. artikla Sopimus astuu voimaan, kun vähintään 55 maata, jotka kattavat vähintään 55 prosenttia päästöistä on sen ratifioinut.

22.–24. artiklat Suhde aiempiin sopimuksiin.

25. artikla Sopimuksessa noudatetaan ääni per maa -periaatetta.

26. artikla Sopimuksen säilyttämisestä vastaa YK.

27. artikla Sopimukseen ei voi liittyä ehdollisesti.

28. artikla Sopimuksesta irtautuminen.

29. artikla Kielet, joille sopimus on käännetty

Lisää Pariisin sopimuksesta ja ilmastoneuvotteluista osoitteessa vihrealanka.fi/cop21.

Tweet