Jätteiden hyötykäyttöaste 95%, onko se Euroopan ennätys?

Jätehuollon toimiva malli löytyy Jämsästä, jossa jätteiden hyötykäyttöaste on 95 % , kun maan ja Euroopan keskiarvo on alle puolet tästä. Erinomaisen toiminnan selitys on innovatiivinen lajittelu joka myös työllistää. Yksityisen jätehuoltoyrityksen vuosikymmenien kehitystyön tuloksena seutukunta voi ylpeillä hyvän ympäristöhallinnan mallisetuna koko jätehuoltoketjullaan.

Kaiken jätteen polttolaitoksia ei haluta naapuriksi, eikä huonosti palavan jätteen poltto ole järkevää.
Jämsän mallissa jätteiden syntypistelajittelussa poltettava materiaali erotellaan ja laitoksen prosessoinnissa siitä tehdään raf- luokan polttoainetta, tämä selittää osittain korkean hyötykäyttöasteen.

Kotitalouksien huolellinen lajittelu on toiminnan lähtökohta. Pientaloalueiden jätekimpoilla on myös merkittävä osuus alkutuotannossa. Esimerkiksi Jämsänkosken Orivuoren jätekimpassa on lähes neljäkymmentä osakasta, jotka ovat omalla kustannuksellaan rakentaneet katoksen johon lajitellaan kotitalousjätteet kuuteen eri keräilyastiaan.

Kimpat ovat asiakassuhteessa sopimusperusteiseen jätehuoltoyhtiöön joten toiminta ei rasita kaupunkia mitenkään. Ympäristötehokkuuden lisäksi toiminta on myös kustannustehokasta. Katoksesta aiheutuneet kustannukset on ajat sitten kuoletettu. Kimppatoiminnan lisäämisellä hyötykäyttöastetta voitaisiin vieläkin lisätä.

Valtakunnassa jätehuollon ongelmat ovat päivittäin esillä. Jämsän malli on hyvä esimerkki miten kestävän kehityksen jätehuolto voidaan järjestää. Valitettavasti valtakunnallisen Jätelaitosyhdistyksen ja virallisen tahon kehityspyrkimykset eivät ole linjassa jo käytännössä todetun hyvän jätehuoltotoiminnan kanssa.

Esko Järvenpää Omakotiyhdistys Jämsä.