Mikä ilmastonmuutos?

Vaikuttaa siltä, että se mitä on tapahtumassa pohjolassa on säätilojen yhä sattumanvataisempi vaihtelu. Kesät sateistuvat? Tai talvet vastaavasti lämpenisivät? Lumiraja pakenisi yhä ylemmäs puhjoiseen, eikä Helsingissä enää koettaisi "vanhanajan" pakkastalvia.

Huolimatta koleahkosta kesästä on ilmastonmuutos varmaan jo näkyvä asia meilläkin. Kaksi perättäistä samankaltaista vuotta ei vielä todista pysyvästä tai etenevästä ilmastonmuutoksesta, mutta pidemmän ajan tarkastelu osoittaa muutosta tapahtuneen. Kuluva vuosi sekä edellinen vuosi ovat olleet sääoloiltaan toistensa kaltaiset ja aiemmin totutusta poikkeavat. Aikainen kevät, joka kuitenkin pitkittyy kylmien öiden johdosta, kuiva alkukesä ja sateinen, pitkä, lumeton syksy ja erittäin vähäluminen leuto talvi... Enpä muista että olisin koskaan aikaisemmin kerännyt voikukkia (siis kukkivia kukkia) kaninruuaksi lokakuussa.

On se melko uskomatonta, että aina löytyy ilmastosta keskustelemaan joku, joka kuvittelee paikallisen säätilan oleva sama asia kuin ilmasto.

Kyse ei voi olla siitä, että oikeaa tietoa ei olisi saatavilla, vaan siitä, että sitä ei kyetä omaksumaan.

"Kyse ei voi olla siitä, että oikeaa tietoa ei olisi saatavilla, vaan siitä, että sitä ei kyetä omaksumaan."

Tietoahan useinmiten tarvitaan omien käsitysten vahvistamiseen eikä uuden tiedon omaksumiseen. Toistuvat "tavanomaisuudesta poikkeavat" sääolosuhteet ovat omiaan johtamaan analogioihin ja yksinkertaistamiseen. Kuitenkaan, tietoa siitä, että ilmastossa tapahtuvat muutokset eivät ole yhteydessä paikallisten sääolosuhteiden vaihteluun ei ole tullut vastaan. Ainakaan helposti pureskeltavassa muodossa. Tässähän meillä on open forum käytettävissä kaikille selväsanaisille asiaan vihkiytyneille!

Ilmaston ja sään "raja" ei tietenkään ole tarkka.

Kun puhutaan päivän, viikon tai vuoden lämpötiloista ja sateista omalla mökillä tehtyjen satunnaisten havaintojen perusteella, voidaan turvallisin mielin todeta, että puhutaan sääilmiöistä.

Kun puhutaan vuosikymmenien pituisista maailmanlaajuisista mittaussarjoista sään muuttujien suhteen, puhutaan ilmastosta.

Näillä on luonnollisesti yhteys, mutta paikallisesta säätilasta ei voi päätellä ilmaston tilaa tai muutosta, eikä ilmastonmuutoksesta voi päätellä paikallista säätilaa.

Jos aloitusviesti ei ollut provo, niin voimme varmuudella pitää sitä sääpuheena, ei puheena ilmastonmuutoksesta.

On muuten ilmoja pidellyt...

Satelliitti on käytännössä ainoa tapa mitata laajojen jääalueiden käyttäytymistä. ERS-datan mukaan mittausjaksona Grönlannin mannerjäätikkö kasvoi paksuutta keskimäärin 5,4 cm vuodessa. Kuten runsaasti uutisoitiin reuna-alueilla jäätikkö oheni ja virtaus kohti merta kiihtyi massan kasvaessa.

Jäätikön paksuneminen johtuu lisääntyneistä lumisateista. Sama mekanismi, joka loi jääkauden jäätiköt. Grönlannissa on jäätä keskimäärin 2,3 km paksuudelta.

http://www.eurekalert.org/pub_releases/2 005-11/esa-eas110405.php

Vuoden 2002 jälkeen globaali ilmasto on viilennyt, joten Grönlannin jäätikön kasvu mitä todennäköisimmin jatkuu edelleen. Se peittäa 81 % saaresta ja vuotuinen keskilämpötila on -25 astetta.

http://hadobs.metoffice.com/hadcrut3/dia gnostics/global/nh+sh/monthly.png

Pohjoinen merijää kävi viime vuonna 30 v. mittaushistorian alhaisimmassa lukemassa. Tänä vuonna oltiin lähes samoissa luvuissa, vaikka kesä oli poikkeuksellisen kylmä. Sulamisen kerrotaankin johtuvan tuulista ja merivirroista, jotka ajavat jäätä etelään sulamaan.

Etelämantereen ympärillä merijää on kasvanut 0,6 % vuosikymmenessä koko edellisen lämpenemisjakson 1978-1998. Vuonna 2007 etelässä sitä olikin ennätyksellisen paljon.

http://arctic.atmos.uiuc.edu/cryosphere/ IMAGES/current.anom.south.jpg

Tämän jälkeen ei liene yllätys, että etelässä mannerjääkin on paksuntunut? Tosin Antarktiksen niemimaalla on sulanut, mutta varsinainen jäämassa on muualla. Etelämantereella on 90 % maapallon mannerjäästä.

http://www.sciencemag.org/cgi/content/ab stract/308/5730/1898

Hämmästyttävää kyllä, jään kasvun kerrotaan johtuvan ihmisperäisestä ilmastonlämpenemisestä:

http://environment.newscientist.com/arti cle/dn14724-antarctic-sea-ice-increases- despite-warming.html?DCMP=ILC-hmts&n sref=news6_head_dn14724

Vihreälangan otsikossa (08.08.08)lukee: Ilmastonmuutoksen epäilijät kuolevat sukupuuttoon.
Mistä löytää ne tutkimukset johon tämä väite perustuu? Mistä löytää ne tutkimukset jotka osoittavat että kaikki ilmastotieteen tutkijat ovat yksimielisesti sitä mieltä että hiilidioxiidi on pääasiallinen syy ilmaston muutokseen?

Väitettä, että toisinajattelijoiden määrä harvenee, ei voi mitenkään perustella tutkimuksella joka osoittaa että toisinajattelijoita ei ole olemassa.

Päinvastoin.

Vain sellainen joukko voi harventua, jonka olemassaolo voidaan osoittaa.

Pekka
Taisit antaa melko ylimielisen vastauksen. Minä kuulun siihen joukkoon, siis se on olemassa. En ole yksin. Lue esimerkiksi http://www.dt.se/opinion/debatt/article350925.ece
Jos luulet tietäväsi enemmän kuin tämä joukko niin voisit ehkä antaa asiallisen vastauksen seuraavan kerran.

Minähän vain ihmettelin epäloogista kysymyksenasetteluasi.

Enkä epäile hetkeäkään, että itse tietäisin enemmän kuin viittaamasi joukko.
Uskon vain, että tuhannet ilmastitutkijat tietävät vielä enemmän kuin kyseisellä listalla esiintyvät ihmiset.

Minulla ei ole pätevyyttä arvioida edes yksittäistä tieteellistä ilmastotutkimusta, saati että pystyisin jotenkin evaluoimaan ilmastotutkimusta kokonaisuutena.

Maalaisjärjellä voin kuitenkin arvioida todennäköisemmäksi sen, että tiedeyhteisön suuri enemmistö on lähempänä totuutta.

Siis takaisin kysymykseen: Mistä tiedät että tiedeyhteisön suuri enemmistö on jotain mieltä?
Vastaus joka perustuu maalaisjärkeen ei kelpaa.

Vieroksun hieman tuota vaatimusta rajoittaa järjen käyttöä vastattaessa.

Minusta hyvä osoitus tiedeyhteisö paradigmasta on tuo esittämäsi lista.
Listahan on vai aavistuksen pidempi kuin niiden lista, jotka uskovat maapallon olevan litteä.
Siitä huolimatta listalla on suuri joukko nimiä, joilla ei ole mitään merkintää heidän koulutuksestaan, eli asemastaan tiedeyhteisössä.

Jos ihmisellä ei itsellään ole mitään alan koulutustä, niin on hullua että hän pyrkii muodostamaan kuvan mahdollisesta ilmastonmuutoksesta keräämällä "raakadataa" keittiön ikkunasta tai edes alkuperäisiä tieteellisiä julkaisuja tutkimalla.

Rationaalisesti toimiva maallikko valitsee maalaisjärjellä ne asiantuntijat joihin uskoo.

Turhauttavaa
Minä kuulun siihen joukkoon, joka lukee näitä raportteja ja minulla on sen verran koulutusta, että ymmärrän suuren osan siitä, mitä niissä sanotaan. Siksi on vähän turhauttavaa tulla epäsuorasti verratuksi niihin, jotka uskovat maailman olevan litteä.
“Rationaalisesti toimiva maallikko valitsee maalaisjärjellä ne asiantuntijat joihin uskoo”. Ja keskustelee näin ollen samalla tasolla kuin keittiöpöydän ilmastoexpetti. Hyvä näin, mutta esitin vakavan kysymyksen.Tarkennan kysymyksenasetteluani: Mihin perustuu se ehdoton varmuus, että CO2 on pääasiallinen syy ilmastonmuutoksiin? Entä varmuus siitä, että tämän tiedon epäilijöiden määrä vähenee?
Osoitteessa http://www.jamstec.go.jp/frsgc/research/d5/jdannan/survey.pdf löytyy yksi vakavasti otettava vastaus kysymykseeni. Muita enemmän tai vähemmän vakavasti otettavia vastauksia löytyy googlamalla “AGW poll”. Koska tämä on “uskovaisten” foorumi, luulin saavani enemmän faktaa ja tietoa täältä. Toistaiseksi laihalla tuloksella.

Minun lähtöoletukseni on, että ihminen, joka ei osaa nimeään kirjoittaa, voi olla peruskoulutukseltaan mitä hyvänsä. Täysin riippumatta siitä, mitä hän puskasta huutelee.

Kysyit: "Mihin perustuu se ehdoton varmuus, että CO2 on pääasiallinen syy ilmastonmuutoksiin?"

Ei mihinkään. Ehdoton varmuus ei edes kuulu tieteeliseen ajatteluun. Tieteellisessä ajattelussa on aina oltava valmis muuttamaan paradigmaa, mikäli riittävää näyttöä vallitsevaa käsitystä vastaan löydetään.
Jos maallikko kuvitteleen löytävänsä sen näytön nettiä selaamalla, niin se kertoo ainoastaan nettisurffarista itsestään.

Olen täysin samaa mieltä koskien tieteellistä ajattelua ja ihmettelen vain usein esiintyvää varmuutta asiassa.
Keskustelu lähti kuitenkin Vihreän Langan otsikosta ja artikkelista, jossa väitettiin, että epäilijöiden määrä vähenee. Alkuperäinen kysymykseni oli; Mihin tämä väite perustuu?

Luulen että se perustuu aivan arkipäiväiseen havainnointiin.
Suomessa tosin ei juurikaan ole vähentymistä tapahtunut, koska kaikki kolme omalla nimellään esiintyvää "skeptikkoa" ovat edelleen hengissä, eikä ole mitään viitteitä että heidän mielipiteisiin voisi jatkossakaan ulkopuolelta tulevalla informaatiolla vaikuttaa.

Myöskään ilmastotutkijoiden kohdalla ei Suomessa ole vähentymista havaittavissa, koska väheneninen vaatisi ensin yhden tutkijan, joka voisi sitten vähentyä.

Luulen että artikkelissa katsottiin asiaa Suomea laajemmasta näkövinkkelistä.

On melko turhaa jatkaa tätä “keskustelua”. Voidaan kuitenkin todeta, että Pekan maailmassa skeptikoiden määrä on nyt kokemassa hurjan, yli 30 prosentin nousun.
Voin mainita, että otin yhteyttä Jari Haapalaan koskin tuota lausuntoa eikä hän hyvin kohteliassa vastauksessa hänelle vieraalla kielellä mitenkään painottanut skeptikoiden lukumäärää eikä muutenkaan esiintynyt ylimielisesti.
Tämän keskustelun kautta tuli myös todettua, että ei anakaan toimituksen puolesta karsita eriäviä mielipiteitä, vaikka eräs keskustelija yrittää tukahduttaa ne heti kättelyssä.
Lopuksi esitän haasteen:

A. Jos 10 vuoden päästä edelleen ollaan sitä mieltä, että pääosa (yli 50%) ilmaston viime aikaisista vaihteluista (1950- ) johtuu hiilidioxiidista, lupaan tukea puolen kuukauden nettoeläkkeelläni HYKS:in lastenklinikkaa, osasto 10.

B. Väitän että ne tekijät, jotka pääosin vaikuttavat maailman ilmastoon, ovat vaihtelut auringon säteilyssä, hiukkasvirroissa ja sen magneettikentässä. Lisäksi ilmastoon vaikuttavat vaihtelut kosmisessa säteilyssä, vulkaaniset tapahtumat ja erilaiset vaihtelut valtamerten lämpöjakautumissa + mahdollisesti tänään vielä tuntemattomia tekijöitä. Hiilidioxidin vaikutus on alle 10 %.

Löytyykö halukkaita, jotka lupaavat tehda vastaavan lahjoituksen jos B-kohdan väite 10 vuoden päästä osoittautuu oikeaksi?

Keskustelu minun puolestani loppuu tähän. Jos joku haluaa yhteyttä minuun, koskien yllä olevaa haastetta, tai muuten vain, niin minut löytää osoitteesta:
hans.ekblom@vantaa.fi

Tää kannattaa kattoa

http://ohjelmat.yle.fi/mot/etusivu

Hyväksykää VIHERPIPERTÄJÄT totuus. Ilmastonmuutosta ei olemassa. Itse uskon Sarah Palinin tavoin että se on satua. Satusedät lopettakaa satuilu. Lasten tunti on ohi.

Joskus aikoinaan tiedeyhteisö oli sitä mieltä , että maapallo on litteä. Aina oletetaan jotain, laskeskellaan jotain. Maapallo on ollut niin paljon kauenmin olemassa ja kaikki mittaustulokset ovat viimeiseltä 200 vuodelta, siis hyttysen läjä maapallon iässä. Todennäköisesti maapallon omaa vaihtelua kaikki mitä viimeisteltä muutamalta sadalta vuodelta tiedetään. Olisi mielenkiintoista nähdä, mitä mieltä 200 vuoden kulutta tutkijat ovat. Ollaan ehkä taas jääpeitteen alla!! tai siten ei.

"Joskus aikoinaan tiedeyhteisö oli sitä mieltä , että maapallo on litteä."

Aivan, ja nykyisi ajatusta kannattaa kourallinen skeptikoita.
http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/international_flat_earth_research_soci...

Ajattelun perusteissa on muuten paljon yhteistä eräiden toisten skeptikoiden kanssa.

Joopa joo, kuka kertoo missä vaiheessa ilmasto on ollut vakaa ja muuttumaton.

Miksi ilmaston pitäisi olla joskus ollut vakaa ja muuttumaton?

Ilmasto on vaihdellut enemmän tai vähemmän ja erilaisista syistä. On ollut katastrofaalisen nopeita muutoksia, joiden seurauksena on ollut massasukupuuttoja, ja on ollut hitaamman muutokseen aikoja, jolloin biodiversiteetti on kasvanut.
Katastrofeja ovat ilmeisesti aiheuttaneet mm. asterodit ja tulivuoritoiminta. Nyt ihminen voi olla liittymässä tämän listan jatkoksi ja olla siis hävittämässä omaakin lajiaan silkkaa typeryyttään ja ajattelemattomuuttaan.

J.Kalmiston kysymyksessä on mielestäni implisiittisesti ajatus, että jos ilmasto on vaihdellut ilman ihmisen vaikutusta, niin ihminen ei voi ilmastoa vakavasti muuttaa.
Logiikka menee siis niin, että jos tuuli voi keikuttaa venettä ja sen kaataa, niin se osoittaa että ihminen ei voi niin tehdä.

Luulen että ilmastoskeptikot ovat yliedustettuna juhannuksen hukkumistilastoissa. Ehkä heitä juuri sen vuoksi on niin vähän ;)

Eiköhän hiilidioksidin määrän lisääntyminen ilmakehässä tarkoita sitä, että jotain tapahtuu. Sateinen kesä kyllä kertoisi juuri ilmastonmuutoksesta: lisääntynyt haihtumiseen käytettävissä oleva energia lisää sateisuutta, ja niin on siis käynytkin. Talvista tulee lämpimämpiä. Mutta paikallinen muuttuminen, esim. Golf-virran muutokset, voi kääntä asian HETKEKSI toisinkin päin.

Tarkennusta. Ilmastonmuutos on olemassa. Se on ollut olemassa jo ennen ihmistä. Kysymys koskee ainoastaan sitä onko se ihmisen aiheuttamaa vai luonnollista kehitystä.
Itse kuulun ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen epäilijöihin. Tässä muutama pointti jotka riittävät ainakin minulle.
1) Ihmisen osuus koko maapallon hiilidioksidin tuotannosta on noin 5-8 prosentin luokkaa.
2) Ei ole selvyyttä siitä että nouseeko hiilidioksidin määrä lämpenemisen myötä, vai nouseeko lämpö hiilidioksidin kasvun myötä. Hiilidioksidin määrä ilmakehässä ja maapallon lämpötila korreloi kyllä.
3) On olemassa tutkimuksia jotka osoittavat auringon aktiivisuuden korreloivan maapallon lämpötilan kanssa.
4) Marsin napajäätiköiden on osoitettu sulavan ja kasvavan samaa tahtia maapallon napajäätiköiden kanssa.
5) Ilmastotutkimus on äärimmäisen poliittinen aihe. Pistää kriittisemmäksi tutkimuksia kohtaan. Esim. IPCC on todettu olevan läpeensä poliittinen järjestö.

On totta, että ilmastonmuutos on erittäin vaikea asia tutkia, kun ilmakehä on niin monimutkainen kokonaisuus ja herkkä monenlaisille palautemekanismeille. Itse olen meteorologi, mutta en kuitenkaan ilmastotutkija, enkä siis ole perillä viimeisimmistä alan tutkimustuloksista. On kuitenkin eräitä perusasioita, jotka pitäisi kaikkien tietää.

Yksittäisistä lämpimistä kausista ei voida tosiaan päätellä, että ilmasto olisi muuttunut, mutta ei myöskään, ettei olisi muuttunut. Ilmaston muuttuminen todetaan pidemmän ajan keskiarvoista, kuten tiedepiireissä on tehtykin. Ilmastomallejakin on mahdollista ajaa tietokoneella niin, että esimerkiksi hiilidioksidin ja/tai muiden kasvihuonekaasujen määrää mallissa lisätään ja katsotaan, mitä se vaikuttaa eri suureisiin, kuten lämpötilaan, sateisuuteen, tuulisuuteen jne.

Ilmasto on valitettavasti tähän asti karkeasti ottaen melko hyvin noudattanut niitä ennusteita, joita ilmastomalleilla on tuotettu. Muutoksen määrissä on kuitenkin puhuttava todennäköisyyksistä, sillä tarkkoja tuloksia tulevaisuudesta ei pystytä saamaan, eikä edes ihmisen kasvihuonepäästöjä pystytä ennustamaan. Jollakin alueella myös muutoksen etumerkki voi olla epävarma.

On vaarallista asennoitua niin, että mitään ei tehdä ennen kuin tiedeyhteisö on täysin yksimielinen. Suurin osa meteorologeista pitää ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta tosiasiana ja todennäköisemmän vaihtoehdon mukaisesti kannattaa toimia. Ihmiskunta ottaa suuren riskin, jos uskoo aina niitä, jotka tuottavat miellyttävämmältä tuntuvan tuloksen, luonnonlakeja kun ihminen ei pysty säätämään (onneksi ei!). Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen puolesta puhuvat niin monet tekijät, joita edellisessä keskustelussakin on tullut esille.

Se, mitä ilmastonmuutos merkitsee jonkin alueen, kuten Suomen kannalta, on vielä vaikeampi ennustaa kuin maailmanlaajuinen keskilämpötila. Seurauksena voi olla tasapainosta poissa oleva ilmasto, jolloin sään vaihtelu kasvaa. Lukuisat palautemekanismit, kuten vaikkapa Golf-virran voimakkuuden vaihtelu meriveden lämpötilan ja suolaisuuden vaihtelun seurauksena voivat vaikuttaa ajallisesti ja paikallisesti ilmastonmuutoksen seurauksiin. Ilmastonmuutoksen vaikutus pilvisyyteen on myös yksi erittäin olennainen tekijä, joka on otettava huomioon. Sen tietokonemallinnuksessa on suuria ongelmia, kun erityyppiset pilvet vaikuttavat eri tavalla. Ei siis edes riitä, miten paljon kokonaispilvisyyden ennustetaan muuttuvan. Paljon muitakin olennaisia palautemekanismeja on, mutta en tässä rupea kaikkia luettelemaan, enkä kaikkia edes tiedä, eikä tiedekään vielä tiedä. Pahinta on, että jotkin palautemekanismit voivat aiheuttaa ilmastonmuutoksen riistäytymisen käsistä niin pahasti, ettei ihminen enää pysty jarruttamaan sitä, vaikka lopettaisi täysin kaikki päästönsä.

Kaiken kaikkiaan oikea reaktio on suhtautua vakavasti ilmastonmuutokseen ja pyrkiä kaikin tavoin vähentämään kasvihuonepäästöjä. Vaikka ilmastonmuutoksen määrää eri suureissa ei pystytä tarkasti ennustamaan, varmaa on kuitenkin, että mitä isompia muutoksia tapahtuu, sitä vakavammat seuraukset sillä on ihmiskunnalle ja koko elokehälle. Ei siis ole varaa olla tekemättä mitään.

On varmasti olemassa myös ihan tosissaan olevia ilmastoskeptikkoja (ja niin pitää tieteessä ollakin), mutta pitää myös muistaa, että tupakastakin tehtiin vielä jokin aika sitten tutkimuksia, ettei se muka olisi terveydelle vaarallista. Tässä valossa mikseivät myöskään esimerkiksi öljy-yhtiöt teettäisi tutkimuksia, joilla pyritään osoittamaan ilmastonmuutos hölynpölyksi?

Ihmisille syntyy tahattomasti tai tahallisesti tyypillinen väärinymmärrys ilmastonmuutoksesta, kun sekoitetaan eri aikaskaalat toisiinsa. Ihmisen on vaikea mieltää, miten pitkä aika on esimerkiksi sata vuotta, 10000 vuotta, miljoona vuotta, sata miljoonaa vuotta tai miljardi vuotta. Kaikissa näissä aikaskaaloissa maapallon ilmastossa on esiintynyt vaihtelua. Viimeisin jääkausi oli yli 10000 vuotta sitten. Noin 65 miljoonaa vuotta sitten päättyi liitukausi, jolloin esiintyi muun muassa hirmuliskoja. Liitukaudella ilmasto oli nykyistä huomattavasti lämpimämpi. Tästä ei kuitenkaan pidä ajatella, että onhan meillä siis vielä varaa lämmittää ilmastoa - nykyisessä ilmastossa nopea muutos olisi tuhoisa, kun ihminen ja elävät eliöt eivät pystyisi niin nopeasti soputumaan uusiin oloihin.

Jääkausikin on epäilemättä joskus tulossa, siitä ei ole epäilystäkään. Se ei vain paljon ihmiskuntaa auta, jos ilmaston lämpiäminen tapahtuu jo sadan vuoden sisällä. Jääkautta voidaan joutua odottelemaan tuhansia vuosia. Ei siis voida ajatella, että ihmisen aiheuttama ilmaston lämpeneminen tulisi sopivasti hätiin estämään tulevaa jääkautta tai että jääkausi ratkaisisi nykyisen ilmastonmuutosongelman. Kyllä ihmisen on tajuttava vapaaehtoisesti muuttaa elämäntapojaan vähemmän energiaa kuluttavaksi, muuta keinoa ei ole olemassa.

Ehkä tässäkin aiheessa pitäisi löytää jokin kultainen keskitie. Ilmastonmuutosta on hyvä tutkia, mutta ainakin itse vierastan maailmanlopun lietsomista: Sitähän on aina odoteltu, milloin mistäkin syystä.

Ihmettelen toisaalta esim. kannattaako poliitikkojen näyttää ihmisille tieteiselokuvaa, jossa New York jäätyy kahdessa viikossa? Tai onko ilmastokäyristä välttämättä jätettävä pois keskiajan lämmin jakso?

Alla linkki suomalaiseen lustotutkimukseen, josta voi seurata ilmaston vaihtelua viimeisen 7000 vuoden aikana.

http://lustiag.pp.fi/Puiden%20vuosilustot%20ja%20ilmasto7_SF.pdf

Kukaan ei ole toistaiseksi vapaaehtoisesti ottanut haastettani vastaan julkisesti tai ottamalla yhteyttä minuun.
Jos vaatii yhteiskuntaa tekemää suuria uhrauksia jonkun asian puolesta pitää myöskin olla valmis tekemään henkilökohtaisia uhrauksia jos perustelut osottautuvat vääriksi. Pekka ja Toni, odotan vastauksenne.

En voi ottaa haastetta vastaan, koska

1. Tapanani ei ole osallistua tällaisiin vedonlyönteihin.

2. Mistä minä voin tietää, mitä mieltä ihmiset ovat 10 vuoden päästä? Olen meteorologi, en psykologi! :) Ihmisten mielipide saattaa perustua muihinkin seikkoihin kuin luonnontieteellisiin faktoihin. Mielikuvillahan ihmisten mielipiteitä käytännössä pitkälti muokataan; harva edes seuraa tieteellistä keskustelua.

3. Kymmenen vuoden kuluttua tuskin edes muistan tätä keskustelua ja vedonlyöntiä.

4. Haaste ei ole täsmällisesti muotoiltu ja se sisältää erilaisia tulkintamahdollisuuksia. Esimerkiksi on olemassa muitakin kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidi CO2, kuten esimerkiksi metaani CH4, joka on hiilidioksidia noin 23 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu. Lisäksi on olemassa lukuisia palautemekanismeja, jotka voivat muuttaa ilmastoa huomattavasti enemmänkin kuin pelkkä hiilidioksidi. Hiilidioksidin aiheuttama heikompi lämpeneminen (en tarkoita, etteikö CO2 yksinäänkin olisi jo riittävän suuri ongelma) voi siis johtaa välillisesti palautemekanismien avulla paljon suurempaankin lämpenemiseen. Jos esimerkiksi valtameret lämpenevät tarpeeksi, merenpohjissa paikoin olevat suuret metaanihydraattiesiintymät saattavat alkaa vapautumaan metaanina ilmakehään. Jos tällaista tapahtuu suuressa mittakaavassa, voi käydä niin, että ilmasto joutuu noidankehään ja lämpenee hallitsemattomasti, eikä sitä ihminen enää kykenisi millään tavalla estämään.

Napajäätikköjen sulaminen paljastaa altaan tummempaa maata, joka sitoo auringon energiaa huomattavasti enemmän kuin jää. Tällä tavoin lämpeneminen kiihtyy entisestään. Tässä on toinen positiivinen palautemekanismi. On olemassa lukuisa määrä enemmän tai vähemmän voimakkaita palautemekanismeja, eikä kaikkia edes tiedetä. Osa palautemekanismeista on toki negatiivisia eli hidastavat ilmastonmuutosta. Esimerkiksi Golf-virran heikkeneminen tai jopa pysähtyminen voisi ainakin aluksi viilentää Pohjolan ilmastoa. Käsittääkseni viimeisimmät tutkimukset kuitenkin osoittavat, että lämpeneminen silti lopulta voittaisi. Muutama vuosi sitten muistan kuulleeni, että Golf-virran olisi jo todettu hidastuneen 30 %.

Valtameret sitovat lämpenemisen alkuvaiheessa lämpöä itseensä ja ne toimivat siis negatiivisena palautemekanismina. Lämmittyään ne eivät enää jarruta lämpenemistä ja siinä vaiheessa saattaa ilmastonmuutoksen nopeus kasvaa huomattavasti.

Toni
Kiitos vastauksestasi. Olen tietoinen takaisinkytkentämahdollisuuksista, mutta aika moni niistä taitaa olla enemmän jossiteluasteella kuin vankalla tieteellisellä pohjalla. Esimerkiksi valtamerten lämpeneminen siihen pisteeseen, että metaanihydraattiesiintymät muuttusivat metaaniksi, vaatisi niin paljon energiaa ja aikaa, että seuraava jääkausi varmasti ehtisi tulla ennen sitä. Varsinkin kun mittaukset näyttävät, että valtamerten lämpötilat ovat tällä hetkellä laskusuunnassa. Golfvirran heikkeneminen on myös tarua.
Mutta minua kiinnostaa enemmän yhteys CO2-konsentraation nousemisen (n. 1,9 ppm/vuosi) ja maailman lämpenemisen välillä. Siitä on kyse haasteessani. Väitän, että yhteys on aika marginaalinen. Ymmärrän hyvin, että et halua ottaa haastettani vastaan. Olet varmaan myöskin lukenut esimerkiksi http://www.climate4you.com/ .
Koska olet meteorologi, olisin kuitenkin kiinnostunut mielipiteestäsi Svensmarkin osoittamasta yhteydestä, joka esiintyy pilvien muodostumisen ja kosmisen säteilyn vaihtelun välillä. Onko tämä mielestäsi faktaa vai fiktiota?

Muuten, kiitos erittäin mielenkintoisesta linkistä, jonka nimetön kirjoittaja antoi.

Meriveden lämpötilan tilapäinen laskeminen sopii sekin kuvioihin mukaan, koska napajäätiköiden sulamisvedet valuvat mereen. Samoin Siperian joista tuleva suolattoman veden määrä lisääntyy, jos sademäärä Siperiassa kasvaa. Suolattomalla vedellä on todettu olevan Golf-virtaa heikentävä vaikutus eli kyllä kaikki osaset valitettavasti tukevat ilmastonmuutoksen todellisuutta.

Ilmastonmuutosasioissa ei saa liikaa tuijottaa johonkin yksittäiseen yksityiskohtaan, kuten merten hetkelliseen lämpötilaan, alueelliseen tai paikalliseen keskilämpötilaan, yksittäisiin vuosiin tms. Maaperä, vesikehä ja ilmakehä muodostavat monimutkaisen kokonaisuuden, jossa kaikki vaikuttavat kaikkeen. Jokin asia voi näennäisesti näyttää olevan joskus ristiriidassa ilmaston lämpenemisen kanssa, mutta pitää tarkastella sitä osana suurempaa kokonaisuutta ja sillekin voi löytyä selitys.

Mitä tulee kosmisen säteilyn vaikutukseen pilvisyyteen, pidän sitä jokseenkin hölynpölynä. En ole kuitenkaan niin asiantuntija, että uskaltaisin väittää näin sataprosenttisesti. Olen kuitenkin aiemminkin asiasta kuullut, eikä tutkijoiden selvä enemmistö siinä lähteessä pitänyt selitystä perusteltuna. Kyllä pilvien muodostumiselle olennaisimmat tekijät ovat tiivistymis- tai jäätymisydinten määrä ja ilmakehän kosteuden määrä. Jos kosteutta ja ytimiä on riittävästi, syntyy pilviä. Jääkidepilvet ylempänä jäätymisydinten ja vesipilvet alempana tiivistymisydinten vaikutuksesta. Ilmastonmuutos voi toki vaikuttaa sekä kosteuden että ydinten määrään ja silläkin voi olla ratkaiseva vaikutus ilmastonmuutoksen suuruuteen tai jopa suuntaan alueellisesti.

On kuitenkin hyvä, että on olemassa tutkijoita, jotka tuovat esiin vaihtoehtoisia teorioita. On aina hyvä kyseenalaistaa vallitsevat käsitykset, muuallakin kuin tieteessä. Kyseenalaistusten takia ei kuitenkaan pidä olla toimimatta todennäköisimmän vaihtoehdon varalta, ainakaan ilmastonmuutoksen kaltaisten kohtalokkaiden asioiden tapauksessa. Jos odotettaisiin täydellistä yksimielisyyttä ilmastonmuutoksesta, katastrofin annettaisiin tapahtua ja ihmiskunnan mahdollisesti jopa tuhoutua.

Olenkin sitä mieltä, että ilmastonmuutoksesta on jo riittävästi näyttöä, nyt on toimenpiteiden vuoro. Ihmisen on opittava elämään kohtuuden mukaan ja vältettävä turhaa ahneutta. Tulee miettiä vakavasti, mikä on tärkeää ja mikä ei. Onko tärkeää saada ajaa City-maastureilla pitkin kaupungin katuja vai voisiko matkustamisen hoitaa myös julkisilla liikennevälineillä? Olisiko julkisten käyttö kohtuuttoman vaivalloista esimerkiksi verrattuna 1800-luvun tapoihin liikkua? Onko matkustelu ulkomailla niin tärkeää, että sen vuoksi kannattaa antaa maapallon tuhoutua? Onko tavarapaljous niin tärkeä asia, että sille kannattaa uhrata kaunis luontomme? Onko naapurin korkea elintasokulissi niin kadehdittava asia, että sen vuoksi on itsekin ruvettava elämään kuin pellossa? Tällaiset arvovalinnat ovat ratkaisevan tärkeitä maapallon tulevaisuuden kannalta.

Unohdin mainita edellä yhden olennaisen tekijän pilvien syntymiselle, nimittäin nousevan ilman. Kun ilma nousee ylöspäin, se jäähtyy ja kosteus alkaa tiivistyä pilvipisaroiksi. Laskevassa ilmassa sitä vastoin pilvet haihtuvat.

Toni
Väität että Golfvirta heikkenee. Ehkä olisi syytä tarkista väitteitäsi. Lue esimerkiksi http://www.vliz.be/imis/imis.php?module=ref&refid=105596
tai
http://www.sciencemag.org/cgi/content/summary/314/5802/1064a
Väitteesi sulamisvesien vaikutuksista on mielenkiintoinen. Luulin että paluuvirta on kylmä syvävirta. Voisitko antaa referenssejä. Haluaisin tutustua niihin.
Vain mielenkiinnosta haluaisin tietää: Voidaanko tosiaan kutsua pohjoisnavan merijäätä jäätiköksi? Olen kanssasi samaa mieltä ilmaston monimutkaisuudesta, mutta miksi uskot hiilidioksiidin olevan pääasiallinen ilmastoa ohjaava tekijä?. Luitko viimeksi antamani linkin http://www.climate4you.com
Jatka siitä esimerkiksi kohtaan changing relation. Luettuasi tämän voit itse todeta, että lämpeneminen ja hiilidioksidin määrää korreloivat hyvin suunnillen 25 vuoden ajan vuoteen 1998 asti. Ennen tätä ja tämän jälkeen korrelaatioon negatiivinen. Tämä on aika merkillistä, jos CO2 olisi pääasiallinen ilmastovaikuttaja.
Kävin myös ilmtieten laitoksen sivulla http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/ ja totesin, että siellä komeilee edelleen osa Mannin jo perusteellisesti virheelliseksi todetusta graafista, katso http://www.climatechangeissues.com/files/PDF/conf05mckitrick.pdf . Sieltä puuttuu sekä 1000-luvun lämpökausi että 1600-luvun “pikku jääkausi” (vaikka niitä ei näytetä mainitulla sivulla). Tiedän että väitetään, että kyseessä oli paikallinen ilmiö, mutta lue ensin esimerkiksi http://www.co2science.org/subject/m/subject_m.php tai seuraa jo ennen mainittua linkkiä http://lustiag.pp.fi/Puiden%20vuosilustot%20ja%20ilmasto7_SF.pdf
Sivulla 87 löytyy mielenkiintoinen graafi. Samantapainen graafi Ruotssta löytyy osoitteesta http://co2science.org/data/mwp/studies/l1_tornetrask.php

Luotan aika paljon pohjoismaiseen aatevapaaseen tutkimukseen. Jos luonnolliset vaihtelut saivat aikaan ilmaston lämpenemistä keskiajalla, niin miksi ei nyt? Mistä siiis tiedät, että meitä uhkaa jokin katastrofi?
Tunnen jotenkuten pilvimuodostumisen takana olevan fysiikan ja tiedän myös, että vesimolekyylit ovat erittäin polaarisia ja näin ollen mielellään kasaantuvat (kondensoituvat) kosmisen säteilyn aikaansaamien ionien ympärillä. Joten miksi yhteys pilvien ja kosmisen säteilyn välillä on hölynpölyä. Ainakin Cernissä se otetaan vakavasti. Dokumentissa http://arxiv.org/PS_cache/arxiv/pdf/0804/0804.1938v1.pdf selitetään miksi.
Kunnioitan sitä, että olet löytänyt sinua tydyttävän elämäntyylin. Mutta, jos haluat pakottaa muita ihmisiä noudattamaan samoja periaatteita, olet aika vaarallisella tiellä. Ainakin minusta historia osoittaa tämän.. Olisi ehkä aihetta miettiä tarkkaan seuraavaa:
Human beings are perhaps never more frightening than when they are convinced beyond doubt that they are right.
-Laurens van der Post, explorer and writer (1906-1996)

Hans Ekblom - en näe Toni Amnellin näkemyksessä erityisiä merkkejä pelkäämästäsi "convinced beyond doubt" -ilmiöstä.

Sen sijaan näen siinä määrätietoisen pyrkimyksen noudattaa varovaisuusperiaatetta siinä, kuinka luottavaisia voimme olla sen suhteen, että *emme* ole toimillamme aiheuttamassa pitkäaikaista tai peruuttamatonta vahinkoa, jonka voisimme välttää.

Kysytään toisin sanoen, mitä ja kuinka paljon voimme muuttaa - ilmakehän koostumuksen muutokset, maankäytön muutosten ilmastovaikutukset, jne. - ilman ikäviä ilmastollisia seurauksia. Toni Amnell tuo avoimesti esille, että kaikkea ei tiedetä, mutta on sitä mieltä, että sen ei pidä estää pyrkimästä ehkäisemään mahdollisesti haitallisia muutoksia.

Huomauttaisinkin sen verran, että tämäntapaista "varovaisuusperiaatetta" *ei* voi - nimenomaan ilmaston näkökulmasta, eli luonnontieteellisestä näkökulmasta - kääntää niin päin, että "business as usual" -skenaariota pitäisi (implisiittisesti) sen nimissä noudattaa, koska muutostarve tuohon nykytoimintatapaan pitäisi (tämän ajattelutavan mukaan) perustella "beyond doubt".

Tuo "business as usual" -toimintatapa kun *ei*, edelleen nimenomaan luonnontieteellisestä näkökulmasta, edusta mitään jo tunnettua, vaan *faktisesti muuttaa* luonnossa mitattavissa olevia suureita. Tämän käynnissä olevan "ilmastokokeen" seurauksia ei täysin tunneta.

Näin ollen, *heitä*, jotka "pakottavat" muut ihmiset "noudattamaan" samoja periaatteita, ovat nimenomaan sellaiset ihmiset, jotka *puolustavat ja edistävät* tätä käynnissä olevaa "ilmastokoetta", koska he näin "valitsevat" muidenkin puolesta, että altistumme sen (ei täysin tunnetuille) seurauksille.

Muutoin en puutu keskustelunne sisältöön.

Kiitos Nimetön asiallisesta kommentista. Olin sen ansainnut.

Itsesuojeluvaistoni sanoo, että minun ei pitäisi osallistua julkiseen keskusteluun aiheesta, josta tiedän aika vähän. Varsinkin kun keskustelua käydään kielellä, jota en halitse. Mutta otan nyt kuitenkin riskin.

Varovaisuusperiaate on muotoiltu näin:
“When an activity raises threats of harm to human health or environment, precautionary measures should be taken even if some cause- and-effect relationships are not fully established scientifically. In this context the proponent of an activity, rather than the public, should bear the burden of proof.” (Goklany 2001)

Tämä voidaan tulkita myös näin: Todisteiden puute ei oikeuta sitä, että olisimme toimimatta ("brist på bevis legitimerar inte uteblivna åtgärder"). Koska kyseessä on kaksoisnegaatio, tämä voidaan myös muotoilla näin: Toimenpiteet ilman todisteita niiden tarpeellisuudesta ovat oikeutettuja. Ongelma on se, että emme voi ennakoida kaikkia tuntemattomia riskejä, eikä niitä voi ennustaa, eikä niiden puuttumista voida todistaa ("vi kan inte känna till alla eventuella oförutsebara risker och det går inte att bevisa frånvaron av något").Tämänkaltaisella periatteella ei ole mitään tekemistä turvallisuuden kanssa. (Norberg, Johan: 2006).

Jos varovaisuusperiaatetta olisi aikoinaan noudatettu, lentokoneet olisivat todennäköisesti jääneet rakentamatta eikä sähköä olisi vedetty jokaiseen kotiin. (USA:ssa käytety 110 V jännite on luultavasti seuraus varovaisuusperiaatteesta.) Uusia lääkkeitä ei voitaisi kehittää, sillä sivuvaikutuksien riski on aina olemassa.

Eräänä esimerkkinä siitä, mihin varovaisuusperiaate voi johtaa, voi mainita seuraavan: 1980-luvulla USA:ssa tutkijat totesivat, että eräs klooriyhdiste johti hiukan kohonneeseen syöpäriskiin. Perun viranomaiset reagoivat ja lopettivat juomaveden kloorauksen. Seurauksena oli koleraepedemia 1991, joka johti yli 3500 ihmisen kuolemaan Limassa. Samantapaisia seurauksia löytyy esimerkiksi DDT:n historiasta.

Ilmastokeskustelussa vaaditaan, että reagoidaan riskiin, jonka suuruudesta kenelläkään ei ole harmainta aavistusta. Pelkkä riskin olemassa olo tuntuu riittävän ja kuten aikaisemmin jo mainitsin ei voida edes todistaa että sitä ei olisi olemassa. Oikeaksi todistettuja syy-seuraus-ketjuja ei löydy, pelkästään tietokonemalleja, joissa vapausasteita on noin seitsemän.

Kysyin muutama viikkoa sitten eräältä gurulta onko edes yksi tietokonemalli (34:stä) onnistunut ennustamaan viimeisten kymmenen vuoden lämpötilakehityksen. Hän vastasi suunnilleen näin: Kyllä osakekurssien kehityksissäkin on viime aikoina tapahtunut äkillisiä ja arvaamattomia muutoksia. Oletan tämän vastauksen tarkoittavan: Ei löydy.

Kaikkeen inhimmilliseen toimintaan liittyy riskejä, eikä niitä voida välttää. Pidän kuitenkin suositeltavana, että jokainen ihminen itse saa päättää minkälaisia riskejä hän haluaa ottaa, vaikka jokainen valinta tietysti vaikuttaa tavalla tai toisella kaikkiin muihin. Sitä kutsutaan demokratiaksi.

kerokaa nyt mistä löydän lämpötilojen mittaustilastot pitkin maailmaa 50 viime vuoden ajalta.Eivät kai kaikki voi olla tietokone-arvioita ja simulaatioita.
Näitä hakiessani törmäsin lisäksi soiden
ja lähinnä niiden tuhoutumisen aiheuttamiin hiilidioksiidipäästöihin.Nämä luvut sellaisia mihin ihminen ei kykene poltamalla maailman kaikki fossiilit.
Onko nyt kuitenkin kiivetty väärinpäin puuhun.
Onko koko hiilidioksiidipuhe atomivoiman lobbausta.
Hiukkaspäästöistä kuitenkin pitäisi päästä,koska sehän niitä jäätiköitä sulattaa.
Aiheuttaa huikeita maariä keuhkosairauksia.
Joten puhtaan energian puolesta jokatapauksessa pitää taistella.
Ydinenergian louhinta taas aiheuttaa osin arvaamattomiakin ongelmia.Ainakin lähiseutu tuhoutuu ja syöpätilastot kasvavat niinkuin ydinvoiman ympäristössäkin.
Vihreillä kuitenkin eduskunnassa ja hallituksessa vahvakin edustus.Miksei verotuksella ohjata ilmastomuutosta.Miksi annetaan tilaisuus päästömyynteihin,eiväthän ne sillätavalla maailmasta vähene.Miksi istutte siellä ja sanotte vastustavanne ydinvoimaa jos sitä ette tee.Naurettavista marginaaleista teette asiaa ja oikeusjuttuja Asiasta jonka parhaiten olisi voinut kuitata samanlaisella mauttomuudella ja yksinkertaisuudella(hallaa vain tulee)
Mutta veikkanpa että ilmastoskeptikot kyllä lisääntyvät tiedon lisääntyessä senverran vakuuttavia kuitenkin nasan asiantuntijat olivat(tiedä sitten kenen rahoilla ratsastavat)
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=501&a=6215.
Aivan uutta tutkimustulostakin heillä oli.Mutta pystyykö nykyiset tutkijat pyörtämään tietokonesimulaationsa.Jos uutta tutkimustulosta ilmenee.
Mielestäni enemmän tutkimista tarvitaan soiden,maatalouden,karjankasvatuksen suhteen. Kuitenkin hiilidioksiidin vaikutus pienempi
kuin esim vesihöyryn. Tavallinen tallaaja ainakin menee päästään pyörälle ja valinta täytyy tehdä ja elää sen kanssa.

Stirling:
Haluamasi lämpötilatietoja löytyy esimerkisi tästä: http://icecap.us/images/uploads/ALL_SINCE_2002.jpg
ja tästä: http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/temperature/hadcrut3vgl.txt
Ensimmäinen sarake on vuosikeskiarvo, seuraavat ovat kuukausikeskiarvoja.

Jos haluat seurata arktista jäätilannetta voit katsoa: http://igloo.atmos.uiuc.edu/cgi-bin/test/print.sh?fm=12&fd=17&fy=2007&sm...

Meripinnan vaihtelut eri mittausasemilla löytyy tästa: http://www.pol.ac.uk/psmsl/psmsl_individual_stations.html

Antoisia lukuhetkiä ja hyvää joulua kaikille.

"Ympäristöliike hylkäsi tieteen ja logiikan 1980-luvun puolivälissä...poliittiset aktivistit ovat käyttäneet ympäristöretoriikkaa peittääkseen todelliset tavoitteensa, joilla on enemmän tekemistä luokkasodan ja suuryritysten vastustamisen kanssa kuin tieteen kanssa..." (Lähde: internet Muutoksia ilmastonmuutosilmastossa - Pekka Paunio.)

Kuka tuommoisia puhuu? Greenpeacen perustajajäsen Patric Moore, joka totesi näin joulukuun 1999 New Scientistissä.

GP:stä vielä muutama sana. 70-luvulla ihailin em. järjestöä. Ajat, ihmiset ja liikkeet kuitenkin muuttuvat vuosien saatossa. Muutama vuosi sitten kävin ensimmäisten lappilaisten joukossa kynälläni Greenpeacen kimppuun. Kyseessä oli Inarin metsäkiista. Niihin aikoihin näin haastattelun Patric Mooresta. (Mot-tutkii ohjelma, ohjelman aihe oli geenimuunneltu ruoka.)Haastattelussa Patric Moore sanoi, että ympäristöjärjestöt ovat menettäneet objektiivisuutensa ja toimintatavat ovat epähumaaneja ja ihmistä vihaavia. Moore toivoi Grrenpeacen tuhoutuvan.

Kyllähän sen tietää tällaisilla keskustelupalstoilla, että kun sellaisiin kirjoittaa, saa keskustella loputtomiin - kukaan ei anna periksi. Aika on niin kortilla, etten ole aiemmin ehtinyt käydä edes tutkimassa, mitä keskustelua on syntynyt.

Nimimerkki nimetön kirjoitti 23.11.2008 18:35 oikein siitä, mitä tarkoitin. Tosin en ehkä kutsuisi enää edes varovaisuusperiaatteeksi sitä, jos otetaan vakavasti ilmastouhka - se on kuitenkin ylivoimaisesti todennäköisempi skenaario kuin se, että ihminen ei olisi muuttanut ilmastoa. Jälkimmäisen todennäköisyys on niin pieni, että sitä vaihtoehtoa ei ihmiskunnan kannata uskoa, ellei sitten sitä pystytä todistamaan oikeaksi. Näin valitettavasti tuskin käy.

Mitä tulee luonnon pyrkimykseen korjata tilannetta, siihen ei voi luottaa, että aina korjausliike olisi oikeaan suuntaan. Ei ole mitään tieteellistä perustetta elätellä toivetta, että mitä tahansa ihminen ilmastolle aiheuttaakin, kyllä luonto sen korjaa ihmisen mieliksi takaisin. Luonnon palaute-efektit voivat myös yhtä hyvin vain kiihdyttää ilmastonmuutosta, kuten olen aiemmin kirjoittanutkin.

Mitä tulee erilaisiin tutkijoiden motiiveihin, näen periaatteessa neljä mahdollista ryhmää:

1. Tutkija pyrkii paisuttelemaan tuloksia ja liioittelemaan tarkoitushakuisesti ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta.
2. Tutkija pyrkii objektiivisuuteen ja tältä pohjalta on sitä mieltä, että ihminen on aiheuttamassa ilmastonmuutosta.
3. Tutkija pyrkii objektiivisuuteen ja tältä pohjalta on sitä mieltä, että ihminen ei ole muuttamassa ilmastoa.
4. Tutkija pyrkii tarkoitushakuisesti saamaan miellyttäviä tuloksia, ettei tarvitse ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin. Tällainen tutkija toimii teollisuuden, esimerkiksi öljyteollisuuden kätyrinä, kuten esimerkiksi tupakkateollisuuden kätyreitä olivat ne tutkijat, jotka vielä 1990-luvullakin väittivät, ettei tupakalla ole terveysvaikutuksia.

Uskon, että ryhmien 1 ja 3 tutkijoita ei ole paljon, valtaosa tutkijoista kuuluu ryhmään 2, varsinkin Suomessa. Suuresta maailmasta tietenkin löytyy joka junaan tutkijoitakin - lisäksi valtaosan tutkijoista kanssa erimieltä olevat tutkijat tietenkin esiintyvät voimakkaasti julkisuudessa, kun tiedepiireissä he eivät ole saaneet kannatusta. Osa saattaa kenties esiintyä siksikin, että rahoittaja niin haluaa...mene ja tiedä. On siellä joukossa varmasti ihan aitojakin epäilijöitä ja hyvä niin. Silti olisi hassua, jos yhteiskunnassa uskottaisiin tutkijoiden valtaosan sijaan niihin kouralliseen epäilijöitä. Jos poliitikot tekevät päätöksensä epäilijöiden pohjalta, se kertoo paljon kyseisistä poliitikoista - he eivät oikeasti ole kiinnostuneita ongelmien ratkaisuista, vaan haluavat päästä helpommalla ja turvata oman asemansa tai ovat niin läpeensä kytköksissä joihinkin intressitahoihin.

Voi olla, etten enää jatka tätä keskustelua tällä palstalla - olen mielestäni sanonut olennaisimman. Jos jotakin todella uutta tulee esiin, sitten saatan vielä palata asiaan.

Miksi se on niin vaikeaa?
Monesti törmää juuri edellä käydyn keskustelun kaltaiseen. Miksi on niin vaikeaa muttaa mielipidettään faktojen edessä?
Syitä voisivat olla:
-halu kiusata, pottuilla tai vedättää, naureskella, kun toinen vastaa tosissaan, nk. "trollaus"
-oman itsekunnioituksen sitominen omaan oikeassa olemiseen
-oleminen edunvalvontaryhmän edustaja
-oman intressin suora tukeminen
-kuuluminen ryhmään, jossa ollaan fanaattisesti tunteella jotakin mieltä

Monissa asioissa tiedetään, että tavallinen kansa ei usein erota totuutta, kumpi on oikeassaja kumpi väärässä, joten omaa tai edustamaansa intressiä voi yksilö ajaa tietoisestikin vain esittämällä vastakkaisia väitteitä, ja niiden tueksi hienoja sanoja, hieno vaatetus ja käytös, keksittyjä perusteluja, joita vastapuoli ei heti pysty kumoamaan taustoja tarkistamatta, ja hienoa äänenpainoa ja toisten mollaamista, ja taustojen ja motiivien kyseenalaistamista.

..ihminen ei ole rationaalinen, vaan tunneolento. Karkeasti yleistäen. Jos olisimme rationaalisia niin muistuttaisimme konetta tai Mr Spockía tunnetussa sci.fi sarjassa.

Epärationaalisuudesta seuraa kaikenlaista, kuten se, että jos tutkijan käsitykset poikkeavat omista ("tärkeistä" intresseistä kuten oman auton käyttö) niin oma intressi voittaa ja itsepetos jyllää. Toisaalta tiedekään ei ole aina täysin rationaalista eikä intresseistä vapaata (ei edes matematiikka) joten oikeastaan vaaditaan tieteellinen koulutus jotta ymmärtäisi missä mennään. Kerropas tuo kansalle...

Ilmastojutun luulisi olevan selvä... mutta ei. Yhteiskunnan ns päättäjät päättävät, koska osaavat manipuloida tunneihmistä... Nyt tutkijat ovat astuneet päättäjien varpaille (liberalismi on pohjimmaltaan ideologia joka muiden tapaan jujuttaa ihmiset tiettyyn vaalikarsinaan välttämättä vailla yhteyksiä ns sosiaaliseen todellisuuteen tai testattavissa olevaan dataan) vaarantamalla mm liberalismin henkistä ylivaltaa ja monin muin tavoin. Valta lyö takaisin. Armeija nettikirjoittajia rekrytoidaan puoluetoimistoissa vastustamaan ilmastomuutosta... (en vastusta liberalismia sinänsä, kaikilla muillakin ideologioilla on sama funktio) Sitäpaitsi kansa hermostuu jo siitä ajatuksesta että oman auton käytössä olisi jotain huonoa... jne jne. Tässä tulee näkyviin demokratian pimeä kääntöpuoli.

Hengestä viis oma auto jyllää jne.

Minua on aina ärsyttänyt nimitys Homo sapiens sapiens. Viisas? Maistele sanaa: viisas???

Tämä lienee sopiva ketju taas kerran toistaa kysymys, jota olen yrittänyt täällä huonolla onnella toistella saamatta kunnollista vastausta:

Eli, onko olemassa tieteen kriteerit täyttäviä tutkimuksia ym. jotka kyseenalaistavat vakavasti, ilmastonmuutoshypoteesin. Siis jotain luonnontieteellisesti pätevää, arvovaltaisessa tiedejulkaisussa asianmukaisesti julkistettua tutkimusta, jonka tulokset ovat korjaamattomassa ristiriidassa ilmastonmuutoshypoteesin kanssa?

Nyt siis en hae mitään internetblogeja, mielipidekirjoitkusia tai tee-se-itse graafeja vaan ihan vakavaa tiedettä. Siis onko skeptismillä tieteellistä pohjaa?

Minäkin olen kysynyt, eikö kasvihuoneilmiö maapallolla

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvihuoneilmi%C3%B6

sitten pidäkään paikkansa? Löytyykö sen kieltämiselle joku tieteellinen perusta ja sille, että se ei pitäisi paikkaansa 1:1 maapallolla?

Hiilidioksidin nykyinen määrä noin 385 ppm pitää kait paikkansa ja se, että sellaista pitoisuutta ei maapallolla ole kenties ollut viimeisen 2 miljoonan vuoden aikana.

Mitä skeptikot tässä oikein kiistävät, se on minullekin jäänyt epäselväksi.

Ilmastohypoteesin kumoamiseen ei tarvita uutta hypoteesia. Riittää, kun toteaa, että CO2 ei selitä ilmaston vaihteluja.
Suosittelen tämän sivun tarkka lukemista:
http://joannenova.com.au/globalwarming/climategate/history/2009.12.23_cl...
Haasteeni on vielä voimassa, mutta osoite on muuttunut: haekblom@hotmail.com.
Mistä mahtaa johtua, ettei kukaan halua ottaa haastettani vastaan?

"Eli, onko olemassa tieteen kriteerit täyttäviä tutkimuksia ym. jotka kyseenalaistavat vakavasti, ilmastonmuutoshypoteesin"

Kuten itsekkin kirjoitit, kyseessä on vain hypoteesi. Todistusvelvollisuus on hypoteesin keksijällä. Missä siis todisteet, että ihmiskunta on aiheuttanut viime vuosisadan lämpenemisen ja että tulevat kauhuskenaariot pitävät paikkansa?.

"Minäkin olen kysynyt, eikö kasvihuoneilmiö maapallolla
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvihuoneilmi%C3%B6
sitten pidäkään paikkansa? Löytyykö sen kieltämiselle joku tieteellinen perusta ja sille, että se ei pitäisi paikkaansa 1:1 maapallolla?"

Kasvihuonekaasut pitävät osaltaa ilmaston lämpimämpänä, kuin jos niitä ei olisi ja hiilidioksidilla on tässä pienenpieni osuus. Wikipediaa ei kannata enää todistuskappaleina käyttää.

http://poneke.wordpress.com/2009/12/21/con/

Kyllä on ammattitutkijana raskasta lukea näitä eipäs-juupas-kiistelyjä. Näissä väitetään vuoron perään että päivä on pimeä ja yö valoisa.
Sitten kun joku yrittää oikaista, hänestä tehdään konseksuksen nimissä hölmö. Ei ihme, että asiantuntijat eivät viitsi ottaa osaa näihin jonnin joutaviin kiistelyihin.

Verkkouudessasuomessa on kysely, jossa kysytään onko ilmastonmuutos ihmisen aiheuttama vai ei. 60% katsoo, että ei ole, 40% katsoo että on. Nyt jos samalla vastaajakunnalla pyydettäisiin asiassa vaaleilla päätös, demokratia toteutuisi ei -vaihtoehdon kanssa. Eläköön demokratia, kyllä tyhmä kansa tietää.

Suomessa kärvistellään sateessa ja yritetään uskoa, että vuosi on keskimääräistä lämpimämpi. Toisaalla tällä pallolla kärvistellään vedettömässä helteessä yrittäen uskoa, että ilmiö on el ninjoa ja menee taas ohi. Kumpikaan tarkkailija ei ajattele, että jossakinhan sen haihtuvan veden on tultava sateena alas ja toisaalla sitä haihtuu lisää. Pohjimmiltaan kummassakin tapauksessa on kyse paikallissäästä.

Sen sijaan ilmastonmuutos koskee koko tätä pientä avaruusalusta, maa nimeltään, ja vaikuttaa globaalisesti. Faktaa on, että jaksottaisvaihteluja on ollut kautta aikojen ja tulee olemaan. Se, että muutos on näin lyhellä aikavälillä tapahtuvaa, on ihmisen aikaansaannosta. Fossiilisten hiilivarojen vapauttaminen maaperästä ei tapahdu luonnostaan globaalisesti vaan jonkun ne täytyy sieltä kaivaa tai pumpata ylös.

Johtuen ihmisen luontaisesta selviytymisvaistosta, ahneudesta, näiden varantojen käytöstä ei päästä koskaan yksimielisyyteen ja Kööpenhaminan kaltaiset kokoukset ovat jo etukäteen epäonnistumaan tuomittuja ja päätyvät vain valtioiden päämiehien edustusseminaareiksi, joissa pidetään toinen toistaan juhlavampia hymistyspuheita lounaiden lomassa.

...Kattokaaha ilmastonmuutosta iha omasta ikkunastanne ;)
-22 C ja 32 cm lunta...Etelässä... Repikää siitä, maailmanlopun ennustajat...

Aivorampa ankka: älä sekoita säätä ja ilmastoa keskenään ;-) Ne on kaksi eri asiaa.

Ilmastoa on se kun lämpenee, se tilastoidaan pitkäaikaisiin ilmastonmuutostilastoihin. Säätä on se kun kylmenee. Nyt on erityisen säätä.

IL:
Ilmatieteen laitoksen asiantuntijat arvioivat vuoden 2007 - 2008 kaltaisten talvien yleistyvän ilmastonmuutoksen seurauksena. Runsaslumisia pakkastalvia on tulevaisuudessa entistä harvemmin.

http://www.fmi.fi/uutiset/index.html?A=1 &Id=1230711770.html

Nyt kun on kylmää useissa valtioissa ympäri maailman, niin jossain on pakko olla lämpimämpää. Ja sehän on tietty jäämerellä, missä lämpötilat ovat olleet huiman korkeita.

Ja jos siellä on lämpimämpää, niin sitten seuraa ikäviä..

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/01/nettiyleiso_puntaroi_jaameren_meta...

http://www.kusi.com/weather/colemanscorner/81583352.html

4. osiossa asiaa käsitellään.

Onko jutussa mitään perää, että kylmiltä alueilta olisi poistettu mittareita enemmän kuin lämpimiltä? Eikä sitä mukamas olisi keskiarvoissa otettu huomioon? Melkoisen uskomatonta jos pitäisi paikkaansa.

http://chiefio.wordpress.com/2009/11/03/ghcn-the-global-analysis/