Pelletti- ja puulämmitys

Puu kasvaa hitaasti, mutta sitä kasvaa määrällisesti enemmän kuin metsästä korjataan. Jos pientalo lämmittää ruutukaava-alueella, niin ilmanlaatu tietenkin hiukan kärsii, mutta isoissa laitoiksissa hiukkasten talteenotto on tehokasta, joten turha marmattaa puulämmityksestä. Ennen kaupungeissa oli jokaisessa kerrostalossa kattilat ilman minkään maailman puhdistuslaitteita, joten ilmanlaatu on parantunut huimasti niistä ajoista. Kun ei ole tietoa, eikä historiallista perspektiiviä asioihin, niin kannattaa ottaa asioista selvää, eikä olla heti kieltämässä kaikkea järkevää ja toimivaa tekniikkaa.

Ainakin pelletti on hyvin ympäristöystävällinen tapa lämmittää. Sen hiilidioksiditase - siis tuotanto ja kuljetus mukaan laskettuna - on noin 60 g/kWh. Parempi siis kuin bulkkisähköllä tuotetun maalämmön, saatikka öljyn ja sähkön.

Hiukkaspäästöt ovat hyvin pieniä pellettilämmityksessä ja nekin vähä saadaan tarvittaessa pois aika helposti suodattimella.

Tätä käytin lähteenä:
http://pellettienergia.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=6...

Ajetaanko tuossa nyt samalla uunilämmityksen kieltämistä? Tai armotonta verottamista? Jollain täytyy lämmittää ja leivinuuni liesineen on siihen tarkoitukseen erinomainen. Jos talo olisi Cote d'Azurilla tai Kanarian saarilla olisi lämmityksen tarvekin aivan toisenlainen tai erin olematon.

Kysymys ympäristö-, energia- ja päästö "asiantuntijoille:

Olenko vallan hirmuinen ympäristömörkö vai suloinen ekologisesti elävä luonnon ystävä, jos:

1. Lämmitän taloni polttopuulla?

2. Polttopuuna käytän metsänharvennuksessa syntyvää hukkapuuta, joka jäisi metsään, ellen sitä polttaisi?

3. Puu on fyysisesti peräisin alle 10 km säteellä talostani?

Toivon, että "vihreätkin" ts. Vihreän langan urbaanitkin lukijat ymmärtäisivät, että Suomen (toistaiseksi) tasavallassa asuu ihan oikeasti ihmisiä jossakin muualla kuin esim. asemaavoitetuilla alueilla ja että Suomessa voi vielä toistaiseksi valita asuinpaikkansa aivan vapaasti. Jos lämmityspäästöt tai lämmitysenergian kulutus nyt niin hirveästi jotakuta huolestuttaa, tervetuloa asumaan tänne metsään, niin kovasti voisi teoillaan vaikuttaa - sanahelinää on riittänyt liiaksi asti.

THL:n sivuilla on lehdistötiedote, joka liittyy vahvasti keskusteluun pienhiukkasten vaarallisuudesta. Kannattaa käydä katsomassa, sillä uutisen mukaan 50...80 % kaikista ympäristöömme liittyvistä terveyshaitoista aiheutuu nimenomaan pienhiukkasista.

http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=25383

Ykkösenä kuolemantapauksia aiheuttamassa olivat ilman pienhiukkaset, sitten tuli passiivinen tupakointi ja kolmantena radon. Pienetkin muutokset hiukkasmäärissä voivat siis aiheuttaa suuria kansanterveydellisiä vaikutuksia.

Itse olen aika surutta lämmitellyt vanhaa kertalämmitteistä kiuastamme maaseudulla. Puiden lisäämisen yhteydessä tulee aina melkoinen savutussahdus, joka tuon tutkimuksen mukaan ovatkin yllättäen merkittävä ympäristöhaitta. Puulämmitteiseen kiukaaseen on aika vaikea lisätä puita sillä tavalla, ettei lisäyksestä aiheutuisi savuttamista. Tässä suhteesa pellettilämmittäjillä tilanne on onneksi parempi.

Pellettipolttohan on hyvin puhdas puun polttotapa. Raaka-aine on lähes täysin puhdasta puuta, raekoko on tasalaatuista ja polttotapa(yleensä) hallittua kattiloissa. Noilla kahdella asialla on hyvin merkittävä vaikutus lopputulokseen(ts. puun palamisen puhtauteen ja siten myös energiatehokkuuteen).
Puun kuoriosasta syntyy eniten haitallisia päästöjä ja tuhkaa. Nämä molemmat ovat suoraan hukattua energiaa ja tietenkin terveydelle haitallisia. -Tähän yhteyteen kirjoitan ihmisten yleisen tyhmyyden: mikä siitä pienhiukkasesta nyt yhtä-äkkiä muka tekee niin vaarallisen, kun metsäpalot, vanäjä, kiinalaiset jne sontaa. Tämän palstan ketjuista näitä kommentteja löytyy. Yhteiskunnassa on tietoa tulvillaan, pienhiukkasista lukuisia tutkimuksia jopa ymmärrettävästi kirjoitettuna ja kuvitettuna.-
Pelletistä nämä haittatekijät puuttuvat. Puun pienpoltto on näennäisen yksinkertaisesta tekniikasta huolimatta hyvin vaativa laji. Puun palakoko vaihtelee(pilke, halko), ja kaasuuntuminen tapahtuu puun polton eri vaiheissa eri tavalla, kuoriosan puolella ja sydänpuun puolella toinen puoli voi palaa hyvin ja toinen puoli tupsuttaa koko ajan haitallisia päästöjä ja tähän vielä vaikuttaa puun asema tulipesässä sekä täyttöaste, eikä tässä puhuta vielä mitään palamisilman hallinnasta. 98%:lle ihmisistä tämä menee jo yli hilseen. MITÄ, SAMA AINEHAN SIELLÄ PALAA?

Ei se puun poltto niin vaikeata ole, hyvään lopputulokseen eli hyvää energiatehokkuuteen ja siten puhtaaseen polttoon pääsee oikein hyvin pienellä opettelulla. Tämä vain vaatii vanhojen luutuneiden asenteiden hylkäämmistä ja nykytiedon ja järjen käyttöä(ei sen maalaisjärjen). Maalaisjärki on itseasiassa paradoksi puun pienpoltossa.
Siirtyminen pellettipolttoon vesikeskuslämmityksessä, missä käytetään halkoja yhdistettynä pieneen vesitilaan, on todellinen ympäristöteko.

Olen maalainen ja lämmitän puulla. Olen elänyt jo kauan ja ajatellut paljon. Olen tullut siihen tulokseen, ettei halkoa kannata paljon jalostaa.
Perusteluina mm. että jalostukseen käytetään joko sähköä tai öljyä. Laskekaapa puun kaato-,kuljetus- ja jalostuskustannukset yhteen.
Onko kovin kannattavaa. Aina tulisi laskea tuotteen elinkaarikustannus, kun lasketaan kannattavuutta. En ymmärrä tilannetta, jossa itsetarkoitus on tehdä pellettiä. Ymmärrän tämän, jos se tulee sivutuotteena.

Polttopanoksen päältä sytyttäminen lienee Heikki Hyytiäisen tutkimusten tulos (tarkistamaton arvaus) sillä hän on jo vuosikummeniä tutkinut palotapahtumaa ja sen ohjausta. Viimeisiä julkaisuja oli YLEn juttu

http://yle.fi/alueet/helsinki/ylen-lantinen/ohjelmat/2011/02/hyytiaisen_...

Olennaista on puun kuivuus ja puhtaus. Pienhiukkasten osalta pelletti lienee parempi juuri tasalaatuisuutensa ja paloprosessin hallinnan helppouden vuoksi. Mutta hiukkasia siitäkin syntyy ja siksi ne vähäisemmätkin päästöt pitäisi pyrkiä nostamaan korkeammalle pitkällä piipulla. Maaseudulla koko asia ei ole kovin merkittävä ongelma (siis pienhiukkaset) mutta kun asioita pitää pyrkiä parantamaan nimenomaan siellä, minne asuminen keskittyy, asutuskeskuksiin ja uusille asuntoalueille, tiiviimmän asumisen paikkoihin. Niiden energiahuollossa on paljon kehitettävää, mutta se ei onnistu yksittäisen rakentajan toimesta, vaan siihen tarvitaan kuntaa apuun.

Yksi hyvä ratkaisu olisi, että kaavoituksen yhteydessä kunta ratkaisee lämmitysmuodon vähintää korttelitasolla. Silloin pitää huomioida KORTTELIKOHTAISESTI tai ainakin muutaman tontin osalle yhteinen ratkaisu. Maalämmön eri versioiden lisäksi tulisi harkita yhteistä pellettilämpöä useammalle talolle, jolloin laitoksesta saadaan tehokkaampi ja edullisempi.

Silloin myös kaavassa voidaan valita energiatuotolle ja esim savupiipulle sopiva paikka ja riittävä korkeus. Maalämmölle ei tarvita edes mitään laitosta vaan talojen yhteinen verkko jää maan sisään ja laitteet ovat talokohtaisia.

Tässä olisi Kanadalaisten ajatus pienestä paikallisesta CHP-voimalasta. Toimii puukaasulla - lämpöä, lämmintä vettä ja sähköä. Mielipiteitä? www.victorygasifier.com