Puun polttaminen lisää vaarallisia pienhiukkasia

Peruslämmityksen hoidamme sähköllä, muuten lämmitämme - puulla.
Kyllä koivuklapia on Suomanmaassa aina poltettu. En suostu uskomaan, että se niitä suurimpia ilmastosyntejä olisi...

Puu- ja etenkin halkolämmitys on tietenkin hyvä ja varma keino saada lämpöä asumiseen ja ruuanlaittoon. Taajamissa savu ja noki ovat vähintäänkin kiusallisia, etenkin jos poltetaan märkiä klapeja pikku-uuneissa. Mitä sitten aiheuttanee homeisen hakkeen polttaminen keskuslämmityskattilassa? Yleisen turvallisuuden vuoksi puulämmitysvaihtoehdon on silti oltava olemassa - tämä on yhä edelleen pohjoinen maa ja muiden lämmitysjärjestelmien romahtaminen talvella olisi katastrofaalista ilman puulämmitystä varajärjestelmänä. Kuivien halkojen polttaminen perinteisessä leivinuunissa on kuitenkin tehokasta lämmittämistä ja tuottaa muihin tavallisiin puunpolttotapoihin verrattuna vähän haitallisia pienhiukkasia. Nykyisin puulämmitystä kai yleisemmän öljylämmityksen tuottamat haitta-ainepäästöt kiinnostavat minua enemmänkin: alarinteen naapurista kävi aina tuulen kääntyessä aikoinaan kerrassaan kauhea katku - ja heidän omenapuunsakin kuolivat tuulen alta... Mitähän sieltä mahtoi tulla?

Kuivaa koivua poltetaan. Sytykkeeksi menee kyllä vähän Stadin paikallislehteä...
Taloa lämmitämme kahdella kakluunilla,leivinuunilla ja puuhellalla. Ruokaakin laitetaan aika paljon puuhellalla, varsinkin talvella.
Puutahan siis kuluu, mutta vastaavasti vähemmän sähköä...

EU maa Saksa on jo kieltänyt puun ja pellitin polton takoissa koska siitä aiheutuu pienhiukkassaattetta. Koskakohan Suomessa tulee sama laki ja loppuu takkojen käyttö ja puusaunan lämmitys - ovatko Vihreät ensimmäisenä ajamassa asiaa Suomessa laiksi asti?

On kait se selvää, että puulämmitys kuuluu haja-asutusaluelle. Vaikkakin, ennen vanhaan kaikki talot lämmitettiin puuta. Oma vaihtoehtoni on, koivuhalkoa ja ydinvoimaa rinnakkain. Oma taloni lämpiää puulla, mutta kylmähuippuja varten on suora sähkölämmitys, joka toivon mukaan on puhdasta ydinvoimaa.

Kuluvan vuoden aikana julkisuudessa on kirjoitettu paljon puun polton pienhiukkaspäästöistä. Pääasiassa kaikenlaiset harhakäsitykset ovat saaneet palstatilaa. Tässä muutama fakta joka on jäänyt huomioimatta.
-Saksassa ei ole kielletty puulla lämmittäminen eikä pelleteilläkään lämmittäminen vaan päin vastoin harkitaan tämä tukemista. Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa on jo vuosikausia ollut voimassa TODELLA tiukkoja päästörajoja kaikille tulisijoille eikä yhtään uutta mallia saa tuoda markkinoille testauttamatta se ensin hyväksytyssä laitoksessa. Näin on varmistettu pienet päästöt samalla kun bioenergian lisäämistä on mahdollistettu.
-Suomessa on tehty ehdotus tulisijojen päästörajoiksi mutta yrityksistä huolimatta nämä eivät ole astuneet voimaan. Päästörajat olisivat tulisijateollisuuden mielestä tervetulleita. Rajat saisi olla paljon ehdotettua tiukemmat. Nyt on ehdotettu pääasiallisena lämmönlähteenä toimiville takoille tiukemmat rajat, lisälämmönlähteenä toimiville takoille vähemmän tiukat ja viihtyisyyskäyttöön tarkoitetuille takoille päästörajoista vapautusta. Käytännössä tällainen mahdollistaa entiset päästöt kun takan kylkeen kiinnittää kyltin jossa lukee "vain viihtyisyyskäyttöön". Saunan kiukaille ei ole ehdotettu päästörajoja. Lämpökattiloille on omat rajansa. Hiukkaspäästöille ei ole kaavailtu rajoja vaan ainoastaan häkäpäästöille ja tulisijan hyötysuhteelle. Olisihan sekin jo alku vaikka rajat saisivat olla tiukempia ja tarkempia.
-Yleensä vertaillaan tulisijojen (tarkoittaen takkojen vaikka kaikki tulisijat sisältyvät vertailulukuun) päästöjä liikenteen päästöihin ja todetaan että molemmat vastaavat 25% hiukkaspäästöistä. Tämä pitää paikkansa eikä sen pitäisi olla kenellekään mikään yllätys. Autojen päästöille on vuosikymmenet ollut yhä tiukkenevia rajoja ja näitä tiukennetaan vielä tulevaisuudessa. Autokanta uusiutuu jatkuvasti ja Suomen autokannan keski-ikä on 11 vuoden paikkeilla. Useimpien Suomessa TÄLLÄ HETKELLÄKIN myytävien tulisijojen teknologia on 50 vuotta vanhentunutta. Ei siis ole mikään ihme että uudetkin tulisijat saastuttavat jos ei ole valinnassaan huolellinen. Voidaan sanoa että Suomen tulisijojen polttotekniikan keski-ikä on noin 50 vuotta eikä tällä hetkellä uusiudu.
-NunnaUuni:lla on jo 10 vuotta ollut käytössä puhtaan palamisen teknologia nimeltä Kultainen Tuli. Kultainen Tuli on puhtain halkojen polttoteknologia markkinoilla ja läpäisee kirkkaasti kaikki maailmassa olevat päästörajat ja myös kaikki tiedossa olevat tiukentuvat päästörajat. Kaikki päästötyypit ovat NunnaUunia poltellessa vain murto-osa perinteiseen puunpolttoon nähden. Tähän voi tutustua osoitteessa www.nunnauuni.fi osiossa "Aito Nunnauuni".
Suomi tarvitsee puulämpöä mutta ilmanlaadusta ei tarvitse tinkiä. Ostopäätöksellään jokainen voi vaikuttaa ympäristönsä ilmanlaatuun.

On totta, että puuta voidaan polttaa nykytekniikalla niin, että haitat ovat mahdollisimman vähäiset. Mutta vain harvat polttavat. Järjestyksen pitäisi olla se, että ensiksi pannaan puulämmittämisen haitat kuriin, ja vasta sitten lisätään puulla lämmittämistä.

Tällä hetkellä talojen puulämmitykselle ei ole olemassa käytännössä minkäänlaisia päästönormeja eikä päästöjä koskevia teknisiä vaatimuksia, mikä tuntuu ihmeelliseltä. Jos auto käy pihassa yli kaksi minuuttia, omistaja saa sakon, mutta samaan aikaan hänen talonsa piipusta saa tulla rajoittamaton määrä saasteita 24 tuntia vuorokaudessa, eikä siihen puututa mitenkään.

Ihmiset kyllä tietävät, miten puut saa palamaan "savuttomasti". Tarvitaan vain riittävä veto, niin että palamisprosessi saa tarpeeksi happea. Jokainen, joka on lämmittänyt saunaa puilla, on varmasti huomannut, että uuni tuottaa näkyvää savua kuin hetken ajan sytyttämisen jälkeen sekä puuta lisättäessä. Muulloin savua ei juuri huomaa.

Jos töihin lähtevä talonomistaja sytyttää aamulla uuninsa ohjeiden mukaisesti ja polttaa siellä hyvällä vedolla pesällisen puuta, lämpöä tulee vain sen aikaa, kun puut palavat. Tuli sammuu puolen tunnin kuluttua, ja sen jälkeen uunissa käy kylmä veto, joka jäähdyttää kaiken. Tässä vaiheessa pitäisi panna pelti kiinni, jotta rakenteisiin varautunut lämpö ei karkaisi. Mutta koska talon asukkaat ovat pois kotoa, kukaan ei ole sulkemassa peltiä. Tällaisesta lämmittämisestä ei ole kovin paljon hyötyä.

On toinenkin tapa lämmittää. Uuni voidaan ladata ääriään myöten täyteen puuta ja niiden sytyttyä panna pelti lähes kiinni. Näin tuli palaa hitaasti kytemällä kuin tervamiilussa. Lämpöä ei tule paljon, mutta kuitenkin riittävästi. Ja tärkeintä on, että sitä on jäljellä vielä iltapäivälläkin. Tällainen "lämmitys" tuottaa tuntien ajan erittäin runsaasti hiukkaspitoista ja pahalle haisevaa savua. Ja juuri tällaisesta lämmittämisestä lähtevä savu kiusaa naapureita ja ohikulkijoita. Näin ei tietenkään saisi lämmittää, mutta koska kaikilla ei ole hienoja automaattisia pellettikattiloita, näin lämmitetään.

On edelleenkin mahdollista ostaa puulämmitysjärjestelmä, joka käytännössä perustuu edellä mainittuun kitupolttamiseen. Joissakin maissa tällaisen järjestelmän käyttäminen on kielletty.

Takka ja uuni ovat mukavia asioita, mutta laajassa mitassa järkevintä olisi polttaa puu teknisesti hyvin varustetuissa lämpökeskuksissa, jossa palamista voidaan kontrolloida ja savukaasut voidaan puhdistaa.

Kaukolämmön edut huomaa vertailemalla suurten kaupunkien ja pienten taajamien ilmanlaatua. Ison kaupungin keskustassa ilma on puhdasta ja savutonta, vaikka ympärillä on tuhansia puuenergialla kaukolämmitettäviä taloja. Sen sijaan jossakin pienessä kunnassa ilma on savuista, vaikka vain muutamaa taloa lämmitetään puulla.

Puu on hyvä energianlähde, mutta vain oikein käytettynä.

Suomessa on vallalla sellainenkin yleinen harhakäsitys että jokainen saa hyvällä vedolla aikaiseksi puhtaan palamisen. Käsitys on täysin virheellinen.
Päästöt ovat ns. "hyvällä vedolla" hieman pienemmät ja varsinkin erilaiset ja vähemmän haisevat kuin kitupoltossa mutta millään silmämääräisellä tarkastelulla palamista ei saa puhtaaksi.
Puu itsessään ei pala vaan puusta irtoava kaasu palaa. Kun "vetoa on" niin ensiöilma irrottaa puusta enemmän kaasua kuin mitä ehtii palamaan toisioilmassa, eli puu ylikaasuuntuu. Seurauksena puusta irtoava kaasu ei muutu lämpöenergiaksi vaan menee päästöinä/savuna hormista pihalle. Päästöt eivät läheskään kaikki ole näkyviä - kuivaa puuta poltettaessa näkyvää savua syntyy yleensä vain puiden lisäysvaiheessa ja syttymisvaiheessa. Vedon lisääminen ei siis tuota puhdasta palamista vaan ilmamäärän kuristaminen sopivaksi. Sellainen ei onnistu ilman siihen tarkkaan suunniteltua ja mitoitettua teknologiaa. Teknologialla ei tässä tarkoiteta monimutkaista elektroniikkaa vaan optimoitua arinarakennetta ja sen alta optimaalisesti ohjattuja ilmavirtoja. Käyttäjä ei tätä edes huomaa muuta kuin tulisijan hienossa hyötysuhteessa (eli pienellä puumäärällä saadaan paljon lämmitysaikaa) ja vähäisessä tuhkan määrässä (tuhkakin on palamatonta energiaa).

Tulisijateollisuus näkisi tietenkin mielellään että "puulämmittämisen haitat laitetaan kuriin", kuten yllä on mainittu. Tämä on tehtävissä kahdella samanaikaisella tavalla.
1)Säädetään nyt ehdotettua tiukemmat päästörajat uusille tulisijoille eikä sallita näistä rajoista poikkeuksia. Tämä vaikuttaa heti mutta vain marginaaliseen määrään tulisijoja ja näin ollen vain hiukan päästöihin.
2) Säädetään samat päästörajat myös olemassa oleviin tulisijoihin (noin 2 miljoonaa kappaletta Suomessa) ja ylimenoaika jonka aikana nämä on uusittava tai päivitettävä päästörajojen mukaisiksi. Päivittäminen on teknisesti mahdollista eikä edes kohtuuttoman kallista.
Näin syntyisi samalla Suomeen tuhansia työpaikkoja koska kaikki tämä tulisi toteutettua kotimaisin raaka-ainein ja kotimaisella työvoimalla. Eli voittajana olisi Suomen ilmasto ja Suomen talous.

Aamuisin ei tarvitse nousta lämmittämään puilla kun ostaa kunnollisen varaavan tulisijan. Nunnauunin tulisijat pitävät talon lämpimänä 24-36h riippuen mallista ja talosta. Tähän tarvitaan vain 1-2h lämmitys, eli ilalla kun lämmittää niin talo on lämmin vielä kun seuraavana iltana palaa töistä kotiin. Ylivoimaisesti suurin osa Suomessa käytössä olevista ja myytävistä uusista tulisijoista ovat varaavia. Laatu ja toimivuus näissä vaihtelevat voimakkaasti ja valinnassaan kannattaa olla perusteellinen ja vaatia näyttöjä tarvittavasta lämmitysajasta ja siitä saatavasta lämmön luovutusajasta. Näin voi valita omiin tarpeisiinsa sopivan tulisijan joka ei saastuta ympäristöä.

Mistäs nunnauunin edustaja tänne eksyi markkinoimaan? :)

Olisi siinä kyllä maaseudun muorit ihmeissään, kun tulisi kunnan rakennusvirastosta ukaasi, että ostappa uusi moterni nunnauuni, tai mökkisi on kylmä.

Me rakensimme vähäpäästöisen keskuslämmityskattilan muutama vuosi sitten. Samainen kattila on edelleen käytössä. Puun poltossa energiaa tulee keskimäärin tuplasti normaaleihin puukattiloihin verrattuna. Hyötysuhteen ero ei ole niin suuri, vaan osa paremmasta koknaishyötysuhteesta tulee siitä, että uutta kattilaa ei tarvitse nuohota. Hyvän polton salaisuus on tarkka ilmavirtojen ohjaus ja hyvin korkea (yli 1300°C) polttolämpötila.

Tutustuimme Nunnauunin kultaisen tulen tekniikkaan sekä mm. heidän kilpailijansa tekniikkaan. Törmäsimme näihin, koska etsimme sopivia materiaaleja, jotka kestäisivät hyvin korkeaa polttolämpötilaamme. Nunnauunin käyttämä kivi on ainoa, joka kestää meidän kattilassamme. Kultainen tuli on oikeasti hyvä, vaikka joku pitääkin tätä markkinointina. Kilpailija ei suostunut toimittamaan kopiotaan, kun yritin tilata. Kokeidemme perusteella jo pystyin sanomaan, että heidän rakenteensa ei voi kestää.

Emme tuotteistaneet kattilaamme. Kukaan ei halunnut tukea hankettamme. Suomessa ei kannata kehittää mitään, kannattaa vain kopioida toisten tekemiä tuotteita ja palveluja. Mutta jos joku on kehittänyt taloudellisen ja ympäristöystävällisen polttotekniikan, niin tuetaan mieluummin eikä märistä markkinoinnista. Nunnauunin ihmisen kirjoittama teksti on asiaa.

Itse kannatan puuenergian käyttöä ja sen käytön edistämistä, mutta pienpoltolle pitää ehdottomasti saada päästörajoitukset, jotka vaikuttavat myös pienhiukkasten määrään. Uusille laittelle heti voimaantulevat, mutta vanhoille laitteille siirtymäajan tulee olla taloudellisesti mahdollinen, osittainen ja tarpeeksi pitkä. Ja mitään porsaanreikiä "viihtyvyyskäytön" kautta ei saa jäädä, jos eri laiteluokkia on niin niitä pitää pystyä helposti, halvasti ja todellisesti myös valvomaan.

Minä lämmitän pönttöuunia kamarissa ja leivinuunia keittiössa, hellaa en käytä, vaan induktiolevyä. Talo on rakennettu 1938 ja uunit kai yhtä vanhoja. Asun yksin ja olen 76 v. aikaa on lämmittää . Haluaisin löytää mahdollisimman puhtaan lämmittämisen. Uunilämmitys on mukavaa aamuisin ja lämpö mielyttävää paneloidussa asunnossa. Onko nyt niin, jos palaminen tapahtuu reppaasti humisten, se ei ole hyvä? Jos savu piipusta tullessaan on "valkoista" onko se hyvä merkki? Poltan nyt sekahalkoa jossa on aika paljon havupuuta. Ensi talvena siirryn koivuun. Edellisenä päivänä haen puut sisään. Niiden pitäisi olla nytkin jo kuivaa puuta. Voisiko joku ystävällinen asiaa ymmärtävä sielu antaa hyviä ohjeita tällaisten uunien käyttöön. Aina vaan puhutaan takoista. Kiitos etukäteen.

nämä hiukkaspäästöt ovat tietenkin yksi argumentti varovaisuuteen bioenergia hullutuksessa, mutta eipä nyt unohdeta sitä, että koko konsepti on jo lähtökohtaisesti epäekologinen. Ideana on, että kaiken muun sotkemisen lisäksi ihmiset vielä kattaisivat energiantarpeitaan yhä suuremmissa määrin ekosysteemin kuskannuksella. Siinä missä esim. hiilen poltto aiheuttaa lähinnä epäsuoraa vahinkoa ilmastonmuutoksen kautta, bioenergiassa sössitään luontoa suoraan. Jos sitä tehdään sellaisessa mittakaavassa millä on mitään merkitystä CO2 päästöjen kannalta, aiheuttaa se ympäristökatastrofin, jonka rinnalla ilmastonmuutos kalpenee. (Laskekaa itse tarvittavat kuutiomäärät ja verratkaa siihen mitä meidän melkein autiossa maassa puuta vuosittain kasvaa. Sitten arvioikaa sama vaikkapa Saksassa). Ekologista on jättää ne metsät rauhaan eikä tuikata niitä tuleen. Ei pitäisi sekoittaa sitä luonnollisuuden tunneta mitä saa esim. nuotion äärellä hengallessa oikeaan ekologisuuteen. Se, että asiaan liitetään etuliite bio tai uusiutuva ei ole muuta kuin uudelleen paketointia kauniimpaan pakkaukseen.

*** koko konsepti on jo lähtökohtaisesti epäekologinen. ***

Käytännössä biopolttoaineet lienevät vain Kepuvoimaloita , samaan tapaan kuin turve on vain poliittinen polttoaine. Muistaakseni (ehkä vuosi sitten) Yle:n studiossa oli ohjelma biopolttoaineista , ja paikalla ollut Kepun edustaja hihkui innoissaan , kyllä tämä hoituu kunhan vaan päästään alkuun. Tämä on vähän sellaista Mauri Pekkarisen porukkaa tämä.

Yhdysvalloissa etanolia on yritetty tyrkyttää vuosikaudet huonolla menestyksellä , lähinnä etanolin fysikaalisen surkeuden takia. Konventionaalinen raakaöljy vaatii 1 barrelin jotta saadaan ylös 8 , liuskeöljylla Kanadan Albertassa luku on 1:4. Muistaakseni etanolin hyötysuhde on jotain 30 % luokkaa eli koko systeemi on läkähtymisen partaalla varattujen barrelien osuuden siis ollessa 2:3.

Varattujen barrelien suhde on ulkomuistista ja joku jolla on tarkempaa tietoa oikaiskoon , mutta suuruusluokasta ei liene epäselvyyttä. Ryhtyä arvostelemaan etanolia ei kuitenkaan ole USA:ssakaan kovin hyvä urakehityksen siirto , sillä keskilännessä ollaan luonnollisesti kovin ihastuneita etanoliin. Entistä rapublikaanien presidenttiehdokasta Bob Dolea sanottiinkin "senaattori etanoliksi."

Joten vain poliittisia polttoaineita ne ovat siellä rapakon takanakin. Hyötysuhde on surkea , ja etanolin vaatimista masentavista pinta-aloistahan ei ole vielä edes mainittu.

Nykyisinähän lähes koko maa lämpiää jollain muulla kuin perinteisellä puulämmityksellä - siis leivinuunilla... Ihmisille puunpoltto on tuttua vain omakotitalon tunnelmatakasta (=nuotiosta nurkasta) ja kesämökin saunankiukaasta.

Ainakin pääkaupunkiseudulla ja yleensäkin Etelä-Suomessa on kaikkia uuneja sanottu jo aikapäiviä sanottu takoiksi, jopa kesämökiksi ostetun entisen maalaistalon leivinuunia sanotaan takaksi.
Uuniksi nimitetään vain sähkölieden leivinuunia.

No niin, tuommoiselle porukalle on varmaankin helppo myydä mikä hyvänsä huikeankallis ratkaisuja perustella sitä pienpolton haittapäästöilläja jos jollakin ja minkä milläkin.

"Ekologista on jättää ne metsät rauhaan eikä tuikata niitä tuleen. Ei pitäisi sekoittaa sitä luonnollisuuden tunneta mitä saa esim. nuotion äärellä hengallessa oikeaan ekologisuuteen. "

Joo pitäisi sitä ja tätä blaa blaa. Minustakin pitäisi jättää kaikki tekemättä. Tosi realistista. Ja helppoa kommentointia, lapsikin pystyisi samaan. Todellinen vaikeus ei ole kieltää vaan löytää korvaava uusi ratkaisu. Mitä lämmitysmuotoja SINÄ olet kehitellyt?

Mitä uusia lämmitysmuotoja?
Ilmastonmuutos lämpimämpään suuntaan vähentää lämmityksen tarvetta täällä pohjoisessa. Geenimuuntelulla-teknolgialla talviturkki Pohjolan asukkaille?
Karaisemalla ruskeaa rasvaa kaikille, niin tarkenee viileämmässäkin...
No vakavasti ottaen haja-asutusalueella ei ole leivinuunin voittanutta lämmityslaitetta, koska lähes koko ruuanlaitto hoituu samalla lämmöllä. Se on hupihalpa ja helppo käyttää. Tosin tavallinen nykyelämä, jossa pienperhe hajaantuu joka arkipäivä ansiotöihinsä ja kouluihinsa, lähestulkoon estää uunin täysipainoisen hyödyntämisen. Lisäksi nykyiset rakennussäädökset ovat jo pilanneet uusien leivinuunien rakenteen - ne eivät palovillakerrostensa takia enää paista eivätkä lämmitä...
Älkää unohtako - ja älkää suunnitelko - leivinuunin kieltämistä, sen takia että uusia lämmitysmuotoja saataisiin markkinoitua. Hyvät ratkaisut puolustavat paikkaansa vaikka ne olisivat vanhojakin.

Kumpulan esimerkin perusteella voidaan päätellä vain, että Kumpulassa puun pienpolton päästöjen osuus on kaikista pienhiukkaspäästöistä on joulu-, tammi- ja helmikuun aikana keskimäärin noin 40 %. Kumpulan esimerkin perusteella (tai ainakaan sen perusteella, mitä siitä on keskusteluketjun aloituspuheenvuorossa ilmoitettu) EI voida päätellä, kuinka suuri on puun pienpolton päästöjen osuus kaikista pienhiukkaspäästöistä KOKO kalenterivuoden aikana Kumpulassa. Samoin Kumpulan esimerkin perusteella (tai ainakaan sen perusteella, mitä siitä on keskusteluketjun aloituspuheenvuorossa ilmoitettu) EI voida päätellä, mikä on tilanne MUUALLA Suomessa, etenkin haja-asutusalueilla. Pyydän, pidetään tämä nyt mielessä tässä keskustelussa, eikä kritiikittä hyväksytä aloituspuheenvuoron väitettä: ”Edellä esitettyjen lähteiden mukaan voidaan siis päätellä, että pienhiukkaset ovat suuri vaara terveydelle, ja puun pienpoltto on yksi merkittävimmistä pienhiukkasten lähteistä”.

Keskustelun aloituspuheenvuoro väittää: ” …90 % puun polttajista polttaisi puuta vanhanaikaisesti epämääräisissä uuneissa, joista leviää paljon savua ja pienhiukkasia”. Pyydän mittaustuloksia ja faktaa tuollaisen epämääräisen väitteen tueksi. Mikä on ”vanhanaikaista” polttamista ja millä perusteella sekä mikä on epämääräinen uuni, ja millä perusteella?

Puun pienpoltto on erikoisen metka taitolaji siinä mielessä, että polttoaineen laatu (lähinnä kosteusprosentti) ja polttotapahtumaan pääsevä ilman määrä (miten sitä nyt sitten tapauskohtaisesti säädelläänkään) vaikuttaa erittäin paljon myös puun pienpoltossa savupiipusta ulos pääsevään pienhiukkasten määrään, vaikka olisi millainen ”ihmeuuni” käytössä. Ennen kuin perusteellisesti selvitetään erilaisten käyttötottumusten ja eri uunityyppien ja – mallien vaikutus pienhiukkasten määrään, kaikki yleistävät väitteet puun pienpolton kohtuuttomista pienhiukkasmääristä ovat vailla kestäviä perusteita.

Haluaisin korostaa puulämmitteisen vesikiertokattilan, jolla ei sinänsä ole varaavaa massaa, ja perinteisen kaakeli- tai leivinuuni –tyyppisen uunin, jolla on merkittävä lämpöä varaava massa, eroja puun poltossa. Jos polttotilan sisälämpötila on esim. noin 30-40 astetta (kattilatyyppi) tai 80 – 100 astetta (perinteinen uuni) polton aloitushetkellä. lienee tällä lämpötilaerolla jokin vaikutus itse polttotapahtumaan ja sitä kautta myös pienhiukkaspäästöihin. Mikä on varaavan tiilihormin ero hiukkaspäästöjen kannalta vaikkapa teräksiseen kevythormiin? Onko näistäkään eroista kovaa tutkimustietoa? Miten on, Nunnauuni Oy?

Nunnauuni Oy:n puheenvuorot asiassa ovat sisällöltään juuri sitä mitä alan kaupalliselta toimijalta voi odottaa, vaikka jotakin pieniä murusia tuotekehittelyn tutkimustulosmassasta esitetäänkin. En missään nimessä halua väittää, etteikö vuosia kestäneellä nykyaikaisella tuotekehitystyöllä olisi saavutettu ja saavuteta positiivisia tuloksia. Mutta jokin uunimalli, jota käytetään juuri ideaalilla tavalla, ei ole oikein hyvä lähtökohta, jos halutaan tutkimustietoa olemassa olevasta vallitsevasta tilanteesta. Nunnauuni heittää tuon 25 % osuuden esiin tarkoittaen ilmeisesti kalenterivuoden aikana saavutettua koko maassa saavutettua keskiarvoa. Onko näin, Nunnauuni Oy? En usko.

Nunnauuni Oy:n toimenpide-ehdotuksen kohta 2 on kammottava: ” 2) Säädetään samat päästörajat (viittaus kohtaan 1: ” Säädetään nyt ehdotettua tiukemmat päästörajat uusille tulisijoille eikä sallita näistä rajoista poikkeuksia”) myös olemassa oleviin tulisijoihin (noin 2 miljoonaa kappaletta Suomessa) ja ylimenoaika jonka aikana nämä on uusittava tai päivitettävä päästörajojen mukaisiksi. Päivittäminen on teknisesti mahdollista eikä edes kohtuuttoman kallista”.

Nunnauunin ehdottamalla taannehtivan lainsäädännön periaatteella voitaisiin myös kieltää lailla kaikkien sellaisten autojen käyttö, jotka eivät täytä esim. vuonna 2012 uusille autoille säädettäviä päästörajoja. Tai kaikki kiinteistöt tulisi energiataloudeltaan kunnostaa sellaisiksi, että ne täyttävät vuonna 2014 voimaantulevat rakennusmääräysten energiatehokkuusvaatimukset.

Siirtymäaikasäännökset eivät tätä periaatetta miksikään muuta, ellei siirtymä ajaksi määritellä jotakin 50-100 vuotta, mikä taas vesittäisi täysin Nunnauuni Oy:n esityksen tosiasiallisen sisällön. Juuri tällaisissa lausunnoissa näkyy Nunnauuni Oy:n rooli alan kaupallisena toimijana.

Puun polttoon liittyvien päästörajojen toteuttamisessa on suuria käytännön ongelmia, joihin osaan on jo tässä keskustelussa viitattu. Tuon esiin. muutamia ongelmia lisää.

Miten viranomainen todentaa, että tai tietty tulisija täytä säädettyjä vaatimuksia tai että tietty tulisija ei täytä säädettyjä vaatimuksia? Autojen kohdalla tämä on hyvin helppoa, koska polttoaine on laadultaan hyvin homogeenistä ja auton käyttötottumusten vaikutus päästöihin on puun pienpolttoon nähden hyvin pieni. Tarkoitus hiukkaspäästöjen valossa ei saata olla se, että sertifioitu uusi hieno uuni talossa riittäisi, vaikka sitä käytettäisiin vaikka kuinka väärin päästöjen syntymisen kannalta.

Ei kai viranomainen kipuasi jokaisen omakotitalon katolle mittailemaan uunin päästöjä; tähän nimittäin ajauduttaisiin sen jälkeen, kun valituselimet olisivat hyväksyneet jonkun omakotitalon asukin valituksen siitä, että hänen nykyiselle uunilleen on säädetty ”rangaistusmaksu” tai velvoitettu hankkimaan uusi uuni, vaikka nykyinen uuni täyttää päästörajat. Haluan pitäytyä siinä periaatteessa, että kansalaisella EI ole näyttövelvollisuutta siitä, että hän noudattaa olemassa olevia määräyksiä, vaan, että viranomainen joutuu toteennäyttämään toisin.

Uunien vaihto etenkin sellaisessa omakotitalossa, jossa on vanha massiivinen tiilihormi ja vanha massiivinen leivinuuni, ei todellakaan ole aivan pieni toimenpide niin toimenpiteenä kuin rahallisesti, vaikka Nunnauuni Oy toisin väittää. Kaikissa omakotitaloissa EI ole teräsputki- tai muurattua kevythormia. Tietenkään Nunnauuni Oy:n ei tarvitse tällaisista yksityiskohdista välittää, mutta niistä välittäminen onkin lainsäätäjän velvollisuus.

Omakotitalojen energiatehokkuutta käsittelevissä keskusteluissa, niin tässäkin keskustelussa, on kautta linjan ollut havaittavissa omituinen vinoutuma. Ymmärtääkseni energiatehokkuuden parantamisen tärkein syy on ollut energian säästäminen. Mikäli näin on, niin mielestäni tulisi heti tehdä selkeä ero ns. luksus-, viihde- tai kakkosasumisen ja ihmisen perustarpeisiin kuuluvan asumisen välillä. Yksilön vakituinen asuinkiinteistö ei saisi olla yhteiskunnan silmissä samassa asemassa kuin kesämökki, lomamökkikylän mökki tai kakkosasunto –tyyppiset omakotitalot, jos energiatehokkuuden kasvattamisen syynä ovat energiankulutuksen hillitsemisen kautta saavutettavat ekologiset hyödyt. Tämä periaate voidaan toteuttaa esim. eri kiinteistöverokannan avulla: tietty verokanta vakituisina asuntoina toimiville omakotitaloille ja huomattavasti suurempi verokanta muille asuinkäytössä oleville omakotitaloille.

En saata ymmärtää, miten kirjaimellisesti omakotitalon vierestä hankittu, kunnolla kuivatettu ja järkevästi poltettu polttopuu voisi olla etenkin haja-asutusalueella, lähes umpimetsässä sijaitsevan, omakotitalon lämmityslähteenä millään mittarilla mitattuna ympäristölleen suurempi haitta kuin seutukunnalla havaittavat makrotason ilmaston muutokset tai sateen mukana kulkeutuvat myrkyt. Tämmöistähän tämän keskustelun aloituspuheenvuoro haluaa rivien välissä MYÖS väittää: ”Vihreässä energia- ja ilmasto-ohjelmassa esitetään puun polttamisen voimakasta lisäämistä mm. otsikolla: "Itä-Suomesta kestävän energian mallialue". … ”

Tunnustan, puun pienpolton polttaminen vääränlaisilla käyttötottumuksilla saattaa muodostua ongelmaksi taajama-alueilla, jos tällaisia häiriköijiä on pienellä maantieteellisellä alueella runsaasti. Olisikohan koko maata koskevan täysin yhdenmukaisen puun pienpolton hiukkaspäästömääräyksien sijaan järkevämpää miettiä sitä, että puun pienpolttoa koskisi hieman eri säännökset esim. asemaakaava-alueilla ja haja-asutusalueilla? Tällä akselilla liikuttaessa, nykyäänkin monessa yksityiskohdassa, asemakaava-alueella asuvaa ja haja-asutusalueella asuvaa koskevat hieman erilaiset säännökset, joten kansalaisia eriarvostava lainsäädäntö on jo nyt olemassa.