Sähköauto akkukasetti

*** -Onpa sitten kyseessä "vanhan" polttomoottorikäyttöisen konstruktion saneeraus tai kokonaan uusi sähköauto sen runkorakenteita hyväksi käyttäen saadaan helposti vaihdettava "varavoimakasetti" sijoitettua "kattotelineelle"!***

Kaikella kunnoituksella Pelle Pelottoman uudelle idealle. Mutta, otetaanhan nyt järki käteen ja mietitään, mitä se auton vakadelle tekee kun sijoitetaan tuonne auton katolle vähintään 200 kg painolasti? Jo pienessä mutkassa auto kellahtaisi kumoon.

Eiköhän tässä käy niin, että öljyn kallistumisen jälkeen aletaan tekee hiilestä ja turpeesta polttonesteitä Fischer-Tropsh synteesillä ja saadaan näin tämäkin hiili ilmakehään. Viedään siis samalla tämä ilmsatokoe loppuun saakka.

Jos polttomoottoria ei olisi keksittykkän vaan ajelisimme sähköautoilla.
Arvatkaapa millaista herjaa heitettäisiin Pelle Pelottomalle, joka yrittäisi lanseerata polttomoottoria autoon!
-Kamala haju
-Hirveetä melua pitävä vehje
-Tankatessa tukehtuu tohon myrkkyyn
-Tankkaukseen tulisi kehittää vaihdettavat säiliöt hajun ja palovaaran takia
-Tankkausasemien kehittämiseen kuluu vähintään vuosikymmen
-Räjähdys vaaran takia ei 5 litraa suurempia polttoainesäiliötä saa sallia
-Minkä ihmeen takia autolla pitäisi ajaa yli 200 km kerrallaan
-Hajun, melun ja palovaaran takia polttomoottoriautoja ei saa käyttää taajamissa
-Polttomoottoriauton savunkeräyspussit ovat aika epävarmoja, eikä niiden koko riitä vielä pidemmille matkoille
-Fortum suunittelee Hyvinkäälle ensimmäistä säiliöiden ja savunkeräyspussien vaihtoterminaalia
-säiliöiden kuljetus ja kuljetuksen turvamääräyset ongelmana
-Polttomoottori on merkattava riittävän näkyvällä lipulla muunliikenteen varoittamiseksi
-Polttomoottoriautolle ministeriön mietinnössä ehdotetaan suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 47 kmh
-Tekniikan kehittyessä saadaan säiliön vaihtaminen yhtä nopeaksi kuin akunlataaminen

Ihan hyvä ajatus tuo akkukasetti, mutta ei tietenkään katolle vaan auton alle. Niitä on jo kokeiluversioissa käytössä. Robotilla homma hoituu nopeasti ja turvallisesti. Suomalaisen miehen omistamisvietti lienee suurin este vaihtoakkujärjestelmälle. Taksit, posti ja muu päivittäinen julkis-liikenne voisi olla otollisia kohderyhmiä järjestelmälle.
Ajatusta useamman setin yhtäaikaisesta käytöstä on harvoin tullut vastaan. Mutta olen lanseerannut ajatusta esim. linja-autoihin. Linkkarin alle voisi ajatella jopa kymmenkunta settiä, reitin pituudesta ja tarpeesta riippuen, turhaa painoa välttäen. Tosin näitä ei tulla ikinä näkemään liikenteessä, koska Nylundin mietintö kieltää sähköauton kilpailemisen julkisenliikenteen kanssa, sähködösä lisää myös ruuhkaa, joka sekin oli kiellettyä.
Liikennesuunnitteluun ja yhdyskuntasuunnitteluun pitäisi vaihtaa uudet ihmiset. Nykyisillä tuntuu olevan jonkinsorttinen inho ja viha autoja kohtaan. Autojen liikkuminen on tehty mahdollisimman vaikeaksi ja hitaaksi, on töyssyjä, hidasteita, mutkittelevia ja kavennettuja kaistoja, jokainen auto johdetaan mitä ahtaimpiin risteyksiin(kaikki jalan kulkijatkin on haalittu samaan risteykseen), pakotetaan pysähtymää 50m välein jne. joten liikenne seisoo ja haisee paikallaan vaikka sen pitäisi liukkaasti liikkua. Jossain mättää melko kovaa! 50-luvulla tulevaisuuden ennustajat eivät tienneet kännykästä mitään, mutta liikenne oli hyvin suunniteltua. Autojen (ja lumen) määrä tulee lisääntymään tulevaisuudessa, mietinnöistä huolimaatta; tehkää jotain ja nopeasti!
Yhtä poistuvaa työssäkäynti-liikkumista kohti tulee kaksi vapaa-ajan liikkumista, joita on miltei mahdoton hoitaa julkkareilla. Myös käänteisesti, lisääntyvä työperäinen liikkuminen lisää myös vapaa-ajan liikkumista.
Yhtä poistuvaa ”pensa”autoa kohti tulee kaksi sähköautoa.( hatusta otettu ennuste, mutta näin se varmaankin menee, ellei joillakin laeilla muuta määrätä).
Että sillä lailla.

Polttomoottoritekniikka menee suurin harppauksin eteenpäin. Kulutusta on saatu pienennettyä monin keinoin. Kehitys ja tutkimus ovat keskittyneet enimmäkseen moottoriin mutta myös polttoaine on parantunut esim. E10 pienentää päästöjä selvästi. Nykytekniikalla on mahdollista jalostaa aivan uusia bio- ja fossiilisperäisiä polttoaineita. Niiden käyttöönotto edellyttää uusia moottoreita ja jakelu menetelmiä. Joudumme loputtomiin siirtymävaiheisiin, kun uutta teknologiaa otetaan käyttöön vanhan ollessa vielä taloudellisesti käyttökelpoista. Autojen kohdalla ei ole mahdollista ylläpitää kovin monia polttoainejärjestelmiä rinnakkain.
Polttomoottoriautojen kehitys kirii etumatkaa sähköautoihin nähden niin nopeasti että näyttääkin siltä ettei sähköautolla tule olemaan merkittävää tulevaisuutta liikkumismuotona eikä päästöjen pienentäjänä. Sähköautolla ei ole mitään sellaista etua, jota ei voida saavuttaa polttomoottoriautolla kun huomioidaan liikenteen vaatimukset. Sähköautojen merkitys jää marginaaliseksi rajoittuen joihinkin erikoistapauksiin, joissa paikallisesti vaaditaan ehdotonta päästöttömyyttä mm. melun, hiukkasten ja kaasujen suhteen. On esitetty että akkujen hinnan pitäisi puolittua ja kapasiteetin vähintään kolminkertaistua, jotta akkuauto voisi olla samalla viivalla vanhan polttotekniikan kanssa. Vaatimuksiin pitää lisätä myös painon ja tilavuuden pienentäminen puoleen. Vaatimukset ovat sen verran mahdottomat, ettei niitä pystytä täyttämään.

Polttomoottoriauto käsittääkseni lämpenee moottorin tuottamalla 'ylimääräisellä' lämmöllä.
Miten sähkömoottori, onko käyntilämpötila sellainen, että lämpöä riittää matkustajillekin?
Vai joudutaanko lämpö ottamaan akuista, ja silloin kai ajomatka lyhenee vähiin kunnon
pakkasilla?

Jälkiviisas Miten sähköauto talvella, kovalla pakkasella?Polt

Se on vaikea kysymys, johon ei ole selvää patentti ratkaisua olemassa. Muutamia ajatuksia on esitetty mm. lämpöeristyksen parantaminen, polttomoottoriautothan kylmenevät muutamassa minuutissa kun moottori on sammutettu. Jostain käsittämättömästä syystä polttomoottoriautojenkin lämmittäminen sisältä ontuu aika pahasti kovilla pakkasilla, vaikka 6…8 litran tuntikulutuksesta 60…70 % muuttuu 1-luokan lämmöksi. Tällä hetkellä ainoa varteen otettava lämmitystapa on polttoaineella tai kaasulla toimiva lämmitin, jonka teho 2 …3 kW ja kulutus vastaavasti 2..3 dl tunnissa. Lisäksi jonkinlainen kierrätys / tuuletus järjestelmä.
Sähköauton ”kulutus” on 0,1…0,3 kW tasaisella maalla, jos moottorin, akun ja draiverin hyötysuhteet ovat esm. 0,95 niin hukkalämmöntuotto olisi yhteensä n. 15…50W, sekin huonoa 2-luokan lämpöä, joka ei siis riitä edes akun lämpimänä pitämiseen.
Nykyhetkellä akuston optimikooksi on ajateltu n. 30…40 kWh. Jos tunnin ajomatkalla käytämme esm. 2kW lämmitintä niin kulutus olisi 5…7 % akun kapasiteetista ja tietysti myös ajomatkasta. Eli 150km ajomatka lyhenisi 5…10 km. Ei siis kovinkaan paljon.
”Valmis sähköauto” on osa älyliikennettä ja osaa optimoida aiotun ajosuoritteen siten että se huomioi parhaan lämmitys tavan, reitit, ruuhkat, tauot, latauspakat, matka-ajat jne. Lisäksi saat kaupallisia tiedotteita esm. ”Kutvosella töpseli vappaana, kofvi ja pulla eurolla, tiellä pannaan lattuuseen sekä akku että ukko”

...sähköiseen ajopeliin ei ole uusi idea. Sillä tavoin toimivat mm kaikki trukit varastoissa. Näin ne toimivat vaikka vrk:n ympäri. Vaihto vie ehkä minuutin; riippuu tekniikasta, firmasta.

Tosin akkua ei kannata painopisteen vuoksi laittaa katolle.

Firma nimeltä Better Place on toteuttamassa ideaa useissa maissa laajassa mittakaavassa. Yhteistyössä ainakin Nissanin kanssa. Laskevat että akun vaihtoon menisi pari minuuttia. Siitä vaan googlaamaan.

Pisimmälle lienee ehtinyt Israel. Tanska ja Australia ovat myös mukana. Israelissa ajomatkat eivät ole pitkiä eikä kylmyys ongelma. Sen sijaan ilmansaasteet saatetaan kokea ongelmaksi ja sähköautolla asiaan voi vaikuttaa. Ei ole sattumaa että Israel on kärjessä; se on muissakin suhteissa High-Techin maa. Better Place-kuvioissa on myös mukana ainakin Kalifornia. Laskevat että systeemissä on muutaman vuoden päästä kymmeniä tuhansia sähköautoja, jotka Nissan on jo lupautunut toimittamaan.

Mahdollisesti on niin, että Better Place katsoo että Tanskassa kulkee akun käytön käytännöllinen pohjoisraja kylmän talven takia. Kapasiteetti laskee akkutyypistä riippuen 15 - 50% kovassa pakkasessa. Toivotaan että uusin tekniikka ratkaisee asian paremmin päin. Vastoin pessimistien odotuksia kehitys akkutekniikassa on ollut viime vuosina nopeaa.

Parasta luonnonsuojelua olisi kuitenkin hyvä yhteiskuntasuunnittelu jotta työmatkat lyhenisivät. Köyhää väkeä maaseudulla käy sääliksi sillä peak oil tuntuu jo eikä halvan bensiinin aika palaa. Siirtymäajan ratkaisuina tullaan näkemään etanolikärryä ja kaasuautoa, ehkä häkäpönttöjäkin...

"Mahdollisesti on niin, että Better Place katsoo että Tanskassa kulkee akun käytön käytännöllinen pohjoisraja kylmän talven takia. Kapasiteetti laskee akkutyypistä riippuen 15 - 50% kovassa pakkasessa."

Akuissa on itsessään huomattava ominaisvastus eli toisinsanonen ne lämpiävät kohtuullisesti kun niistä otetaan virtaskaa ulos tai jos niitä ladataan.

Suurin ongelma itseasiassataitaa olla lämpölaajeneminen eli -30 asteesta + 40 asteeseen menään suht lyhyessä aikaa eli materiaali ei kestä ajanoloon. Lisäksi kemialiset muutokset aiheuttavat muodonmuutoksia eli esimerkiksi lyijyakun kennon tilavuus muutuu aikalailla täytenä/tyhjänä. Nykyakkujen kennot ovatkin vahvistettu eli lyijyakuissa on ristikkoverkko tms pitämässä rakennetta yllä.

"Maailman kevein "kiinteä savu" saa nanoteknologiapiirit kohisemaan"

"Aerogeelin pinta-ala on hyvin suuri, joten materiaali voi myös varastoida suuret määrät energiaa. Tälla tavoin voitaisiin lisätä esimerkiksi litiumparistojen tai superkondensaattorien kapasiteettia."

http://www.tekniikkatalous.fi/tk/tiede/article588444.ece

Ja mitä tulee talviolosuhteisiin ja kylmään autoon - 'webasto' on jo olemassa.

Miten sähkö on auton voimanlähteenä pelastus mutta lämmitysenergiana pahasta. Eroaako sähköautoissa käytettävä sähkö jotenkin lämmitykseen käytettävästä sähköstä?

Taustaa blogissa
http://viestitin.blogspot.com/2010/11/hyva-paha-sahkoenergia.html

Millä sähköllä ne sähköautut ladataan. Jos kaikki autoilu siirtyy sähköön, pitää rakentaa useampi ydinvoimala jotta saadaan katettua energian tarve.
Miksi vihreät eivät aja fuusiotutkimukseen panostamista???

Sähköautojen hyötysuhde on korkea. Ne akkut voidaan ladatta katolle sijoitettulla propellilla. Mitä nopeammin ajetaan sen enemmän propelli tuotta sähköä. Propellien kustannukset voidaan kattaa fossiilisella kulkeavien autojen lisä-verotuksella.
Samoilla veroilla voitais ehkä rahoittaa vihreän hölmöylyn muutkin elämän lisä-kustannukset.

Idea on ainakin yhtä hyvä kuin koko sähköauto idea muutenkin.