Teknillisestä korkeakoulusta yritysten tuotekehitysosasto

professoreiden työ:
-esimiestehtävät, koko laboratorion henkilökunta alaisina
-rahoitusneuvottelut ulkopuolisten rahoittajien kanssa
-rahoitusanomukset ja tutkimussuunnnitelmat niitä varten
-yhteistyöhankkeet
-korkeakoulun edustaminen
-yhteiskunnalliset asiantuntijatehtävät
-luennointi, tenttien järjestäminen ja tarkasteminen, osan opetuksesta delegointi ja suunnittelu
-tutkimuksen suunnittelu
-kansainväliset asiat, mm. arvioinnit
-tutkimuksen valvonta ja ohjaus
-opinnäytetöiden valvontaa ja ohjausta
-opinnäytetöiden arvostelu
-kustannusseuranta ja tulosraportointi
-tieteen tuoreimpien saavutusten seuranta ja tutustuminen niihin
-oma tutkimus
-osaston, laitoksen tms. johtotehtävät ajoittain lisäksi
-mm.

millä ajalla oma tutkimus??????

Näin ainakin Helsingissä tai Espoossa. Työtä on, ja todella päteviä henkilöitä. Työskentelevät kellon ympäri ajoittain pahasti uupuneina.
Rahoitus tulee nykyään paljolti TEKESiltä, Suomen Akatemialta ym. tahoilta, joissa joku nuori pojankloppi päättää, kenen professorin tutkimusaihe on paras. Toinen osa rahoituksesta taas tulee yrityksiltä, jotka haluavat ohjata, mitä tutkitaan sekä usein myös tutkimusten tuloksia ja johtopäätöksiä tai sitten tutkimukset ovat salaisia.
Moni professuuri on täysin ulkopuolisen rahoituksen varassa. Tutkimusten puolueettomuus ja laatu joutuvat kyseenalaisiksi. Asiaa pahentaa merkittävästi se, että professori voidaan irtisanoa, jos ei tottele rahoittavaa yritystä.

Jo pitkään korkeakoulut ja yliopistot ovat saaneet rahoitustaan hyväksyttyjen tutkintojen määrän perusteella. Eli mitä enemmän maistereita ja tohtoreita yliopisto vain hyväksyy, ei mitään muita kriteereitä!, sitä enemmän rahaa se saa, ja kyseinen professori laboratorioonsa saa. Tämä on johtanut siihen, että tutkintopapereihin ei lähtökohtaisesti enää luoteta minkään osaamisen takeena, elleivät ne ole Helsingin TKK:lta tai Yliopistolta. Maalaisyliopistot ovat aluepolitiikkaa, ja tutkintojen arvo ja osaaminen ovat yleensä 1-2 opintotasoa alhaisemmat samalla nimikkeellä. Maalais-DI ei osaa edes kirjoittaa suomen kieltä oikein. Poikkeuksia tietenkin on, ainakin jos töitä ohjaa arvostettu tutkimuslaitos. Ruotsinkielisten koulutus on maalaistasoa samaten, helppoa kun mikä.