Vinkkejä kierrätyssotaan kerrostaloissa?

Tekisi mieli kirjottaa, että nykyihmisten erilaiset oppimisvaikeudet, näkyvät esim. juurie sellaisessa esim. jätteiden-lajittelussa.

Asia hoituu nopeasti. Kun taloyhtiö on saanut tarpeeksi paljon sakkoja siitä, että taloyhtiön sekajätteissä on liikaa energia yms. muuta kierrätyskelpoista jätettä, taloyhtiön hallitus mielellään kustantaa omat energiajäteastiat. Tästä voisi vihjata taloyhtiön hallituksen jäsenille tai ennen hallituksen yleiskokousta muille osakkeenomistajille.

Meillä on viisi kuukautta vanha koiranpentu ja sen jäljillä myös Vihreä lanka on paperinkeräykseen sopimatonta. Lasipurkkeja tuskin tarvitsee pestä kun prosessissa on niin kuuma lämpötila? Vai pesenkö purnukat?

Tämmöistä oppimisvaikeutta on havaittavissa aina välillä täällä Espoon puolellakin eli roskat ei osu oikeaan laatikkoon.

Minä olen haaveillut myös, että taloyhtiölle hankittaisiin energiajätekeräyslaatikko ja perustettaisiin ihan oma komposti. Energiankeräyslaatikkohaaveet torpattiin tylysti yhtiökokouksessa, koska kohta kuulema kaikki jätteen poltetaan. =/

Energiajätettä olen välillä kiikuttanut lähimpään kauppakeskukseen kierrätyspisteeseen. Tämä kuitenkin tuntuu hankalalta ja kesäkuumalla jätteiden varastointi viikon verran ei oikein houkuta. Eli kyllä oma keräyslaatikko pitäisi saada.

Omaa kompostia täytyy joku kerta ehdottaa. Nyt meillä on kyllä biojätekeräysastia, mutta valtava määrä puutarhajätettä menee kaatopaikalle talkoiden aikaan.

Henkilökohtaisen biojäteongelman ratkaisu minulla on juuri meneillään sisällä olevan matokompostin ja puutarhajätteen jätesäkkikompostoinnin muodossa. Nämä molemmat siis vasta aloitettu ja kokeiluvaiheessa.

Energiankeräyslaatikkohaaveet torpattiin tylysti yhtiökokouksessa, koska kohta kuulema kaikki jätteen poltetaan.

Taloyhtiöillä on vähän motiivia, koska jätteiden lajittelusta energia- ja muihin jätteisiin ei saa mitään taloudellista etua. Ongelma on jätealan voimakas keskittyminen, joka poistaa tarpeen kehittää palvelua.

Itsekin olen lajitellut kuivat ja hajuttomat PE-muovit polttokelpoiseen jätteeseen, jonka olen kiikuttanut silloin tällöin Isoon omenaan, mutta ei tuosta kyllä kauheasti ympäristö hyödy. Järkevämpää olisi dumpata polttokelpoinen sekajätteeseen ja käydä lähikaupassa ostoksilla iioon sijaan.

Taloudellinen hyöty on minimaalinen. Kyllä energiajätekeräyslaatikon tyhjentäminen on halvempaa kuin sekajätteen, mutta ero on kovin pieni. Meillä ongelmana vielä on, että jätekatos on melko pieni, joten sinne ei mahdu kovin montaa keräysastiaa.

Nolottaa kyllä, että en saa kerättyä noita energiajätteitä, jotta veisin ne sitten kerran viikossa Prisman kierrätyspisteeseen. Voishan niitä hajuttomia edes kerätä.

Ihmisillä ei ole usein mitään häpyä. Aksiooma. Siis mitä tehdä.

Voi olla että automaatio ratkaisee homman vielä joskus; Japanissa lienee kehitetty talonkokoinen sekajätteiden lajittelu-automaatti, johon kuorma-aoto voi rauhassa kipata melkein mitä tahansa. Tulee ulos eri hihnoilta siististi paketoituna. Toisaalta mietityttää; puhuin roskakuskin kanssa, joka sanoi, että mitä tahansa heitetään minne tahansa. Täysinäinen ammoniakkipullo kierrätykseen, eh?

Muuten ainoa ratkaisu on systemaattinen valvonta. Rakennetaan vaikka sensoreita yms isompiin keräilypisteisiin. Tai palkataan vahteja. Ei sille mitään voi, asiat ovat juuri sellaisia kuin ne ovat.

kannattaa myös kerrostalopihoilla. Jos ruokajätteille on biokeräys ei tarvita kuin yksinkertaista ja edullista puukehikkoa. Eli silkkaa taloudellista hyötyä taloyhtiölle. Rottaongelmia ei noista puutarhajätekomposteistakaan tule. Kaatopaikalla puutarhajätteet ovat kuitenkin yhtä haitallisia kuin ruokajätteet ainakin metaanin muodostumisen suhteen, ja niin ovat myös paperi- kartonki- ja pahvijäte.

Paljon riippuu tietysti yhtiöstäsi (koko, taloudellinen tilanne, asukkaiden elämäntilanteet), mutta yleisesti ottaen sanoisin, että energiajätteen keräys on erittäin helppo perustella taloudellisesti, sillä sen kerääminen on oleellisesti edullisempaa kuin sekajätteen kerääminen.

Energiajäte on helppo perustella siksikin, että kokemukseni perusteella kaiken muun kehityksen jarrut eli vanhukset ovat yllättävän usein kaikkein innokkaimpia kierrättäjiä.

Oikeastaan olennainen kysymys on, että onko tavalliselle tallaajalle edes mahdollista laskea miten hinta muuttuu.

Kellä on hyvät silmät - ja sattuu asumaan HSY:n monopolialueella - voi tihrustella pdf-dokumenttia, jonka voi ladata alla olevasta osoitteesta:

http://www.hsy.fi/jatehuolto/Documents/Esitteet/jatehuolto_hinnasto_lopp...

Kun meillä tässä on kolme 600 l sekajäteastiaa, hintaa tulee tyhjennykselle kerran viikossa 1200 euroa/vuosi. Jos yksi vaihdetaan energiajäteastiaksi, joka tyhjennetään eri autolla, hinta putoaa noin 50 euroa vuodessa, mikä on alle viisi prosenttia.

Tämä on todella vähän rahaa siitä hyvästä, että kaatopaikkajätteen määrä vähenee 30 prosenttia. Se on todella vähän rahaa myös työpanos - tuotos -ajattelulla.

Uskon, että tämä on osittain syynä HSYn ajamaan sekajätteen massapolttoon - toisaalta sekajätteen massapoltto tulee lopettamaan erilliskeräyksen, joten sitä ei haluta suosia nytkään.