Ydinpolttoaineen loppusijoitus on uhka ihmiskunnalle

Hyvä kirjoitus Mikki.
Heitän tähän vielä kysymyksen ihmeteltäväksi:
Sen säteilevän ydinpolttoaineen, mikä on kuparilla ja betonilla kuorrutettu, seuralainen seuraavat 200000 vuotta? Luolamiehetkö, vai jotakin muuta?

Ydinvoimalla ja ydinjätteellä on riskinsä ja etenkin, jos tämä apparaatti on huolimattomissa käsissä. Tätä eivät varmaan asiantuntijatkaan kiistä.

Mutta kumpi on globaalilla tasolla suurempi riski, ydinvoima ja -jäte vaiko se jäte, jota fossiilisten polttoaineiden polttamisella tungetaan jatkuvalla syötöllä ilmakehään?

Sanoisimpa, että ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto maailman energiankulutuksen nykyvolyymien kannalta on sitten hiilienergia, jota polttamalla nostamme ilmakehän CO2 pitoisuutta ja samalla olemme tekemäässä maapallolla 1:1 koetta siitä, mitä tämä uusi ilmakehä tuo tullessaan. Täytyy ottaa huomioon, että nykyisen korkeaa ilmakehän hiilidioksipitoisuutta ei ole ollut maapalla kahteen miljoonaan vuoteen.

Mm. öljyteollisuuden rahoittamalla ilmastonmuutosdenialistien disinformaatiosta huolimatta väittäisin, että ilmakehän CO2 nostaminen pitoisuuteen 400 ppm on sata tai tuhatkertainen riski ydinjätteeseen ja -voimaan verrattuna jos sen avulla muutetaan globaali ilmasto ihmisen toiminnoille vähemän sopivaksi. Sen kausaalina - Kuten James Lovelock on todennut - maapallon väestö olisi vuosisadan lopulla vain miljardin suuruusluokkaa. Ekologiselta kannalta toisaalta positiivinenkin kehitys, mutta ihmisen kannalta ikävä prosessi.

Tässä ydinvoiman kritiikissä tulisi pikkuisen ottaa realismia kehiin, sitä miten tällä pallolla tullaan toimeen 7 miljardin ihmisen kanssa. Ja kansallisella tasolla, miten ilman halpaa energiaa maamme energiaintensiivinen teollisuus selviää ilman merkittävää työpaikkojen katoamista globaalissa kilpailussa. Tuuli- ja aurinkovoimalla ei sellua keitetä eikä metalleja sulateta.

Nämä ekologiset ja kaupalliset näkökannat eivät juurikaan pääse esillepursuamaan ydinvoimavastaisessa argumentoinnissa, joka pitkälti on ns. vihreän idologian uskonkappale, aatetta koossapitävä voima.

Ydinjätteen jälleenkäsittelystä ei ole Suomessa luovuttu. Päinvastoin meillä haetaan loppusijoitusratkaisua, joka mahdollistaa ydinjätteen palauttamisen jälleenkäsiteltäväksi. Ongelma tähän asti on ollut se, että Suomessa on liian vähän reaktoreita kannattavan jälleenkäsittelyprosessin raaka-aineeksi. Maailmalla toimivat laitokset edellyttävät yleensä 8-10 reaktorin jätemäärää. Suomi on erikoisasemassa siitäkin syystä, että Loviisan voimaloiden käytetty ydinpolttoaine palautettiin Neuvostoliittoon 90-luvun alkuun saakka.

Välivarastoinnin turvallisuus riippuu sekin kohteesta. Kun Suomi ei ole Japanin tavoin mannerlaattojen saumakohdassa, meillä ei ole historiassa tapahtunut jääkausia lukuunottamatta merkittäviä mullistuksia. Kallioon maan pinnan alapuolelle louhittu varastoallas siis kestää merkittäviäkin mullistuksia.

Ydinjätteiden kuljetuksista peloteltaessa kannattaisi kuitenkin muistaa, että Suomessa on vähän tarvetta maantie- tai rautatiekuljetuksille. Olkiluodon jätteet loppusijoitetaan samalle tontille itse reaktorien kanssa. Loviisasta loppusijoitettavaa ydinjätettä kertyy vain noin puolet reaktorin käyttöiästä. Ydinjätteen viemistä Neuvostoliittoon ei kuitenkaan aikoinaan pidetty erityisen vaarallisena. Säteilyltä suojaava kuljetusväline on niin tukeva, että esimerkiksi terroristien pitäisi varata todella suuri määrä räjähteitä kyetäkseen rikkomaan astian. Voisi myös kysyä, miksi terroristit vaivautuisivat yrittämään räjäytystä tuhansilla tonneilla räjähteitä, kun on helpompiakin tapoja aiheuttaa suurempaa tuhoa. Esimerkiksi bioaseilla synnyttää saman tuhon koeputkellisella sopivaa ainetta.

Kirjoittajan kannattaisi myös selvittää itselleen, mitä EU:n tavaroiden vapaa liikkuvuus pitää sisällään. Se ei sisällä ydinpolttoainetta eikä -jätettä. Nämä on suljettu jo peruskirjassa pois. Ydinmateriaalin liikkumista säädetään myös YK:n ydinsulkusopimuksessa. Ydinmateriaalin tuonti ja vienti ei siis ole vain kaupallinen päätös, vaan jokaisella maalla EU:ssa on oikeus päättää saako maahan tuoda tai maasta viedä ydinmateriaalia. Kannattaisi tosiaan tarkistaa lähteensä jos kuvittelee jotain muuta.

Toisin kuin kirjoittaja väittää, ydinpolttoaineen loppusijoitustilaa vartioidaan 120 vuotta miehitetysti. Tätä ennen polttoaine on ollut vesialtaassa 40-50 vuotta. Polttoaine on siis vanhimmillaan 200-vuotiasta siinä vaiheessa, kun valvonta loppuu. Tällöin ydinjätteen aktiivisuus on vähentynyt niin paljon, että ihminen voi ilman suojavarusteita seisoa kapselien vieressä. Radioaktiivisille aineillehan on ominaista se, että mitä vaarallisempaa (aktiivisempaa) aine on, sitä lyhyempi on sen puoliintumisaika. Toki ydinjäte on tämänkin jälkeen tappavaa, mutta vaarallisinta se on silloin jos sitä syö. Ydinjätteeseen kun kuuluu aineita, jotka radioaktiivisuuden lisäksi ovat myös perinteisellä tavalla myrkyllisiä.

Lyhyestä virsi kaunis. Lisäisin tuohon edelliseen kirjoitukseen vielä- ,että jos juo.

Kun itse noin 30 vuotta sitten liityin atominvoiman vastustajiin Saksassa (missä yhä asun), niin meitä aina haukuttiin epärealistisiksi ja idealisteiksi: Valot sammuisi ja talous kärsisi ilman atomivoimaloitten energiaa. Jo silloin oli paljon todisteita siitä, että myös uusiutuvalla energialla voisi saada riittävästi sähköä, jos sitä vain kehitettäisiin.
Olemme nyt täällä sitten vuonna 2011 niin onnellisessa asemassa, että Saksa voi yhden päivän sisällä (14.3.2011) sulkea kahdeksan 17:sta atomivoimalasta, eikä yksikään lamppu sammu. Noin 17% sähköstä tulee tänään uusiutuvista energialähteistä; tuulivoima 6,2%, biomassa 5,6%, vesivoima 3,2 % ja aurinko 2%. Kommenti tutkijalle Pohjanmaalta: sähkö on sähköä, sama mistä se tehdään, metallit sulavat siis myös auringon voimalla.
Täällä on paikkakuntia, jotka ovat täysin omavaraisia energian suhteen, he tuottavat itse kaiken energian minkä tarvitsevat.
Ja jos vielä puhutaan työpaikoista ja talouden kehityksestä: Uusiutuva energia on Saksassa ”Jobwunder”- työllistyksen ihme. Kun muut yritykset olivat kriisin kourissa nousi vuonna 2009 työpaikkojen määrä tällä alalla 8% , töissä on nyt siellä yli 300.000 ihmistä, kun taas atomienergia työllistää täällä 35.000 ihmistä.

Onko järkevämpää dumpata määrällisesti pieni määrä ydinjätettä sille suunniteltuun loppusijoituspaikkaan vai levittää fossiilisten polttoaineiden käytöstä tulevat päästöt ilmakehään, maaperään, vesistöihin ja meriin?
Radioaktiiviset aineet ovat kuitenkin tän pallon pienin ongelma jos saastumisesta puhutaan. Radioaktiivisuus on kuitenkin luonnollinen asia.

Väännetään rautalangasta: mitähän tarkoittaa saastunut pohjavesi, mitähän vaikutuksia sillä on

Kyllä loppusijoitus on ratkaistu parhaalla mahdollisella insinööritaidolla. Kapselointimenetelmä on idioottivarma. Ainoa vaaratekijä on terrorismi siinä kuin muissakin asioissa. Jäteet on aina mahdollista ottaa ulos kapseleistaan käsiteltäväksi kun menetelmät kehittyvät.
Ainoa asia jota arvostelen, on se että ydinjätteen lasituksesta luovuttiin. Hinnan takia. Se kyllä sinetöisi jätteen pääsemättömyyden ilmakehän kanssa kosketuksiin.

@ CxHx

Ja mitenkähän meinasit että se sinne pohjaveteen pääsisi?

mitä tapahtuu kuparille kun se joutuu kosketuksiin ilman ja/tai veden kanssa?

vastaus: siitä tulee kupariroksidia, tästä ilmiöstä käytetään sanaa platinoituminen. Tiedätsä? ne vihreet katot/patsaat

mitäs kuparioksidille tapahtuu veden kanssa?

vastaus: ei mitään, se on jo päässyt vakaaseen molekyylimuotoon.

todisteita?
no miten olis vaikka välimereltä tai meksikon lahdelta ylösnostetut laivan raadot ja esineet mitä löytyy. Eipä ne tykit yms. ole miksikään menny muutamassa sadassa vuodessa.

Lyhyellä tähtäimellä ydinvoiman käytön jarruttaminen vain lisää päästöjä ja ajaa kansalaiset taloudellisesti ahtaammalle.
Lyhyellä aikavälillä ydinvoimalle ei ole ympäristöystävällistä vaihtoehtoa.
http://viestitin.blogspot.com/2011/04/tsunami-iskee-sahkolaskuusi.html

Mitenkähän kastuu, kun menee veteen upoksiin?
Sitten voi miettiä, kastuuko, jos on sukelluspuku päällä, kuiva vai märkä? Mitä sitten?
Mitä kaloille tapahtuu, kun veteen heittää räjähteen?
Siinäpä sitä pohtimista.

Seuraava jääkausi saattaa alkaa melko pian.
Ainakin kun tarkastellaa Vostok jääkairauksista muodostettua lämpötilakäyrää.

http://en.wikipedia.org/wiki/File:Vostok_Petit_data.svg

Seuraavan sadantuhannen vuoden aikana Olkiluoto saattaa olla suurimman osan aikaa jään peitossa.

tulevaisuuden thorium reaktoreissa.
Jos rakennetaan LFTR (LiquidFuelThoriumReactor)
voidaan käyttä siitä nykystä "jäte" ja päästän monista nykysesta ongelmistä eron samalla kun saadan huomataavasti riskivapaampi energia pitkälle tulevaisuuden.

http://planeetta.wordpress.com/2011/02/21/sulasuolareaktori-%E2%80%93-en...