Pinkki pukee poikaa

Yritättekö ajaa loputkin Vihreiden miesäänestäjistä muiden puolueiden hoiviin? :D

niin mitä sitten... Tieteellinen fakta on, että useimpia poikia kiinnostavat enemmän kaikki liikkuvat härvelit kuin nuket. Siis keskimäärin. Ei kai erilaisuus ole sama asia kuin epätasäarvo ? Eikä ihmisten väliseen tasa-arvoon ja omaan henkilökohtaiseen vapauteen sukupuolirooleista vaikuta lapsena käytettyjen vaatteiden väri eivätkä leikit, vaan hiukan syvemmät asiat kasvatuksessa. Näitä juttuja lukiessa tulee koko ajan vaikeammaksi äänestää edelleen vihreitä, tavallinen suomalainen mies ei tunne oloaan kovin tervetulleeksi tässä ilmapiirissä (oho, taas tuli puettua pojalle ei-pinkit vaatteet ;)).

Jaha, sosiaalisen kontsruktioteorian apostolit taitavat taas olla liikkeellä. Mitä sanoo em. lastenpsykiatri Jari Sinkkonen kirjassa Mies vailla tasa-arvoa?

"..Ken uskoo sosiaalisen konstruktion teorian, hyväksyy myös ajatuksen kasvatuksen kaikkivoipaisuudesta...Kontsruktioajattelun mukaan parempaan sukupuolten väliseen tasa-arvoon voidaan siis pyrkiä muuttamalla kasvatusasenteita ja nitistämällä maskuliiniset hegemoniapyrkimykset alkuunsa...Pahin suotuisan kehityksen jarru konstruktivisteille on tietysti keski-ikäinen heteromies, joka saattaa olla luisunut avun ulottumattomiin...

...Sotalelut taas ovat teatterirekvisiittaa, jota lasten luoman näytelmän roolihenkilöt tarvitsevat. Ne saattavat muistuttaa oikeita aseita, mutta niillä ei vahingoiteta ketään...Leikki syntyy silti mielikuvissa, aseilla ei oikeasti vahingoiteta ketään, ja leikin loputtua rooli ja rekvisiitta riisutaan ja mennään iltapuurolle...Sosiaalisen konstruktion ideasta lähtevä lasten manipulointi ei ole missään mielessä vähemmän vaarallista tai vastenmielistä kuin minkä tahansa totalitaristisen järjestelmän painostus."

Tämä on samaa sarjaa sen kanssa kuin että tehdään lihansyöjälemmikistä kasvissyöjä. Nimittäin "roolien" risteyttäminen luonnonvastaisesti.

Poikiako ei nuket muka automattisesti kiinnosta? Ei pidä paikkaansa! Kyllä kiinnostaa mutta toisessa mielessä. Urheilevat seikkailijat, metsästäsjät, taistelijat ynnä muut sankarit esiintyvät pikkupoikien nukkeleikeissä. Imettäminen ei ole koiraan tehtävä vaan suojelu ja ravinnonhankinta. siinä näyttelee lihasvoima, nopeus ja potentiaalienergia merkittävää osaa. Myöhemmin tulevat tekniset vempaimet jotka kyllä kiinnostavat monia tyttöjäkin.

"Voiko sukupuolirooleihin kyllästynyt vanhempi kasvattaa lapsen..."

Kyllä voi.
Mihin tahansa asiaan kyllästynyt vanhempi voi kasvattaa lapsensa tasan tarkkaan omien oppirakennnelmiensa ja inhojensa mukaisesti.
Kovasti kyllästyneellä vanhemmalla on tähän oikeus ja jopa velvollisuus toteuttaesaan omaa elämänkatsomustaan.

"On väkivaltaista pakottaa lapset omaksumaan..."
- ja tämähän tarkoittaa vain vääränlaisia malleja, feminismi ei ole vääränlainen aate. Vaikkakin se perustuu vahvasti sukupuolierotteluun.

Huvittuneena naureskellen muistelen heittämääni huomautusta, että Erkki on ainoa Marimekon miesmannekiini.

Samaa hilpeyttä minussa herätti aikoinaan entisen kotimaakuntani naapuruston esittämä arvostelu lasteni vaatteitten väristä: "Sinä sitä osaat pukea lapsesi värikkäästi."

Esitin silloin kohteliaan vastahuomautuksen, että kun olemassa on muitakin värejä kuin paskanruskea, yrjönvihreä ja oksennuksenkeltainen, lapseni saa valita minkä värisissä vaatteissa haluaa kulkea, jos se ei ole hinnasta kiinni.

Olen kai joskus nähnyt Erkillä pinkin kravatin, mutta en muista että hän olisi käyttänyt pinkkiä pikkutakkia, housuja tai pukua.

Tämä epäkohta olisi Marimekon poistettava.

Puetaan pinkkimme pinkkiin. Siitäpähän saisi.

Tosin epäilen vahvasti, että se vaikuttaisi äänestyskäyttäytymiseeni negatiivisesti.

Olen tilannut Erkin aatemaailman udunsiniseksi puettuna suklaatiikereitten kera.

Halukkailla äänestäjillä ei pitäisi olla mitään värinvalintavaikeutta, kun on aivan sama minkä värisen äänen antaa, laman ja työttömyyden leivättömällä pöydällä katettuna saamme joka tapauksessa, ellemme onnistu vastustamaan, ja se ei myötäilemällä onnistu.

Vastenrintaisuuttaa! Vaikka Erkki kuinka kovasti pelkäisi että varattomuus tarttuu lähikosketuksessa.

Pyydetään pitkiä kumartumaan.

T. ah

Joissakin kommenteissa ihmisille kuviteltujen roolien kapeus on vielä ilmeisempää kuin itse artikkelissa.

"Imettäminen ei ole koiraan tehtävä vaan suojelu ja ravinnonhankinta. siinä näyttelee lihasvoima, nopeus ja potentiaalienergia merkittävää osaa."

Entäpä jos "koiras" ei sovikaan tähän kapoiseen karsinaan? Jos lihasvoima ja nopeus eivät ole hänessä määrääviä attribuutteja? Mitä syntyy väkisin yritetystä epäonnistuneen maskuliinisuuden projektista, jos siihen ei ole edellytyksiä?

Jouko Lilja ei tätä ehkä ymmärrä, mutta alkukantaisemmissakin yhteisöissä miehillä oli sentään muitakin rooleja kuin "metsästäjä/suojelija".

Ettäkö oikein "luonnonvastaisia" rooleja? Kaikella asiaankuuluvalla arvonannolla, mutta Joukoko sen päättää, mikä on kenenkin "luonnolle" sopivaa?

*

Mitä tulee asiaan laajemmin, "kasvatuksen kaikkivoipaisuus" on aivan yhtä kukkua kuin "biologian kaikkivoipaisuus". On maalais- ja kaupunkilaisjärjellä selvää, että biologia vaikuttaa siihen, minkälaisia taipumuksia lapsilla on. (Lapsen ainoa määräävä biologinen piirre ei tietystikään ole "sukupuoli", ts. kaikki pojat eivät ole keskenään samanlaisia, ja sama pätee tyttöihin.) Aivan yhtä selvää on, että lapset oppivat matkimalla, ja omaksuvat aikuisilta asioita, joista voivat kiinnostua, autolla "huristelusta" lastenhoitoon, ompelusta ruoanlaittoon.

On aivan tarpeetonta ja lisäksi haitallista esittää, että vain toisella näistä olisi merkitystä. (Kolauksen/Sinkkosen "vasta-totalitaristinen" kärjistys on yksi esimerkki tällaisesta.)

On huvittavaa, että samat ihmiset, jotka usein kiivaasti todistelevat, että homoseksuaalisuus on geneettinen ominaisuus, väittävätkin, että tyttöjen ja poikien erot eivät ole biologisia vaan niihin sosiaalistutaan kasvatuksen kautta. Hieman ristiriitaista, sanoisinko.

Kaikki tuntemani sellaiset useampien lasten äidit ja isät, joilla on sekä tyttöjä että poikia, ovat todenneet, että tytöissä ja pojissa on eroa, sille ei mahda mitään. Ja miksi pitäisi mahtaa? Jos nukkeja ja autoja on tasapuolisesti tarjolla, mutta tyttö hoivaa ja poika sotii, niin ei kai tätä voi kieltämäänkään ruveta? Miksi sukupuoliroolien kääntyminen toisinpäin olisi jotenkin hienoa ja tavoiteltavaa?

Jokainen lapsi on ennen kaikkea yksilö, ja häntä tulee kehua ja kannustaa hänen omat lähtökohtansa, luonteenpiirteensä ja lahjakkuutensa huomioiden, mutta on todella surullista, jos nämä ns. tasa-arvofeministit yrittävät väkivalloin estää lapsia omaksumasta perinteisiä sukupuolirooleja.

Tyttö- ja poikajuttuja ei tarvitse tuputtaa, mutta ei niitä voi kieltääkään vain siksi, että vanhemmat haluavat "tiedostavan ja sukupuolineutraalin kasvatuksen". Poika voi pelata jalkapalloa aivan yhtä hyvin kuin tanssia balettia, mutta tämän on oltava lapsen, ei aikuisen, valinta.

Kohta varmaan aletaan sanoa, että "lapsella pitää olla oikeus valita, kumpaa sukupuolta on", eikö niin? Sehän on kai sitä täydellistä tasa-arvoa, vai mitä? Ei hyvää päivää näiden juttujen kanssa...:/

Vähän aikaa sitten tuli luontodokumentti, jossa selviteltiin miksi pojat tykkää autoista ja tytöt nukeista. Kasvatuksella ei ollut osuutta asiaan(sori vaan feministit). Asiaa oli tutkittu apinalaumassa. Naaras- ja urospoikasille annettiin leikkikaluiksi nukkeja sekä autoja. Alkuhämmennyksen jälkeen urospuolisten poikasten huomion sai leikkiauto ja nuket puolestaan kiinnostivat enemmän naaraita. Kuvio on siis sama kuin (yleensä) ihmislasten kanssa. Kasvatuksella ei ole asiassa vaikutusta, vaan kyse on sukupuolihormoonien vaikutuksista. Tällaiseksi luonto on meidät jalostanut ja jos poikaa kiinnostaa enemmän nuket, niin silloin kaikki ei ole kuten tarkoitettu on.

Joo tuli katottua sama dokumentti mistä edellinen kommentoija jo mainitsikin.
Siinä siis varsin aukottomasti todistettiin, että se, että pojat tykkää autoista ja tytöt nukeista ei ole mitenkään kasvatuksellinen asia vaan ihan biologinen.

Luulisi, että aiheesta kirjoja kirjoittavat myös tutkisivat asiaan liittyviä tieteellisiä julkaisuja ja miettisi asioita myös biologian kannalta.

"Tällaiseksi luonto on meidät jalostanut ja jos poikaa kiinnostaa enemmän nuket, niin silloin kaikki ei ole kuten tarkoitettu on."

Että oikein "tarkoitettu". Huhhuh.

Mitä tehdään niille pojille ja tytöille, jotka kaikesta "tarkoituksesta" (sic) huolimatta poikkeavat tästä sukupuolensa keskiarvosta?

Kasvatetaan pakolla samaan ennalta rajattuun muottiin kuin keskiarvoisemmat kanssaihmisensä? (Niin kuin vasenkätisiä on kasvatettu.)

Kuinka paljon vaaditaan sen ymmärtämiseen, että sukupuoli ja "sukupuolen mukainen käyttäytyminen" eivät ole mikään mustavalkoinen, absoluuttinen, on-off -jakolinja? Että miehet ja naiset, pojat ja tytöt, ovat yksilöitä, yksilöllisine piirteineen?

(Eli tykätkööt nukeista, jotka tykkäävät, oli tyttö tai poika, mutta hölmö sitä tykkäämistä on ulkopuolisen mennä määräämään. Että "nyt tykkäät tästä nukesta, tai itket ja tykkäät". Tai vastaavasti, "et saa tykätä, niin ei ole tarkoitettu".)

Pinkki väri tytöillä on ikivanhaa perua, muinaisissa aavikkokulttureissa sinistä pidettiin suojelevana värinä joka sopi "paremman sukupuolen" edustajille, siis pojille.

Tosin vielä 1940-luvulla pinkkiä pidettiin sopivampana pojille, koska punaista pidettiin maskuliinisena, sinistä hennompana, feminiinisenä..

Kyse on vain kulttuuriarvotuksista.