Ruokakriisistä voi tulla gm-viljelyn keppihevonen

15.5.2008

Viljan hinnannousun aiheuttama ruokakriisi on kääntänyt poliittisen ilmapiirin EU:n uusiutuvien liikennepolttoaineiden tavoitteita vastaan.

Matkalla tankkiin? Etenkin maissin hintaa nostaa sen käyttö biopolttoaineeksi Yhdysvalloissa.

Kuva: Istockphoto

Komissio on ajanut unionin tavoitteeksi, että 2020 biopolttoaineiden osuus liikennepolttoaineista olisi kymmenen prosenttia. Rajapyykistä olisi valmis luopumaan esimerkiksi vihreä EU-parlamentaarikko Satu Hassi.

”Tavoitteesta pitäisi luopua niin, että voimistetaan samalla kannusteita kehittää biopolttoaineita muista kuin ruokakasveista”, Hassi sanoo.

Euroopan parlamentti käsittelee tavoitetta heinäkuussa.

”En pysty ennustamaan, miten käy. Liikenteen biopolttoaineiden ympäristö- ja kestävyyskriteereitä ainakin kiristetään”, Hassi sanoo.

Hassi muistuttaa, ettei koko uusiutuvan energian tavoitepaketti romutu. Liikennepolttoaineet ovat siitä vain osa. Uusiutuvien energianlähteiden osuus energiankäytöstä on tarkoitus nostaa 20 prosenttiin 2020 mennessä.

Biopolttoainetavoitetta puolustava maatalouskomissaari Mariann Fischer Boel korosti viime viikolla, etteivät biopolttoaineet ole syy ruuan hinnannousuun EU-maissa. Hänen mukaansa biopolttoaineista on tehty syntipukki kriisiin, jonka ovat aiheuttaneet ruokatottumusten muutos, kuivuus sekä keinottelu raaka-ainemarkkinoilla.

Vehnän, riisin ja soijan hinta maailmanmarkkinoilla on vuodessa karkeasti tuplaantunut. Maissin hinta on noussut noin kolmanneksen.

Ruokakriisi myös loiventaa asenteita muuntogeenisten kasvien käyttöön. Näin väittää Euroopan komission rahoittama GMO Compass -uutispalvelu. Maaliskuussa julkistetussa EU-kansalaisten mielipidetutkimuksessa Eurobarometrissä vain 15 prosenttia saksalaiskuluttajista hyväksyi muuntogeeniset kasvit.

Uudessa saksalaistutkimuksessa hyväksyntä oli 56 prosenttia – sillä ehdolla, että kasvien käyttö lievittää ruokapulaa. Kaikkiaan Eurobarometrissä 58 prosenttia vastusti muuntogeenisten kasvien käyttöä.

Poliittista mielenmuutosta odottava kasvinjalostusteollisuus onkin saanut ruokakriisistä keppihevosen. Esimerkiksi BASF:n, Bayer Cropsciencen, Monsanton ja Syngentan etuja Brysselissä ajava Croplife lobbaa muuntogeenisten viljelykasvien lievittävän ruokakriisiä.

Kasvinjalostajien mukaan uudet lajikkeet tuottavat suurempia satoja ja vähentävät tarvetta raivata uusia peltoja.

”Tärkeintä on, että keskustelu muuntogeenisistä kasveista muuttuu monipuolisemmaksi. Aiemmin keskustelua on käyty vain puolesta ja vastaan, nyt pohditaan talous- ja ympäristövaikutuksia, tuotannon riittävyyttä sekä ilmastonmuutosta. Keskustelu on realistisempaa, kun hylätään moraalinen tuomitsevuus”, biotekniikka-alan etujärjestön Europabion johtaja Natalie Moll sanoo.

Hassi pitää teollisuuden perusteluja savuverhona.

”Vastaavalla tavalla ydinvoimateollisuus käyttää argumenttinaan ilmastonmuutosta. Tiedossani ei ole yhtään selvitystä, joka tukisi väitettä kehitysmaiden ruokatuotannon parantumisesta muuntogeenisillä lajikkeilla. Lajikkeet ovat lähinnä yhtiöiden tuholaismyrkkyjen kylkiäisiä.”

GM-vapaita ... leivoksia?

Heikki Jokipii | 15.05.2008 17:37

Hassi:

"Tiedossani ei ole yhtään selvitystä, joka tukisi väitettä kehitysmaiden ruokatuotannon parantumisesta muuntogeenisillä lajikkeilla."

Ei minunkaan tiedossani, koska Euroopan vihreät (myötäjuoksijoineen) ovat käytännössä pelottaneet koko Afrikan käyttämästä gm-lajikkeita, vaikka niistä - mm. kuivuuden kestävistä - olisi näille suunnatonta hyötyä. Mutta kun kauppa EU:n kanssa voi vaarantua, ei uskalleta, hallitukset pelkäävät. Koko maanviljelyn tieteellinen kehittäminen on ollut enemmän tai vähemmän "jumissa" siellä jo ehkä 20-30 vuotta.

Kun Eurooppa ei tarvitse gm-lajikkeita, eurooppalaiset poliitikot päättelevät tästä, että eivät muutkaan tarvitse.

Tästä gm-lajikkeiden vastustamisesta ja myös yleensä siitä suosituksesta, että Afrikan ruokaturvaa voitaisiin muka parantaa länsimaisella hienostelulla (eli luomulla) tulee kyllä väistämättä mieleen se kaikkien tuntema juttu kuningatar Marie Antoinetten ruokasuosituksesta nälkäisille: " ... leivoksia!"

***

Ks. vaikka tätä

http://www.ifpri.org/events/seminars/2008/20080324Science.asp

Luomu tehokkainta kehitysmaissa

Riitta Salmi | 15.05.2008 21:33

Löytyy näyttöä siitä, että luomutuotanto voi olla erityisen hyödyllistä kehitysmaille. Tosin samaan johtopäätökseen pääsee helposti terveellä maalaisjärjelläkin. Tutkimustietoa aiheesta voi löytää esim. tätä kautta:

http://www.twnside.org.sg/title2/susagri/susagri011.htm

Ko. "tutkimus" on täysin kelvoton

Heikki Jokipii | 16.05.2008 20:48

Riitta Salmen viittaama Catherine Badgley et al. ”tutkimus” on valitettavasti metodologisesti ja faktoiltaan aika lailla täyttä roskaa, ks.

http://www.cgfi.org/2007/09/06/organic-abundance-report-fatally-flawed/

Suomessa maatalousministerimme Kimmo Tiilikainen osaa sentään säilyttää luomun ihannoinnissaankin realismin, Finfoodin 15.5.2008 uutisesta lainattuna:

”Luomu ei pysty ruokkimaan koko maailmaa, luomuviljelyä itse harjoittava Tiilikainen toteaa.”

***

Jos haluaa väittää tätä vastaan, niin se on täysin mahdollista. Tosin edellyttäisin 1. vastaväitteeksi sitä, että

"LUOMUN AVULLA nälkä on karkotettu ________ :sta",

jossa avoimeen kohtaan on kirjoitettu kyseisen maan nimi.

Independent kirjoitti

Lasse Leipola | 23.06.2008 9:41
Independent kirjoitti juhannuspyhinä, että Britanniassa valmistaudutaan raottamaan ovea gm-ruoalle:
http://www.independent.co.uk/news/uk/politics/gm-crops-needed-in-britain-says-minister-849991.html

Kirjoita uusi kommentti

  • Kirjoita asiallisesti, omalla nimellä ja noudata hyviä tapoja. Pysy aiheessa, ja jos linkkaat muualle, kerro mitä linkki sisältää. Keskustelussa ei saa esittää haastateltaviin, toisiin keskustelijoihin, kolumnisteihin, toimittajiin tai muihin henkilöihin kohdistuvia loukkaavia tai asiattomia kommentteja eikä kansanryhmiä koskevia halventavia yleistyksiä tai rasistisia kommentteja. Toimitus pidättää oikeuden valita julkaistavat kommentit. Omalla nimellä jätetyt kommentit julkaistaan pääsääntöisesti, nimimerkillä jätetyt vain poikkeustapauksissa.
Tämän kentän sisältöä ei näytetä julkisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <em> <i> <strong> <b> <cite> <code> <ul> <ol> <li>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.

Lisätietoa muotoiluasetuksista

Keskustelut

Vihreä Lanka Oy. Päätoimittaja Juha Honkonen. Yhteystiedot: Fredrikinkatu 33 A, 2. kerros, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi.