Vanha valta murenee Suomessa

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen tulos johtui ehdokkaiden lisäksi poliittisten voimasuhteiden murroksesta.

Ero ei olisi voinut olla suurempi.

Viime vuoden huhtikuun 17. päivän ja viime sunnuntain välissä kului vain hieman yli yhdeksän kuukautta, mutta henkisesti matka oli paljon, paljon pidempi.

Siinä missä tunnelma Helsingin rockpyhätössä Tavastialla oli viime keväänä vihreille tappiollisten eduskuntavaalien valvojaisissa epäuskoisen lamaantunut, viime sunnuntaina samassa paikassa nähtiin poliittista hurmosta villeimmillään, ilman ironiaa.

Sen saivat aikaan Pekka Haavistolle presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella annetut 573 872 ääntä, jotka nostivat hänet vaalien toiselle kierrokselle 18,8 prosentin kannatuksella. Vastassa on kokoomuksen Sauli Niinistö, joka sai 37 prosentin kannatuksen.

Vihreän ehdokkaan historiallinen voitto oli samalla vasemmiston historiallinen tappio.

Sdp:n ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus jäi 12,2 prosenttiin.

”Meillä ei itsenäisen Suomen aikana ole ollut presidentinvaaleja, joissa vasemmiston kokonaiskannatus olisi ollut näin pieni. Voi sanoa, että jotain ainutkertaista on tapahtunut”, Tampereen yliopiston valtio-opin professori Heikki Paloheimo sanoo.

Hänen mukaansa sunnuntain vaalitulos kertoo osaltaan vasemmiston kokonaiskannatuksen laskusta Pohjoismaissa ja monissa Keski-Euroopan maissa 1970-luvulta lähtien. Kyse ei siis ole äkillisestä muutoksesta poliittisissa voimasuhteissa.

”Meillä vasemmiston kokonaiskannatuksen lasku on ollut poikkeuksellisen suuri. Vielä 1970-luvulla Skdl oli yli 20 prosentin kannatusta saanut puolue, mutta vasemmistoliitto ei koskaan ole pystynyt saamaan kuin vähän yli 10 prosentin kannatuksen.”

Vihreät käyttää Haaviston toisen kierroksen kampanjaan 22 000 euroa. Niistä 7 000 menee vaalimateriaalien kuten julisteiden hankintaan. Loput 15 000 lahjoitetaan suoraan kampanjalle.

Millainen merkitys vihreistä nousseella presidentillä olisi puolueelle?

”Sitten meillä olisi Pekka Haavisto presidenttinä, se olisi sen merkitys. Presidenttinä olisi ihminen, joka edustaa samoja arvoja, jotka vihreät jakaa ja moni muukin. Mutta nyt valitaan presidenttiä, puolue ei ole se ratkaiseva asia”, vihreiden puoluesihteeri Panu Laturi sanoo.

Vaalien finaalissa ovat vastakkain hallituspuolueiden ehdokkaat. Sdp:n Paavo Lipposen vaisun vaalituloksen on arveltu sekoittavan hallituksen rivejä.

Laturi ei usko, että kokoomuksen ja vihreiden välinen finaali vaikuttaisi hallituskumppaneiden väleihin.

”Näissä vaaleissa hienoa on ollut se, että henki on ollut hyvä eikä ole ollut lokakampanjointia ja mustamaalausta. Uskon, että sama jatkuu”, Laturi sanoo.

”Tämä on niin paljon parempaa kuin jääkiekko”, totesi tuloslaskentaa Tavastian parvella viime sunnuntaina jännittänyt nuorimies, kun Yleisradion ennuste alkoi kallistua Haaviston voittoon keskustan ehdokkaasta Paavo Väyrysestä.

Loppuillasta kaikkialla ravintolassa näkyi halailevia, nauravia ja onnesta itkeviä ihmisiä.

Seuraavien kahdeksan päivän aikana ratkaistaan, millaisissa tunnelmissa toisen kierroksen valvojaisia vietetään.