Joka voi toteutua
Komissio julkaisi viime kuussa kohutun ilmasto- ja energiapaketin. Ehdotuksen mukaan Suomen pitää nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin.
Elinkeinoelämän keskusliiton Mikael Ohlström ehätti tuoreeltaan luonnehtimaan tavoitetta mahdottomaksi. Mitä se mahtoi tarkoittaa?
Suomen kielen perussanakirjan ensimmäinen määritelmä ”mahdottomalle” on ”joka ei voi toteutua”. Lukuisat tutkimukset kuitenkin osoittavat kerta toisensa jälkeen, että uusiutuvaa energiaa voidaan lisätä merkittävästi.
Silloisen kauppa- ja teollisuusministeriön tilaamassa raportissa todetaan, että biomassan käyttöä voidaan lisätä määrällä, joka vastaa noin kymmentä prosenttia energian kulutuksesta. Pöyryn selvityksen mukaan energiasektorin päästöt voitaisiin leikata lähes puoleen ilman lisäydinvoimaa.
Paljon riippuu energian kulutuksesta. Jos kulutus saadaan tasattua nykytasolle, päästään samalla uusiutuvan energian määrällä neljä prosenttiyksikköä korkeampaan osuuteen. Tavoitteesta huolestuneen teollisuuden kannattaakin vaatia kiivaasti lisätoimia energiatehokkuuden edistämiseksi.
Elinkeinoelämän keskusliitto ei siis voinut tarkoittaa mahdottomalla sellaista, joka ei voi toteutua. Ehkä EK:ssa haettiin sanakirjan toista määritelmää, ”mieletöntä”.
Mutta Suomen tavoitteet eivät ole myöskään mielettömiä. Ne vähentävät riippuvuuttamme tuontienergiasta, luovat työpaikkoja ja vauhdittavat kestävän teknologian vientiä.
Ihmiskunnan vakavimman uhkan, ilmastonmuutoksen, laiminlyönti olisi mieletöntä, eivät tarmokkaat toimet sen torjumiseksi.
Mitä EK sitten oikein tarkoitti puhuessaan mahdottomasta? Sanakirja tarjoaa vielä yhden vaihtoehtoisen tulkinnan: ”tavaton”.
Ja tavattomia Euroopan unionin asettamat tavoitteet todella ovat. Ilmasto- ja energiapaketti on historiallinen ja ennennäkemätön harppaus kohti vähähiilistä yhteiskuntaa ja kestävää energiataloutta.
Se osoittaa todellista edelläkävijyyttä ja vastuunkantoa tulevaisuudesta. Suomen tavoite uusiutuvien lisäämisestä voi toteutua ja se tulee toteuttaa.
Voin lyödä Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa 50 senttiä vetoa siitä, että Suomelle asetetut tavoitteet voidaan saavuttaa. Komission mukaan 50 senttiä on se lisähinta, jonka ilmastotalkoisiin osallistuminen päivässä keskivertosuomalaiselle maksaa.
- Naisilla on jo oikeus (joka ei toteudu) (9.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Ympäristövaikutuksista (8.2.2012)
- Sopivat rajat pedoille (7.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Papit ja kirkonhenkilöt Haaviston takana??!! (2.2.2012)
- Kertakäyttö vai peruskorjaus? (2.2.2012)
- Mamujen työttömyysaste on yli (1.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Myöhästyminen on ikävää. (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- komia lista (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- ehdokkaitten käytännön kielitaito (30.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Kenelle valta kuuluu? (27.1.2012)
- Ennen oli moni asia ihan hyvin (27.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)








Helpoin tapa
Helpoin ja tehokkain tapa nostaa uusiutuvien prosenttiosuutta on laskea fossiilisten kulutusta. Uusiutuvien prosenttiosuuden kasvattaminen niiden tuotantoa lisäämällä, ei vaikuta ilmastoon, mutta lisää muita ympäristöongelmia.
Koko vaatimus tietystä uusiutuvien energiamuotojen prosenttiosuudesta on järjetön.
Ainoastaan fossiilisten polttoaineiden absoluuttisella määrällä on merkitystä ilmastonmuutoksen etenemisessä.
Mielettömyydestä
Jos mielettömyydestä kysyt, niin bioenergia on mielettömyyttä. Pienhiukkaspäästöiltään, vaikutuksiltaan ruokamarkkinoihin, hyvin epäilyttävältä co2-taseeltaan, vaikutuksiltaan maankäyttöön jne. On toki bioenergiaa ja bioenergiaa, mutta taannoisten yhdysvaltalaisten tutkimusten valossa nämä väittämät pätevät lähes kaikkiin peltoalaa vaativiin bioenergian muotoihin. Näiden tutkimustulosten myötä joukko vihreästi motivoituneita tiedemiehiä on allekirjoittanut vetoomuksen bioenergiaa vastaan.
Omaa ennakko-oletusta parhaiten tukevien tutkimustulosten siteeraaminen ei ole objektiivista. Bioenergian ylle on kerääntynyt hyvin suuria ja vakavia ihmisten hyvinvointia koskevia kysymysmerkkejä.
Suomea koskevissa arvioissa erityisesti vihreät ovat ansioituneet aivan liian ruusuisen kuvan antamisessa bioenergiasta, ja täten arviot myös kokonaisuudesta ovat vääristyneet. Olisi korkea aika tiputtaa suomut silmiltä.
Kiinassa oli muuten kylmin talvi 120 vuoteen. Pohjoisessa Amerikassa kylmin talvi sitten 1970-luvun alun. 2007 oli mittaajasta riippuen edellisen vuosikymmenen vasta 5.-7. lämpimin vuosi, ja lämpötilojen n. 2001 alkanut taittuminen jatkuu edelleen.
On aika kova väite sanoa tieteelliseltä pohjaltaan hyvin epävarmaa ilmastonmuutosta maailman suurimmaksi uhaksi, kun 2+ asteen lämpenemiseenkin liittyvät uhkakuvat ovat aika softia kamaa väestöräjähdykseen liittyvien uhkakuvien kanssa. Tätä ei tunnu vihreissä tajuavan enää kuin Paloheimo.
Maailman suurin ja vakavin ympäristöongelma on yhä liikakansoitus.
Mutta siitä me emme puhu, koska sen suurin aiheuttaja ovat takapajuiset kulttuurit, eivät niinkään sosioekonomiset tekijät ja vihreyteen on pesiytynyt punaisen sävyn myötä aimo annos arvorelativismia/nihilismiä.
Kirjoita uusi kommentti