Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Maataloustuen viherryttäminen joutui vastatuuleen

7.6.2012 12.56
Tuija Siltamäki

EU:n maataloustuen viherryttäminen on saanut jäsenmailta kovaa vastustusta. Esimerkiksi Suomen maa- ja metsätalousministerin Jari Koskisen (kok) mukaan vaatimuksissa tulee ottaa huomioon pohjoiset luonnonolosuhteet esitettyä paremmin.

Euroopan komissio haluaa parantaa ympäristön tilaa viherryttämällä jäsenmaiden yhteisen maatalouspolitiikan. Viljelijät ja virkamiehet pelkäävät, että uudistus lisää byrokratiaa ja että rajoituksia on vaikea valvoa.

Jos maatalouspolitiikan uudistus toteutuu komission ehdotuksen mukaisesti, maataloustukea viherretään kolmella osa-alueella: viljelykasvien kierrolla, pysyvällä nurmella ja ekologisella alalla.

Tämä tarkoittaa sitä, että pelloilla pitää viljellä vähintään kolmea eri viljelykasvia, ja seitsemän prosenttia alueesta pitää jättää koskemattomaksi luonnonhoitoalaksi.

Jos viljelijä laiminlyö ehtoja, tuet voi menettää. Jäsenmaat eivät kuitenkaan ole rangaistuksista vielä yksimielisiä.

Jäsenmaat ja valtaosa parlamentista kannattavat uudistusta mutta kritisoivat viherryttämiskeinoja.

Maatalousneuvos Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä huomauttaa, että komission tapa pyrkiä yhteen yleiseurooppalaiseen ratkaisuun ei aina ota huomioon jäsenmaiden alueellisia erityispiirteitä.

Tapio Kytölä Suomen EU-suurlähettiläiden komiteasta muistuttaa, että komission ehdotuksen mukaan myös muutaman hehtaarin pellolla pitäisi viljellä kolmea eri kasvia.

”Viherryttämistoimien pitää olla järkevästi toteutettavissa. Mahdottomat ehdot eivät edistä ympäristön tilaa”, Kytölä linjaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton suojelukoordinaattori Hannele Ahposen mukaan unionin päätöksiä voidaan kuitenkin soveltaa, ja Suomi selviäisi viherryttämisestä varsin helpolla.

”Uudistuksella saatettaisiin muu Eurooppa Suomen ympäristölinjausten tasalle. Suomi täyttää jo lähes kaikki ehdot, joten virkamiesten huoli Suomen kohtalosta tuntuu ylimitoitetulta.”

Tutkija ja agroekologian dosentti Irina Herzonin mukaan viherryttäminen voi parantaa Suomen kilpailukykyä verrattuna Keski-Euroopan tehomaatalouksiin, joiden on uudistuksen myötä kesannoitava peltoalaansa.

”Isossa mittakaavassa Suomi jää voitolle”.

Komission ehdotuksen mukaan 30 prosenttia maatalouden perustuesta on ”viherryttämisrahaa”. Jos viljelijän tuki on esimerkiksi 210 euroa, siitä voi menettää 70 euroa, jos ei täytä ympäristöehtoja.

Uudistuksen tarkoitus on yhtenäistää järjestelmää. Käytännössä rahaa siirretään yhä enemmän vanhoilta jäsenmailta uusille. Suomen saamat suorat ympäristötuet laskevat, kun varsinaista ympäristötukea kohdennetaan eniten saastuttaville alueille.

Kun nyt maamme viljelijät saavat keskimäärin noin 140 euroa hehtaarilta, suunnitelman mukaan tuki olisi alle sata euroa.

EU maksaa maataloustukea vuosittain noin 50 miljardia euroa eli Suomen valtion budjetin verran. Se on noin puolet unionin menoista.



Vihreä Lanka 14/2015

Lue

Vihreä Lanka

14/2015

Sisällysluettelo
Anna palautetta

Näköislehti:
lehtiluukku.fi


YhteystiedotTilaa Lanka Tilaajapalvelu Mediatiedot


Blogit-teksti
Kati Pietarinen

Kolmivuotias Alan Kurdi hukkui, koska Kreikka rakensi kolme vuotta sitten maarajalleen muurin, eikä laillisia reittejä Eurooppaan ole. Ne pitää luoda nyt.

Sammeli Heikkinen

”Pieni ilonpilkahduskaan ei kai ole pahasta näinä aikoina.”

Vesa Sisättö

”Kun kuudetta vuotta piirrettiin käytöskukkia, esiteinin mitta tuli täyteen.”


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Fossiilisten polttoaineiden tuonti ja kulutus EU:ssa,  Kiinassa ja Yhdysvalloissa (Lasse Leipola / Iiro Törmä)


Kuva: Pekka Sauri

Arviot
Pelien valtakunta

”Kaunistelematon kuvaus startup-maailmasta ja pelialan armottomasta kilpailusta on kiinnostavaa luettavaa.”

Pöllöt

”Voiko lintuja käsittelevästä kirjasta sanoa, ettei tiedä onko se lintu vai kala?”

Maailman pisin pajunköysi

”Jos historiasta lukeminen on jäänyt vähemmälle, tällainen kirja voi antaa paljonkin.”