Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Maataloustuen viherryttäminen joutui vastatuuleen

7.6.2012 12.56
Tuija Siltamäki

EU:n maataloustuen viherryttäminen on saanut jäsenmailta kovaa vastustusta. Esimerkiksi Suomen maa- ja metsätalousministerin Jari Koskisen (kok) mukaan vaatimuksissa tulee ottaa huomioon pohjoiset luonnonolosuhteet esitettyä paremmin.

Euroopan komissio haluaa parantaa ympäristön tilaa viherryttämällä jäsenmaiden yhteisen maatalouspolitiikan. Viljelijät ja virkamiehet pelkäävät, että uudistus lisää byrokratiaa ja että rajoituksia on vaikea valvoa.

Jos maatalouspolitiikan uudistus toteutuu komission ehdotuksen mukaisesti, maataloustukea viherretään kolmella osa-alueella: viljelykasvien kierrolla, pysyvällä nurmella ja ekologisella alalla.

Tämä tarkoittaa sitä, että pelloilla pitää viljellä vähintään kolmea eri viljelykasvia, ja seitsemän prosenttia alueesta pitää jättää koskemattomaksi luonnonhoitoalaksi.

Jos viljelijä laiminlyö ehtoja, tuet voi menettää. Jäsenmaat eivät kuitenkaan ole rangaistuksista vielä yksimielisiä.

Jäsenmaat ja valtaosa parlamentista kannattavat uudistusta mutta kritisoivat viherryttämiskeinoja.

Maatalousneuvos Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä huomauttaa, että komission tapa pyrkiä yhteen yleiseurooppalaiseen ratkaisuun ei aina ota huomioon jäsenmaiden alueellisia erityispiirteitä.

Tapio Kytölä Suomen EU-suurlähettiläiden komiteasta muistuttaa, että komission ehdotuksen mukaan myös muutaman hehtaarin pellolla pitäisi viljellä kolmea eri kasvia.

”Viherryttämistoimien pitää olla järkevästi toteutettavissa. Mahdottomat ehdot eivät edistä ympäristön tilaa”, Kytölä linjaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton suojelukoordinaattori Hannele Ahposen mukaan unionin päätöksiä voidaan kuitenkin soveltaa, ja Suomi selviäisi viherryttämisestä varsin helpolla.

”Uudistuksella saatettaisiin muu Eurooppa Suomen ympäristölinjausten tasalle. Suomi täyttää jo lähes kaikki ehdot, joten virkamiesten huoli Suomen kohtalosta tuntuu ylimitoitetulta.”

Tutkija ja agroekologian dosentti Irina Herzonin mukaan viherryttäminen voi parantaa Suomen kilpailukykyä verrattuna Keski-Euroopan tehomaatalouksiin, joiden on uudistuksen myötä kesannoitava peltoalaansa.

”Isossa mittakaavassa Suomi jää voitolle”.

Komission ehdotuksen mukaan 30 prosenttia maatalouden perustuesta on ”viherryttämisrahaa”. Jos viljelijän tuki on esimerkiksi 210 euroa, siitä voi menettää 70 euroa, jos ei täytä ympäristöehtoja.

Uudistuksen tarkoitus on yhtenäistää järjestelmää. Käytännössä rahaa siirretään yhä enemmän vanhoilta jäsenmailta uusille. Suomen saamat suorat ympäristötuet laskevat, kun varsinaista ympäristötukea kohdennetaan eniten saastuttaville alueille.

Kun nyt maamme viljelijät saavat keskimäärin noin 140 euroa hehtaarilta, suunnitelman mukaan tuki olisi alle sata euroa.

EU maksaa maataloustukea vuosittain noin 50 miljardia euroa eli Suomen valtion budjetin verran. Se on noin puolet unionin menoista.



Haluatko lukea lisää Lankaa? Tilaa paperilehti täältä.

Vihreä Lanka 5/2016

Lue

Vihreä Lanka

5/2016

Sisällysluettelo
Anna palautetta

Näköislehti:
lehtiluukku.fi



Blogit-teksti
Annakaisa Suni

"Luovan ja kestävän ajattelun opettaminen Aalto-yliopistossa on hyvä investointi, päätyivät opiskelijat minne tahansa."

Sammeli Heikkinen

Sotkamon kaivospiiri pyörii nykyään entistä pienemmissä ympyröissä, joiden ulkopuolella kaivoksen tilanteesta on vaikea saada tarkkaa kuvaa.

Annakaisa Suni

"Itävallan Pekka Haavistolla on edessään vaikea tehtävä."


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Tuontikala jyrää kaupassa kotimaisen (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri

Arviot
Nälkämaan Sampo

”Rytmi on rauhallinen huolimatta siitä, että tunteet kuumenevat.”

Sukupuolikysymys

”Sukupuolta tuotetaan, se pysyy ja muuttuu. Lukijalle jää epäselväksi, kuka tuottaa, mikä pysyy ja mikä muuttuu.”

Vi blev som dom andra

”Ruotsin ympäristöpuolueesta kertova kirja kuvaa matkan hörhöilystä hallitusvastuuseen.”