Maataloustuen viherryttäminen joutui vastatuuleen

7.6.2012

EU:n maataloustuen viherryttäminen on saanut jäsenmailta kovaa vastustusta. Esimerkiksi Suomen maa- ja metsätalousministerin Jari Koskisen (kok) mukaan vaatimuksissa tulee ottaa huomioon pohjoiset luonnonolosuhteet esitettyä paremmin.

Euroopan komissio haluaa parantaa ympäristön tilaa viherryttämällä jäsenmaiden yhteisen maatalouspolitiikan. Viljelijät ja virkamiehet pelkäävät, että uudistus lisää byrokratiaa ja että rajoituksia on vaikea valvoa.

Jos maatalouspolitiikan uudistus toteutuu komission ehdotuksen mukaisesti, maataloustukea viherretään kolmella osa-alueella: viljelykasvien kierrolla, pysyvällä nurmella ja ekologisella alalla.

Tämä tarkoittaa sitä, että pelloilla pitää viljellä vähintään kolmea eri viljelykasvia, ja seitsemän prosenttia alueesta pitää jättää koskemattomaksi luonnonhoitoalaksi.

Jos viljelijä laiminlyö ehtoja, tuet voi menettää. Jäsenmaat eivät kuitenkaan ole rangaistuksista vielä yksimielisiä.

Jäsenmaat ja valtaosa parlamentista kannattavat uudistusta mutta kritisoivat viherryttämiskeinoja.

Maatalousneuvos Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä huomauttaa, että komission tapa pyrkiä yhteen yleiseurooppalaiseen ratkaisuun ei aina ota huomioon jäsenmaiden alueellisia erityispiirteitä.

Tapio Kytölä Suomen EU-suurlähettiläiden komiteasta muistuttaa, että komission ehdotuksen mukaan myös muutaman hehtaarin pellolla pitäisi viljellä kolmea eri kasvia.

”Viherryttämistoimien pitää olla järkevästi toteutettavissa. Mahdottomat ehdot eivät edistä ympäristön tilaa”, Kytölä linjaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton suojelukoordinaattori Hannele Ahposen mukaan unionin päätöksiä voidaan kuitenkin soveltaa, ja Suomi selviäisi viherryttämisestä varsin helpolla.

”Uudistuksella saatettaisiin muu Eurooppa Suomen ympäristölinjausten tasalle. Suomi täyttää jo lähes kaikki ehdot, joten virkamiesten huoli Suomen kohtalosta tuntuu ylimitoitetulta.”

Tutkija ja agroekologian dosentti Irina Herzonin mukaan viherryttäminen voi parantaa Suomen kilpailukykyä verrattuna Keski-Euroopan tehomaatalouksiin, joiden on uudistuksen myötä kesannoitava peltoalaansa.

”Isossa mittakaavassa Suomi jää voitolle”.

Komission ehdotuksen mukaan 30 prosenttia maatalouden perustuesta on ”viherryttämisrahaa”. Jos viljelijän tuki on esimerkiksi 210 euroa, siitä voi menettää 70 euroa, jos ei täytä ympäristöehtoja.

Uudistuksen tarkoitus on yhtenäistää järjestelmää. Käytännössä rahaa siirretään yhä enemmän vanhoilta jäsenmailta uusille. Suomen saamat suorat ympäristötuet laskevat, kun varsinaista ympäristötukea kohdennetaan eniten saastuttaville alueille.

Kun nyt maamme viljelijät saavat keskimäärin noin 140 euroa hehtaarilta, suunnitelman mukaan tuki olisi alle sata euroa.

EU maksaa maataloustukea vuosittain noin 50 miljardia euroa eli Suomen valtion budjetin verran. Se on noin puolet unionin menoista.

Suuri(n?) osa korruptiorahaa

Kari Hämäläinen | 08.06.2012 14:36

"EU maksaa maataloustukea vuosittain noin 50 miljardia euroa eli Suomen valtion budjetin verran"

Jos Italia on korruptoitumiseltaan luokkaa Ruanda ja Kreikka siinä samassa joukossa puhumattkaan muista välimerellisistä maista niin ei voi sanoa kuin että rahat menevät korruptioon EI maatalouden tukemiseen.

http://www.taloussanomat.fi/ulkomaat/2012/06/08/tyly-paljastus-nain-krei...

"Lahjo verovirkailijaa, ja saat nollan pois veroprosentista tai pääset jonon ohi terveysasemalle."

"Raportin mukaan Länsi-Euroopassa vallitseekin korruptoituneisuuden suhteen selvä jako etelään ja pohjoiseen."

Transparency international:
http://cpi.transparency.org/cpi2011/results/

Jälleen turhaa byrokratiaa!

Matti Hietala | 08.06.2012 21:16

Maanviljelijä tietää parhaiten miten hän peltojaan viljelee.
Tukiaisten saamisen ehtojen lisääminen vain lisää turhaa byrokratiaa. Siinä maksetaan kohta enemmän rahaa koneistolle joka jakaa tukiaisia kuin mitä itse tukiaisiin käytetään. Nuo tukiaisvirkamiehet taas eivät kansantalouden kannalta tuota mitään, ovat vain veroluonteinen meno jonka me kaikki maksamme.
Jos joku viljelijä mahdollisesti saa hiukan väärin perustein tukiaisia sekin on pienempi paha kuin että virkamiehille maksetaan tarpeettomasta työstä ja moraalisesti molemmat ovat veronmaksajan kannalta yhtä väärin.

Puhuimpa taas p**anoitetta - Ruanda olisi esimerkki Italialle

Kari Hämäläinen | 09.06.2012 8:09

Edellisessä listauksessa Ruanda ja Italia oli rinnakkain, mutta Ruanda on ilmeisesti huomattavasti parantanut tasoaan ja vähentänyt korruptiota.

Toisinsanonen meillä EU:n tiukassa ytimessä on yksi maailman korruptoituneimista ja rikollisuudesta maailmankuuluisimmista maista ammentamassa maataloustukea.

Vihreä Lanka Oy, Fredrikinkatu 33 A, 00120 Helsinki, puh. (09) 5860 4123, toimitus[ät]vihrealanka.fi. Päätoimittaja Juha Honkonen. Rekisteriseloste.