Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Maataloustuen viherryttäminen joutui vastatuuleen

7.6.2012 12.56
Tuija Siltamäki

EU:n maataloustuen viherryttäminen on saanut jäsenmailta kovaa vastustusta. Esimerkiksi Suomen maa- ja metsätalousministerin Jari Koskisen (kok) mukaan vaatimuksissa tulee ottaa huomioon pohjoiset luonnonolosuhteet esitettyä paremmin.

Euroopan komissio haluaa parantaa ympäristön tilaa viherryttämällä jäsenmaiden yhteisen maatalouspolitiikan. Viljelijät ja virkamiehet pelkäävät, että uudistus lisää byrokratiaa ja että rajoituksia on vaikea valvoa.

Jos maatalouspolitiikan uudistus toteutuu komission ehdotuksen mukaisesti, maataloustukea viherretään kolmella osa-alueella: viljelykasvien kierrolla, pysyvällä nurmella ja ekologisella alalla.

Tämä tarkoittaa sitä, että pelloilla pitää viljellä vähintään kolmea eri viljelykasvia, ja seitsemän prosenttia alueesta pitää jättää koskemattomaksi luonnonhoitoalaksi.

Jos viljelijä laiminlyö ehtoja, tuet voi menettää. Jäsenmaat eivät kuitenkaan ole rangaistuksista vielä yksimielisiä.

Jäsenmaat ja valtaosa parlamentista kannattavat uudistusta mutta kritisoivat viherryttämiskeinoja.

Maatalousneuvos Kari Valonen maa- ja metsätalousministeriöstä huomauttaa, että komission tapa pyrkiä yhteen yleiseurooppalaiseen ratkaisuun ei aina ota huomioon jäsenmaiden alueellisia erityispiirteitä.

Tapio Kytölä Suomen EU-suurlähettiläiden komiteasta muistuttaa, että komission ehdotuksen mukaan myös muutaman hehtaarin pellolla pitäisi viljellä kolmea eri kasvia.

”Viherryttämistoimien pitää olla järkevästi toteutettavissa. Mahdottomat ehdot eivät edistä ympäristön tilaa”, Kytölä linjaa.

Suomen luonnonsuojeluliiton suojelukoordinaattori Hannele Ahposen mukaan unionin päätöksiä voidaan kuitenkin soveltaa, ja Suomi selviäisi viherryttämisestä varsin helpolla.

”Uudistuksella saatettaisiin muu Eurooppa Suomen ympäristölinjausten tasalle. Suomi täyttää jo lähes kaikki ehdot, joten virkamiesten huoli Suomen kohtalosta tuntuu ylimitoitetulta.”

Tutkija ja agroekologian dosentti Irina Herzonin mukaan viherryttäminen voi parantaa Suomen kilpailukykyä verrattuna Keski-Euroopan tehomaatalouksiin, joiden on uudistuksen myötä kesannoitava peltoalaansa.

”Isossa mittakaavassa Suomi jää voitolle”.

Komission ehdotuksen mukaan 30 prosenttia maatalouden perustuesta on ”viherryttämisrahaa”. Jos viljelijän tuki on esimerkiksi 210 euroa, siitä voi menettää 70 euroa, jos ei täytä ympäristöehtoja.

Uudistuksen tarkoitus on yhtenäistää järjestelmää. Käytännössä rahaa siirretään yhä enemmän vanhoilta jäsenmailta uusille. Suomen saamat suorat ympäristötuet laskevat, kun varsinaista ympäristötukea kohdennetaan eniten saastuttaville alueille.

Kun nyt maamme viljelijät saavat keskimäärin noin 140 euroa hehtaarilta, suunnitelman mukaan tuki olisi alle sata euroa.

EU maksaa maataloustukea vuosittain noin 50 miljardia euroa eli Suomen valtion budjetin verran. Se on noin puolet unionin menoista.


Vihreä Lanka 2/2016

Lue

Vihreä Lanka

2/16

Sisällysluettelo
Anna palautetta

Näköislehti:
lehtiluukku.fi


YhteystiedotTilaa Lanka Tilaajapalvelu Mediatiedot


Blogit-teksti
Milja Henttonen

”Keskustelun suunnan, teemat ja tavat määrittelee aina joku. Joku tekee päätökset. Ja hänellä on kaikki valta.”

Alvar Totinen

”Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Myös kaikki huono. Tämä on viimeinen pakinani.”

Lasse Leipola

”Metsä on Suomen puujalka eikä sitä kannattaisi polttaa – ei edes ilmastonmuutoksen hillinnän vuoksi.”


Twitter

Graafisia maailmanselityksiä -teksti
Näin sairastamme (Lasse Leipola / Iiro Törmä)

Kuva: Pekka Sauri

Arviot
Blå ögon

”Jos tykkäsit Vallan linnakkeesta tai Sillasta, tykkäät varmasti myös tästä!”

Zero Zero Zero

”Kiinnostavasta aiheesta on syntynyt kammottavan epätasainen ja sekava kirja.”

Historian kosto

”Perinteisesti suomalaisena taisteluna nähty sota on asetettu kansainvälisten tapahtumien yhteyteen.”