Ulkoministerin pikku sivubisnes
Kuvio menee aina samalla tavalla: Sambiassa ikävöin Suomea. Kaipaan savustettua kalaa ja leveilen sambialaisille ystäville korruption vähäisyydellä ja sukupuolten tasa-arvolla.
Viimeistään lentokentällä, kun nappaan iltapäivälehden onnellisena siitä, että saan nauttia suomenkielisistä uutisista, iskee kauhu.
Tätäkö tämä oli?
Nyt ahmin Suomen uutisia Saksassa, jonne tulin markkinoimaan romaanini käännöstä. Paniikki nosti ihon kananlihalle. Apua!
Mikä suomalaisia miespoliitikkoja vaivaa? Onko vesijohtoveteen lorahtanut idiotismia levittävää myrkkyä?
Onko niin, että parhaat poliittiset visiot syntyvät päissä, joista puuttuvat käsitykset siitä, miten muiden ihmisten kanssa yleensä toimitaan? Vai onko tämä ihan tavallista, valtaa pitävien äijien myskinää, jonka vain ehdin Sambiassa unohtaa?
Eteläafrikkalaiset naiset ja miehet olivat muutama kuukausi sitten julkisuudessa tyrmistyneitä siitä, että pääpuolue ANC:n johtoon valittiin mies, joka oli ollut syytettynä raiskauksesta ja puolustautunut sillä, että tyttö oli pukeutunut paljastavasti.
Keskustelu oli raivoisaa ja terävää: miten maata voi johtaa mies, jonka käsitykset sukupuolten rooleista ovat tuolla tasolla?
Mutta mitä pitäisi ajatella siitä, että Suomea johtavat miehet, jotka eivät hississä keksi muuta katsottavaa kuin vieressä seisovan naisen rinnat?
Että ulkoministeristä on ihan jees pyrkiä vieraan naisen lähempään tuttavuuteen lupailemalla apua uralla ja muuta kivaa, mitä nyt ministeritason kaveri voi järjestää?
Ja että tällainen sivubisnes on ministerin puolueenkin mielestä ihan asiallinen homma?
Sitten on vielä pääministeri, joka ymmärtää, että on aseman kannalta vähän noloa metsästää seuraa internetissä – ja siksi valehtelee tavanneensa naisystävänsä tyylikkäästi Ikean hyllyjen välissä.
Se ei sentään kerro kieroutuneista sukupuolikäsityksistä tai valta-aseman väärinkäytöstä, vaan silkasta typeryydestä.
Kun Rosa Meriläinen kertoi haastattelussa polttaneensa juhlissa pilveä, syntyi ennennäkemätön julkinen inkvisitio. Lehdet kirkuivat moraalista paniikkia, eikä missään näkynyt arvovaltaisia puolustajia tai mediaa ”ajojahdista” syyttäviä ymmärtäjiä, jotka yleensä ilmaantuvat töppäilleen vallanpitäjän tueksi.
Inkvisitioon liittyivät myös poliitikot – äänekkäimmin parin suuren puolueen moraalin lippulaivoina esiintyneet miehet.
Julkisuuden perusteella vaikutti, että Suomessa poliitikon on hyväksyttävämpää ammuskella kotonaan, hakata puolisoaan tai tulla haastatteluun ympärikännissä kuin kokeilla mietoa huumetta.
Tai sitten säännöt vain ovat erilaiset nuorille naisille.
Nyt keskustellaan taas poliitikon yksityisyyden suojasta. Keskusteluissa menevät puurot ja vellit helposti sekaisin.
Yleinen, hyytäväkin typeryys seurustelusuhteissa voidaan vielä käsittää yksityisasiaksi, ahdistelua tai aseman väärinkäyttöä ei.
Käsittääkseni ulkoministerin palkka maksetaan julkisista rahoista siksi, että hän hoitaa maan asioita, ei siksi, että hän hoitelee seuraa lupaamalla, että ”kato mä voin vähän jeesata sua sit, ministeri kun oon”.
- Naisilla on jo oikeus (joka ei toteudu) (9.2.2012)
- Luomuperuna? Ei missään tapauksessa! (8.2.2012)
- Ympäristövaikutuksista (8.2.2012)
- Sopivat rajat pedoille (7.2.2012)
- Miksi maksaa päästömaksuja? (6.2.2012)
- Lipsumista loppusuoralla (5.2.2012)
- Papit ja kirkonhenkilöt Haaviston takana??!! (2.2.2012)
- Kertakäyttö vai peruskorjaus? (2.2.2012)
- Mamujen työttömyysaste on yli (1.2.2012)
- Ontuva selitys (1.2.2012)
- Myöhästyminen on ikävää. (1.2.2012)
- Huomio (31.1.2012)
- komia lista (31.1.2012)
- Paavo Lipposen kirje Pekka Haavistolle (31.1.2012)
- ehdokkaitten käytännön kielitaito (30.1.2012)
- Laittakaa ihmiset viestiä (28.1.2012)
- Kenelle valta kuuluu? (27.1.2012)
- Ennen oli moni asia ihan hyvin (27.1.2012)
- Eläinaktivistit ovat aikamme samuraita (6.2.2012)(6 kommenttia)
- Turkki vai somiste (27.1.2012)(13 kommenttia)
- Piirun verran positiivista populismia (27.1.2012)
- (1 kommentti)
- Ilmastonmuutos – ideologiaa vai tiedettä (28.11.2011)(20 kommenttia)
- Vihreä argumentti globalisaatiota vastaan (20.11.2011)(8 kommenttia)
- Miksi ei yksityisautoilua vastusteta (17.11.2011)(49 kommenttia)
- Kriittinen kirja Linkolan ajattelusta (21.9.2011)(70 kommenttia)
- Onko vihreän oltava kasvissyöjä? (6.9.2011)(109 kommenttia)
- Pelletti- ja puulämmitys (31.8.2011)(9 kommenttia)
- Persuista ja populismista (18.8.2011)(38 kommenttia)
- Vasemmisto ei halua antaa rahaa köyhille (11.8.2011)(17 kommenttia)








Hienoa joustavuutta
Ai että kahden 70-lukulaisen orpopirun sekoilut ovatkin nyt yhtäkkiä kaikkien suomalaisten miespoliitikkojen ongelma? Sillä lailla.
Tämä vihreiden naisten joustavuus syrjinnän ja rasismin suhteen on kyllä hienoa. Vai voisiko Elina Hirvonen sanoa esim. Mbekin sekopäisten AIDS-kommenttien jälkeen, että mustilla etelä-afrikkalaisilla miespoliitikoilla on ongelmia idiotismin kanssa? Niin, ja kun kerran Rosa Meriläinen kannattaa pikku pössyttelyä, voimmeko Hirvosen hengessä todeta vihreiden naispoliitikkojen olevan pilvipäitä?
Säännöt tosiaan taitavat olla erilaiset, ainakin naispuolisille lehtiraapustelijoille...
Lievää yleistystä
Henrik K: olen täysin samaa mieltä. Tämä on juuri sitä kaksinaismoraalia: miesten kohdalla saa yleistää reippaasti. ja varsinkin keski-ikäisten miesten!
Pojittelu on ok, tytöttely on alentamista.
http://suomalainen.blogit.kauppalehti.fi/2008/01/
Mutta tämän sanottuani, jos kerran liberaaleja arvoja kannatetaan, annetaan kaikkien kukkien kukkia. Jos 60 v. mies tekstittelee parikymppisen blondin kanssa joka on mukana selvästi omasta vapaasti tahdostaan, ihan vapaasti! Toinen asia on tietenkin se, että menestyvän poliitikon pitäisi muistaa että häntä harvoin lähestytään aivan puhtaassa ihmissuhdemielessä, vaan muut motiviit kainalossa.
Pääministeri tapasi naisystävän netissä. So what? Eikö nuorempi nettisukupolvi voi hyväksyä että vanhemmatkin etsivät seuraa, ja netti on siihen oiva väline. Se, että kumppanin tapaamispaikkaa ei heti myönnetty: voi kamalaa, olipa suuri valheen paikka!
Moralisointia oletusten perusteella
Meillä on pieni maa. Yhteiskunnassa tarvitaan ihmisiä hyvin moniin erilaisiin tehtäviin. Meillä ei ole varaa haaskata lahjakkuuksia. Ja mitä tule maamme poliittiseen johtoon, tällä hetkellä tilanne on menossa sellaiseksi ihmisten yksityisyyden ja kotirauhan loukkaamisen yleisen hyväksynnän vuoksi, että pian meille tulee vaikeuksia saada päteviä henkilöitä maatamme johtamaan, ja erittäin moni pätevä henkilö jo nykyäänkin ja aiemminkin on samasta syystä suosiolla jättänyt haaveet yhteiskunnan asioiden hoitoon näkyvästi osallistumisesta sikseen.
Tilanne on myös koominen siksi, että perustuslaissamme kansalaisille on taattu yksityisyyden suoja, yksityiselämän suoja. Lisäksi rikoslaissa on erikseen mainittu kotirauha. Nämä eivät toteudu nykytilanteessa; lehtiin päätyy aivan törkeästi näitä loukkaavia juttuja. Kukaan ei ollut tähän mennessä vaivautunut vaatimaan itselleen kuuluvaa suojaa oikeudessa peläten leimautumista.
Erillisenä asiana Kanervan osalta mitään oman edun tavoittelua tai muuta ei ole näytetty tapahtuneen; on vain Tuurnan kertomus, jonka hän on myöhemmin kertonut olleen väärä ja perätön. Kansanedustajille on normaalia ehdottaa tauluhankintoja eduskuntaan. Se on tavallinen käytäntö. Edun metsästyksestä ei ole kysymys tällä näytöllä. Tuurna sanoi epätoivotuksi väittämänsä halauksen olleenkin herrasmiesmäinen poskisuudelma. Liekö lehdet lehdet taas laittaneet sanoja ihmisten suuhun? Tai josko Tuurna kauhistunut kuullessaan tekstiviesttikohusta ja muistellut vanhaa tapahtumaa vuosien takaa värillisin silmälasein pelästymisensä hetkellä? Pusu silloin tuntui kivalta, mutta kun jälkikäteen kuulikin, että Kanervasta oli tehty tuollainen kohu, se tuntuikin kamalalta sillä hetkellä ja ahdistelulta. Naiselle kun naisen itsensä mielestä viehättävän miehen pusu on ihana, mutta epämiellyttäväksi kokemansa kamala, ja kun Kanerva hetkellisesti julkisuuden takia muuttui epämiellyttäväksi, muuttui pusukin epämiellyttäväksi, vuosia sen jälkeen!
Ja mitä tulee siihen, että Vanhanen sanoi tavanneensa Kurosen marketissa, niin kyllä melkein me kaikki kaunistelemme tapaamisemme, emme sano "senssipalstalta" vaan "ravintolasta", eikä niin? Eikö olisi ennemminkin epänormaalia ja outoa, jos pääministeri sanoisi heti käyttäneensä senssipalstaa? Senssipalstan käyttäminen ei todellisuudessa ole noloa, mutta koska pieni osa kansasta pitää eroavien, tiukempien moraalikäsitystensä tai oudon vanhakantaisuutensa takia sitä pahana, ei kai kenenkään ole pakko altistaa itseään turhaan tuollaisen asian takia halveksunnalle? Ei maaseudullakaan kukaan voi sanoa "olen homo", mutta kaupungissa voi. Tai uskovaisessa pikkukaupungissa sanoa "olen ateisti", vaan täytyy sanoa jotain neutraalia tai edes "uskonasiat ovat kunkin yksityisasia".
Kanerva on pitkästä aikaa erinomainen pääministeri; suhteet ovat hyvät sekä länteen että itään. Älkäämme kiusatko häntä jopa (perustus)lainvastaisestikin, olisitko itse valmis samaan työhön tai osaisitko itse edustaa maatamme yhtä hyvin. Meillä on näyttöä Tuomiojalta, Haloselta ja Koivistolta aivan tarpeeksi ulkovaltasuhteiden laiminlyönneistä eri suuntiin.
Kirjoita uusi kommentti