Kirjastokeskusta

”Vähän niin kuin meillä ei olisi päärautatieasemaa”, totesi Helsingin keskustakirjastosta raporttia laatinut selvitysmies Mikko Leisti eräässä keskustelussa viime syksynä. Pääkirjasto Helsingissä rakennettiin aikoinaan Pasilaan, koska Pasilasta piti tulla toinen keskusta. Vaikka kirjasto on vaikutusvaltainen laitos, ei Pasilasta tullut sitä mitä kuviteltiin.

Nyt raportti keskustakirjastosta, ”Metropolin sykkivä sydän”, on valmistunut. Johtopäätös on selvä: keskustakirjasto on tarpeellinen ja ehdottoman tärkeä hanke.

Kirjaston pitää olla läsnä siellä, missä ihmiset liikkuvat suurina joukkoina. Kirjasto uudistuu, ja suunniteltava Helsingin keskustakirjasto voi toimia inspiraation lähteenä koko kirjastolaitoksen uudistumiselle.

Keskeisellä paikalla sijaitseva kirjasto on kohtaamisten ja tapahtumisen paikka. Kirjastolla keskustassa on yhteistyökumppaneita, joista Suomen elokuva-arkisto ja elokuvamuseo olisivat luontevimpia.

Helsingin kaupunginkirjasto on valtakunnallinen monikielinen kirjasto. Se tarkoittaa sitä, että kokoelmissa on kirjoja noin sadalla kielellä. Tästä kokoelmasta voivat omille asiakkailleen kirjoja lainata myös muut Suomen kunnalliset kirjastot. Kirjaston merkitys maahanmuuttajaväestölle on jo nyt suuri, ja se voi olla tulevaisuudessa vielä suurempi.

Innoittumista tämän päivän kirjastosta parhaimmillaan voi löytää Turusta. Siellä keskustakirjaston uudisrakennus on valmis ja vanhan rakennuksen kunnostus on meneillään.

Turun kirjastossa kokoelmat on jäsennetty uudella tavalla. Nuorisoa palvelee kirjastossa myös kaupungin nuorisotoimi ja ohjelmasta vastaavat usein nuoret itse. Kirjasto on arkkitehtuuriltaan valtavan kaunis, kävijä yllättyy uudelleen ja uudelleen, kuinka juuri tästä avautuu ikkuna oikeaan suuntaan ja noin kauniilla näkymillä.

Suomi juhlii satavuotista itsenäisyyttään 2017. Kirjasto on monella tavalla juuri sitä mitä olemme halunneet olla ja missä olemme välillä onnistuneetkin. Kirjasto on tasa-arvoinen kulttuurilaitos, maksuton ja avoin kaikille.

Kirjastossa arvostetaan klassista lukemista mutta yhtä tärkeää on tiedon jäsentäminen ja tiedon lähteille pääsy – kaikkein uusimmalla teknologialla. Kirjastossa yhteisiä resursseja käytetään kaikkien hyväksi, kirjastossa vaalitaan menneisyyttä ja samalla kävijöille tarjotaan sitä, mikä on juuri nyt uusinta ja ajankohtaisinta.

Keskustakirjasto Helsingissä olisi erinomainen kulttuurilaitos näyttämään suuntaa seuraavalle sadalle vuodelle Suomessa: avoimessa, monikielisessä Euroopan unionin jäsenmaassa, jolla on vahva oma kieli ja kulttuuri.