Oliko tässä mitään järkeä?

Oikeus- ja taloustieteilijät pitävät perintöveron poistamista perheyritysten perijöiltä epäoikeudenmukaisena ja hyödyttömänä.

Perintöveron poisto lobattiin hallitusohjelmaan, mutta talous- ja oikeustieteilijöiden mielestä siinä ei ole mitään järkeä. Professorit pitävät perintöveron poistoa perheyritysten perijöiltä epäoikeudenmukaisena, eriarvoistavana ja jopa perustuslain vastaisena.

Asiaa ajoi erityisesti Perheyritysten liitto. Liiton mukaan vero haittaa yritysten kehittä

mistä ja heikentää edellytyksiä palkata uusia työntekijöitä. Liitto uskoo myös, että perintöveron poisto vahvistaa yritysten suomalaista omistajuutta.

”Samasta omaisuudesta maksetaan nyt moneen kertaan veroa. Valtaosa suomalaisista haluaa poistaa perintöveron, koska he pitävät sitä epäoikeudenmukaisena” Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Anders Blom sanoo.

”Perintöveron poisto perheyrityksiltä asettaa perinnönsaajat eri asemaan ja johtaa veronkiertoon. Verot pitää kohdistaa mieluummin varakkaisiin kuin pienituloisiin”, sanoo Helsingin kauppakorkeakoulun vero-oikeuden professori Heikki Niskakangas.

Häntä säestää Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala.

”Perintövero poistetaan superrikkailta ja jätetään keskivarakkaille: uskooko elinkeinoelämä tähän itsekään? En keksi perintöveron poistolle mitään oikeutusta. En myöskään tunne ketään riippumatonta tutkijaa, joka tätä kannattaisi.”

Tuomalan mukaan suomalaisen omistajuuden katoaminen on pelottelua.

”Vaikka Suomen naapurissa on Pietari--niminen veroparatiisi, pääomat eivät ole siirtyneet sinne.”

Perintöveron poisto sukupolvenvaihdoksissa laskee verotuloja arviolta 15 miljoonaa euroa.

Nyt valtio antaa perheyrityksen perijälle verohelpotuksia perintöveron maksussa. Perintöveroa ei makseta koko yritysvarallisuudesta, vaan verotus kohdistuu 40 prosenttiin yrityksen verotusarvosta. Jos yrityksen verotusarvo on esimerkiksi 100 000 euroa, maksetaan perintöveroa vain 40 000 eurosta. Veroprosentti riippuu sukulaisuussuhteen läheisyydestä.

Helsingin yliopiston siviilioikeuden professori Urpo Kankaan mukaan verohelpotus aiheuttaa jo nyt outoja tilanteita.

”Kalliossa asuva pienituloinen lapsiperhe voi joutua maksamaan perinnöstään enemmän veroa kuin keskisuuren yrityksen perijä. Onko se oikeudenmukaista?”

Kankaan mielestä perintöveron poisto perheyritysten omistajilta sotii perustuslakia vastaan, sillä kansalaisia ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan verotuksessa. Hänen mielestään olisi selkeintä lakkauttaa perintövero kaikilta.

”Se olisi veropoliittisesti yksinkertaisinta. Vastaavasti myyntivoittoveroa pitäisi nostaa. Esimerkiksi asunnosta ei tarvitsisi maksaa veroa perittäessä, vaan vasta sitten, kun asunnon myy.”

Matti Tuomala ei kannata Kankaan näkemystä.

”Perintöveroa ei voi paikata vain yhden veron, eli myyntivoittoveron, korottamisella. Yhtä veroa voi kiertää liian helposti. Verotus on alkujaankin jaettu moneen kohteeseen siksi, että sen kiertäminen vaikeutuu.”

Perheyritysten liittoon kuuluu 270 jäsenyritystä. Ne työllistävät 146 000 ihmistä ja tekevät yhteensä 28 miljardin euron liikevaihtoa. Blomin mukaan perintöveron poisto vahvistaa yritysten taloutta ja sitä kautta työllisyyttä. Niskakangas on eri mieltä.

”Tutkimusten mukaan on niin, että jos yritys myydään uudelle omistajalle, se työllistää enemmän kuin silloin, jos sen perivät lapset.”

Hallitusohjelmaan on kirjattu perintöveron poisto myös maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksen yhteydessä. Niskakangas ymmärtää maatiloja, muttei metsiä.

”Maatiloilla yleensä ainoa varteenotettava jatkaja on lapsi. Lisäksi maatalous on muutenkin tuettu elinkeino, joten se eroaa perusyritystoiminnasta. Metsät ovat kuitenkin samanlaista sijoitusomaisuutta kuin vaikka pörssiosakkeet.”

Hallitusohjelman perintöverokirjauksessa on yksi kohta, joka voi vaikuttaa verouudistuksen käytännön toteutukseen paljon. Sen mukaan perintöveron poisto koskee yritysten sekä maa- ja metsätilojen tuotannolliseen toimintaan liittyvää omaisuutta. Tuotannollinen omaisuus on kuitenkin oikeudellisesti epäselvä käsite.

Niskakankaan mukaan yritysomaisuuden jako tuotannolliseen ja muuhun omaisuuteen voi johtaa siihen, että samalla kun perintövero poistuu toisilta perijöiltä kokonaan, saattaa se joillakin jopa kiristyä. Lisäksi yritysten taseiden yksityiskohtainen avaaminen ja omaisuuserien erottelu olisi suuri työ.

”Tämä voi saada elinkeinoelämän lopulta vastustamaan perintöveron poistoa.”

Perintövero on maailmalla verrattain yleinen vero. Se on voimassa kahdessakymmenessä EU-maassa. Seitsemässä EU-maassa, Italiassa, Portugalissa, Ruotsissa, Latviassa, Slovakiassa, Virossa ja Kyproksella, perintöveroa ei peritä. Myöskään Venäjällä ei ole perintöveroa.

Ruotsissa sosialidemokraattien hallitus luopui perintöverosta 2005. Veroa arvosteltiin Ruotsissa, koska sen katsottiin vaikeuttavan perheyritysten sukupolvenvaihdosta ja verohelpotukset johtivat verosuunnitteluun.