Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Iiro Törmä

Laura Hänninen
Helpotusta kipuun. Laura Hänninen, joka opettaa eläinten hyvinvointia Helsingin yliopistolla, haluaa eläinsuojelulakiin pakollisen kivunlievityksen kivuliaisiin toimenpiteisiin. Iiro Törmä

Helpotusta kipuun. Laura Hänninen, joka opettaa eläinten hyvinvointia Helsingin yliopistolla, haluaa eläinsuojelulakiin pakollisen kivunlievityksen kivuliaisiin toimenpiteisiin.

Voiko nautoja pitää eläinystävällisesti?

26.1.2015 8.14

Annakaisa Suni

Eläinsuojelulain pitkään valmisteltu uudistus lykkääntyy eduskuntavaalien yli. Mitä ongelmia nykyisessä laissa on, eläinten käyttäytymistieteen dosentti Laura Hänninen?

Nykyinen eläinsuojelulaki on itse asiassa edelleen varsin hyvä. Jo 1990-luvulla kirjattiin lain tarkoitukseksi, että eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä ja otettava huomioon eläinten tarpeet. Ongelmana ovat olleet alempiasteiset säädökset, joilla on vesitetty lain hyvää tarkoitusta ja sallittu pitomuotoja, jotka eivät huomioi eläinten tarpeita.

Mitä odotat keväällä valittavalta uudelta eduskunnalta, joka päättää eläinsuojelulain kohtalosta?

Toivon kunnollista keskustelua eläinten asemasta nyt ja tulevaisuudessa. Odotin ja toivoin sitä jo turkistuotantoa koskevan kansalaisaloitteen aikaan. Silloin pääsääntöisesti petyin: kunnon arvokeskustelua ei käyty. Ellei sitten kaikkea todellakin mitata rahassa eduskunnassa, mitä en halua uskoa.

Eläinsuojelulakiin valmisteltiin parsinavettojen kieltoa. Miksi ne pitäisi kieltää?

Lähtisin mieluummin siitä, että kieltäisin eläimen kokoaikaisen kiinni pitämisen. Nauta on sosiaalinen eläin, jolla on liikkumisen ja kehonhoidon tarve. Jos parsinavetan eläimillä olisi ympärivuotinen jaloittelumahdollisuus, ei niissä asuvien nautojen hyvinvoinnin taso olisi mielestäni välttämättä sen heikompi kuin monessa pihatossa. Ei pidä tuudittautua ajattelemaan, että pihatto automaattisesti olisi nautaparatiisi. Toivoisin, että myös pihattojen eläimet pääsisivät jaloittelemaan ja laitumelle kesäisin.

Voidaanko vasikoiden sarvenalut tuhota eläinystävällisesti?

Tuhotun kudoksen paraneminen aiheuttaa aina kipua. Vasikan sarvenaiheet voidaan nykytietämyksellä kuitenkin tuhota yhtä kivuttomasti kuin meidän reikäisiä hampaitamme korjataan hammaslääkärillä: paikallispuudutuksessa, joka tehdään vilkkaille vasikoille rauhoituksessa. Nykysuosituksen mukaan olisi annettava yhden vuorokauden mittainen tulehduskipulääkekuuri hoitamaan jälkikipua.

Voiko nautojen pito ylipäänsä olla sekä eläinystävällistä että taloudellisesti kannattavaa?

Olen käynyt useassa todella hyvässä navetassa Suomessa, sekä maidontuotanto- että lihantuotantopuolella. Eli kyllä voi. Toivottavasti saisimme eläintenhyvinvointimerkinnän ja niiden tuotteiden tuottajat saisivat panostuksestaan suuremman korvauksen.

Millä tuotantoeläimillä Suomessa on huonoimmat olot? Miten niitä voisi parantaa?

Käytännössä kaikissa tuotantomuodoissa on eläintiloja, joissa eläimet ovat ahtaasti, epämukavasti ja kärsivät olennaisimpien tarpeidensa tyydyttämättä jättämisestä. Samalla tavoin kaikissa tuotantomuodoissa on päinvastaisia tiloja. Kivuliaat toimenpiteet, kuten karjuporsaiden kastraatio ja vasikoiden nupoutus, ovat edelleen sallittuja. Ilman lainsäädännön muutosta ei välttämättä päästä eteenpäin, mutta vapaaehtoisten hyvinvointimerkintäjärjestelmien avulla tuotaisiin vaihtoehtoja kuluttajille.

maatalous  eläinoikeudet 




Viite