Vihreän Langan logoVihreän Langan logo

Tämän sivuston päivittäminen on lopetettu 20.12.2019

Hiilikuplataulukko
Klikkaa taulukko suuremmaksi.

Klikkaa taulukko suuremmaksi.

Eläkevakuuttajat pitävät kiinni fossiilisista – pelissä puoli miljardia euroa

19.3.2015 15.48

Lasse Leipola

Suomalaiset eläkerahastot ovat heräämässä niin sanotun hiilikuplan aiheuttavaan sijoitusriskiin. Hiiliriskillä tai hiilikuplalla tarkoitetaan fossiiliseen energiaan tehtyjen sijoitusten arvon laskemista ilmastopolitiikan kiristymisen myötä. Uhka perustuu siihen, ettei kaikkia energiayhtiöiden taseissa olevia hiili- ja öljyesiintymiä voida käyttää, jos ilmastonmuutos halutaan hillitä kahteen asteeseen.

Maailmalla on jo esimerkkejä eläkerahastoista, jotka ovat luopuneet tai päättäneet luopua hiilikuplasijoituksista. Vihreän Langan kyselyn perusteella Suomessa ei ole tekeillä periaatteellista linjausta fossiilisista sijoituksista luopumisesta. Hiilikuplan riskit ovat kuitenkin yhtiöiden tiedossa.

Vihreä Lanka kysyi neljältä suurimmalta eläkerahastolta, jotka huolehtivat yli kolmen miljoonan suomalaisen eläkevaroista, miten ne suhtautuvat hiilikuplan aiheuttamaan sijoitusriskiin. Tuoreimpien verkosta löytyvien vuosikertomusten perustella suomalaisten eläkevaroista ainakin puoli miljardia euroa on sidottu yhtiöihin, joille fossiilisten polttoaineiden tuotanto on merkittävä osa liiketoimintaa.

Kansainvälisessä Carbon Underground -selvityksessä listattiin helmikuussa energiayhtiöt, joiden polttoainereserveissä on kiinni kaikkein suurimmat potentiaaliset päästöt. Suomalaisista eläkeyhtiöistä Ilmarinen ja Varma ovat sijoittaneet yhteensä kymmeniä miljoonia listan kärkipäässä oleviin Anglo Americaniin, BHP Billitoniin ja Glencore Xstrataan. Näiden kolmen yhtiön reserveissä olevien polttoaineiden potentiaaliset päästöt vastaavat koko maailman vuosipäästöjä.

Vaikka sijoitukset fossiilisiin polttoaineisiin muodostavat vain pienen, korkeintaan muutaman prosentin osuuden koko eläkepotista, on kyseessä kuitenkin satojen miljoonien eurojen potti yhteistä rahaa. Sen nykyinen käyttö on ristiriidassa ilmastopolitiikan tavoitteiden kanssa.

Maailmalla varsinkin julkisen puolen eläkerahastot ovat olleet – yhdessä kirkkojen ja oppilaitosten kanssa – hiilikuplatietoisuuden edelläkävijöitä. Muun muassa Seattlen ja San Franciscon kaupunkien eläkekassat ovat jo ilmoittaneet irtautuvansa fossiilisista sijoituksista. Viimeisimpänä fossiilisijoituksista luopuminen on viime viikkoina ollut esillä Oslossa ja Lontoossa.

Siinä missä maailmalla luopumispäätösten takana on ollut yleensä vahva ja näkyvä kansanliike, ei Vihreän Langan saamien vastausten perusteella suomalaisiin eläkeyhtiöihin ole juuri oltu yhteydessä asiaan liittyen.

Ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikan vaikutukset markkinoihin tiedostetaan kyllä eläkeyhtiöissä. Esimerkiksi Ilmarinen selvittää tämän vuoden aikana, kuinka suuren riskin hiilikupla muodostaa sen sijoituksille. Varmassa selvitystä on tehty ”osana normaalia osakesijoitusprosessia”.

”Ilmastonmuutokseen liittyy merkittäviä sijoitusriskejä ja pidemmällä aikavälillä asialla voi olla heijastusvaikutuksia laajemmalti pörssin yhtiöihin, koska riippuvuus energia- ja öljysektorista on merkittävää. Nykyisellään markkinat hinnoittelevat kaikki näköpiirissä olevat riskit”, sanoo Varman sijoitusjohtaja Mikko Koivusalo.

Suora fossiili-investoinneista luopuminen ei ole ainoa vaihtoehto. Ilmastotalouden asiantuntijana tunnettu Nicholas Stern on kannustanut ottamaan mallia ruotsalaisesta AP4-eläkerahastosta, joka  olettaa, että päästöjen aiheuttamisesta tulee tulevaisuudessa kalliimpaa, ja huomioi tämän arvioidessa omia sijoituksiaan.

Sternin mukaan tällainen lähestymistapa kannustaa yrityksiä muutokseen pelkän rankaisemisen sijaan. Ilmarinen kertoi vastauksissaan tähtäävänsä tähän:

”Sijoituskohteesta luopuminen on viimeinen vaihtoehto.”

hiilikupla 




Viite